Hyppää pääsisältöön

Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

abstrakti sinipunainen kuva
abstrakti sinipunainen kuva abstraktit objektit

”Meillä on erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja, joilla voimme heijastaa äänen monta kertaa, kuin sitä heittelisi ympäriinsä."

"Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, ja jotkut jopa muuttavat sanat ja äänteet toiseksi. Osaamme myös kuljettaa ääntä rungoissa ja putkissa erikoisia reittejä ja pitkiä matkoja”.

Nämä visiot ovat liki neljän sadan vuoden takaa. Ihmeellisiä ääniä ja kaikuja kuvailee 1500- ja 1600-luvuilla elänyt englantilainen Francis Bacon, teoksessaan Uusi Atlantis. Tarinassaan Francis Bacon kuvailee utopiaa eli täysin onnellista yhteiskuntaa.

Uusi Atlantis kertoo kaukaiselta mereltä löydetystä saarivaltiosta, yhteiskunnasta, jossa kaikki sairaudet on voitettu ja luonto on alistettu ihmisen palvelukseen.

Vuonna 1627 julkaistu The New Atlantis eli Uusi Atlantis on klassinen utopiatarina. Se on julkaistu Topi Makkosen suomentamana kolmen utopiaklassikon kokoelmassa nimeltä Matkoja utopiaan. Kokoelman muut klassikot ovat Tommaso Campanellan Aurinkokaupunki ja David Humen Täydellisen valtion idea.

Uusi Atlantis
-tarinassa on melko huikeita visioita äänien, musiikin ja tekniikan tulevaisuudesta, mutta yhtälailla myös valon ja kuvan maailmasta. Kuinka Francis Bacon osasikaan liki neljä sataa vuotta sitten nähdä niin selkeästi eteenpäin, tähän aikaan, jolloin äänet, kuvat ja valot ovat niin tärkeä ja olennainen osa meidän maailmaamme.

Bacon kertoo ”katsantotaloista, joissa teemme kokeita kaikenlaisilla valoilla ja säteillä ja väreillä. Värittömistä ja läpinäkyvistä kappaleista saamme esille kaikkia värejä, emme sateenkaaren muodossa, kuten jalokivistä tai prismoista, vaan yksittäisinä väreinä. Voimistamme myös valoa monin tavoin, niin että se kantaa suuria matkoja, ja niin teräväksi, että voidaan erottaa pieniä pisteitä ja viivoja. Tutkimme kaikkia valon värejä, kaikkia harhakuvia ja näkyjä, kuvioita, voimakkuuksia, liikkeitä, värejä ja varjojen ilmestyksiä. Meillä on myös erilaisia teille tuntemattomia keinoja tuottaa valoa erilaisista kappaleista. Valmistamme laitteita, joilla voi nähdä etäisiä kappaleita taivaalla ja muissa kaukaisissa paikoissa; laitteita, jotka näyttävät läheiset asiat kaukaisina, ja kaukaiset läheisinä, niin että etäisyydet vääristyvät.”

”Muodostamme valosta keinotekoisia sateenkaaria, valokehiä ja säteitä. Tutkimme myös kaikenlaisten esineiden peilikuvia, heijastuksia ja niiden näkösäteiden voimistamista.”

Francis Baconin ajatusten kannattelemana voi lähteä tekemään pientä katsausta menneen vuoden, vuoden 2017, ulkomaiseen tarjontaan. Kyseessä ei ole minkäänlainen palkintojenjakotilaisuus tai vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen visio siitä, millaista musiikkia viime vuonna ulkomailla tehtiin.

”Meillä on myös taloja, joissa aisteja harhautetaan”, kirjoittaa Francis Bacon. ”Näissä tutkitaan silmänkääntötemppuja, harhanäkyjä, huijauksia, illuusioita ja niiden paljastamista. Ja uskot varmasti, että me, jotka hallitsemme niin monia hämmästyttäviä ja luonnollisia taitoja ja asioita, voisimme harhauttaa aisteja, jos naamioisimme nuo asiat ja tekisimme ne vieläkin ihmeellisemmiksi”.

Pianisti ja säveltäjä Angelina Yershova ja hänen käsityksensä aiheesta piano, sähkö ja elektroniikka:

”Minä tahdon tehdä huomispäivän musiikkia eilispäivän teknologialla”, sanoo amerikkalainen Jeffrey Koepper, mies joka tunnetaan alan lehdissä ja Internetissä lempinimellä Analog Jeff. Vuonna 2017 hän oli jälleen hyvin ahkera, häneltä nimittäin ilmestyi kaksi albumia: MantraSequent ja Transmitter, ja molemmat olivat sitä mitä luvattiin ja odotettiin: analogista, rehellisen vanhanaikaista elektronista musiikkia. Tai kuten tekijä itse sanoo: huomispäivän musiikkia eilispäivän teknologialla.

Jeffrey Koepper on kertonut ensimmäisen syntesoijansa olleen Crumar-merkkinen. Se oli Crumar Spirit, hän osti sen 1980-luvulla ja kuten hän itse sanoo, se muutti hänen elämänsä peruuttamattomasti.

Ja niin kävi myös argentiinalaiselle Federico Durandille. Myös hänen ensimmäinen syntesoijansa oli Crumar. Se oli Crumar Performer.

Crumarit olivat italialaisia soittimia. Niitä alettiin valmistaa 1970-luvun alussa ja niitä käyttivät muiden instrumenttiensa ohella esimerkiksi Sun Ra, Klaus Schulze ja Duran Duranin kosketinsoittaja Nick Rhodes. Myös Wendy Carlos käytti Crumarin soittimia albumillaan Digital Moonscapes ja Tron-elokuvan soundtrackilla.

Vanhat toimivat Crumarin syntesoijat ovat nyt arvossaan ja kysyttyä tavaraa. Federico Durand kertoo hänen Crumar-syntesoijansa olleen vuosikausia, vuosikymmeniä, lainassa hänen veljellään, ja kun hän sai tuon syntesoijan takaisin, se oli kuin matka aikakoneella. Se oli kuin matka takaisin nuoruuteen. Ja näin syntyi viimevuotinen albumi La Nina Junco.

Eräs legendaarisimmista elektronisista soittimista on Buchla Music Easel. Se on musiikkia tuottava härveli, sävellyskone, joka tuottaa erilaisia rytmejä ja melodioita ja niiden muunnelmia. Se on mukana kuljetettavan kokoinen laite, jolla sanotaan olevan helppo tehdä musiikkia missä tahansa. Englantilainen Anthony Child otti tuon härvelin mukaansa Havaijille, Maui-saaren viidakkoon ja alkoi tutkia mitä kaikkea Music Easelilla voi viidakossa tehdä.

Jonas Kasper Jensen on tanskalainen säveltäjä, joka työskentelee mieluiten poikkitaiteellisesti ja monimediaisesti. Tähän mennessä hän on muiden aktiviteettiensa lisäksi julkaissut kolme aivan tavallista sooloalbumia. Näistä tuorein on vuonna 2017 ilmestynyt Layers of Bridges, jonka musiikin voi sanoa olevan eräänlaista käsitetaidetta. Layers of Bridges koostuu seitsemästä äänikollaasista, joista jokainen on kestoltaan tasan viisi ja puoli minuuttia.

Andrejs Eigus Riikasta tekee musiikkia nimellä Selffish. Vuoden 2017 albumi He She Them Us julkaistiin englantilaisella levymerkillä ja se on kiinnostava yhdistelmä ympäristön ääniä, elektroniikkaa ja akustisia soittimia.

The Greatest Hoax on yhdysvaltalaisen Taylor Jordanin taiteilijanimi. Hänen esikoisalbuminsa on nimeltään Expiration Compositions. Ja kun kerrotaan, että tämä hänen albuminsa edustaa jotakin jota kutsutaan käsitteellä ”contemporary classical music”, sitä alkaa ajatella aivan tietynlaista musiikkia, tietynlaista ilmaisua. Mutta onneksi ennakkoluulot ovat joskus täysin vääriä. Taylor Jordan, hänen elektroniikkansa ja levyllä soittava jousikvartetti liikkuvat lopulta aivan muissa maisemissa.

Tammikuun 2018 lopussa Yhdysvalloissa jaetaan taas maineikkaat Grammy-palkinnot, ja eräs ehdokkaista on kiinnostava ja yllättävä hahmo: amerikkalainen pitkän linjan elektroninen ja eklektinen muusikko Steve Roach, jonka Spiral Revelation -albumi on ehdolla Grammy-palkintojen new age -sarjassa. Tuota amerikkalaistyylistä new age -ilmaisua ei tule pelästyä, samassa sarjassa on ehdolla esimerkiksi Brian Eno albumillaan Reflection, joten mistään tietynlaisesta new agesta ei minun käsittääkseni ole kyse. Ehkä kyse on vain siitä, ettei tälle kategorialle ole Yhdysvalloissa keksitty parempaakaan nimeä. Olisihan se upeaa, jos tällainen musiikki voittaisi Grammyn.

AVARUUSROMUA 14.1.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
STEVE ROACH: A Righteous Thing - osa - (Spiral Revelation)
ANGELINA YERSHOVA: Start of Journey (Resonance Night)
JEFFREY KOEPPER: Equinox (MantraSequent)
FEDERICO DURAND: Navidad en el bosque (La Nina Junco)
ANTHONY CHILD: Old Technology (Electronic Recordings from Maui Jungle vol 2.)
JONAS KASPER JENSEN: Segmental Box Girder (Layers of Bridges)
SELFFISH: Willing Suspension of Disbelief (He She Them Us)
THE GREATEST HOAX: Left You Behind (Expiration Compositions)
STEVE ROACH: We Continue - osa - (Spiral Revelation)

  • Elsa Saisio ja Mikko 'Peltsi' Peltola viikon hittiä etsimässä

    Levylautakunnassa Elsa Saisio ja Mikko 'Peltsi' Peltola

    Tulkinnan voimaa ja räjähtävää energiaa odottivat uutuuslevyiltä viikon vieraat, uutta Kaikki oikein -elokuvaa tähdittävä näyttelijä Elsa Saisio ja tv-tähti, Lappia tunnetuksi tekevä Mikko 'Peltsi' Peltola sekä musiikkitoimittaja Pekka Laine. Tulos ja kommentteja 1.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kokeilemme ja tuotamme kaikenlaisia ääniä… Avaruusromua 7.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 kotimaiseen avaruusromuun.

    Meillä on teille tuntemattomia soittimia, joista jotkut ovat ääneltään kauniimpia kuin mikään tuntemanne, kirjoitti Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään ääniä ja soittimia, ja tehdään katsaus menneen vuoden kotimaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat kotimaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen visio siitä, millaista ja kuinka monitahoista musiikkia meillä jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua