Hyppää pääsisältöön

Kun karhu tanssahtelee kevyesti

Gioachino Rossinin (1792-1868) ja Franz Anton Hoffmeisterin (1754-1812) teoksista rakentuva kokonaisuus nostaa keskiöön jousisoitinperheen kookkaimman jäsenen kontrabasson. Tämä jos mikä on jo itsessään kiinnostava lähtökohta levylle - kontrabasso tai basistit kun harvemmin pääsevät nauttimaan olostaan parrasvaloissa.

tanssia
tanssia Gioachino Rossini

Suurin kiitos kuuluu tietysti ennakkoluulottomille säveltäjille, jotka ovat uskoneet kontrabasson mahdollisuuksiin. Franz Hoffmeister on jäänyt historiankirjoihin lähinnä musiikkikustantajana, vaikka loi myös varteenotettavan sävellystuotannon. Kuuden kvarteton kokoelmassaan Hoffmeister antaa poikkeuksellisesti kontrabassolle pääroolin jopa niin, että se korvaa ykkösviulun kokonaan. Teknisesti kyseessä ei ole mikään helppo ratkaisu säveltäjälle, mutta Hoffmeister onnistuu käsittelemään kontrabassoa yllättävän nokkelasti ja huumorintajuisesti.

Varhaisteini-ikäinen Rossini puolestaan sävelsi kuusi sonaattiaan kahdelle viululle, sellolle ja kontrabassolle vaatimattomasti kolmessa päivässä. Innoittajana toimi 12-vuotiaan säveltäjän kontrabassonsoittoa harrastanut mesenaatti. Toisin kuin Hoffmeister, Rossini käsittelee kontrabassoa perinteisemmin, lähinnä alttoviulun korvaajana.

Molempien säveltäjien teoksissa pääroolissa on pikemminkin kontrabasson teknisten mahdollisuuksien laajentaminen kuin puhtaasti musiikilliset hienoudet. Tämä ei kuitenkaan vähennä levytyksen arvoa millään muotoa, etenkin kun esiintyjät ovat ykköskaartia. Hollantilainen, Suomessa usein kuultu kontrabasisti Niek de Groot osaa ottaa solistisen tilansa luontevasti ja saa instrumenttinsa laulamaan kauniisti etenkin Hoffmeisterin kvartetoissa. Minna Pensolan, Antti Tikkasen ja Tuomas Lehdon trio tekee niin ikään ensiluokkaista jälkeä antaen kontrabassolle tarvittaessa kohteliaasti tilaa. Vaivattomasti eteenpäin soljuvaa soitantaa tukee nautittavan lämpimästi soiva äänitys.

Gioachino Rossini - Jousisonaatit nro. 1-3 & Franz Anton Hoffmeister – Kvartetit 1 ja 2 - Minna Pensola, viulu, Antti Tikkanen, alttoviulu, Tuomas Lehto, sello, Niek De Groot kontrabasso (BIS-2317)

Kuuntele Uudet levyt 9.1.2018, toimittajana Aki Yli-Salomäki.

  • Kitara kuin piiskansivallus - ja poskensilitys

    Levyarvostelu

    Kitaristi Otto Tolonen käynnisti soololevyuransa ranskalaisella tunnelmoinnilla ja jatkoi sitä Henzen yömodernismilla, sydämensä musiikilla. Tolosen uusin levy, Alban julkaisema Retratos, esittelee italialais-argentiinalaisia kitaristisäveltäjiä, eli näyttää viimeinkin sukeltavan kitaramusiikin populaariin ytimeen. Mutta kaikki ei ole miltä näyttää - vaan parempaa.

  • Näyttämöllistä barokkiviihdettä

    Levyarvostelu

    Barokin ajan Ranskassa air eli aaria tarkoitti laulua, tarkemmin sanoen lyhyttä, hyvään runoon sävellettyä laulua, joka oli sen verran kevyt ja yksinkertainen, ettei kelvannut kantaatiksi. William Christien johtama periodiyhtye Les Arts Florissants on koonnut uutuuslevylleen näitä aireja niiden kahdessa olomuodossa - hempeinä lemmenlauluina ja hauskoina juomalauluina.

  • Amatöörilevy jolle ammattilaisen ei parane nauraa

    Levyarvostelu

    Uudet levyt -ohjelmassa en yleensä esittele saati arvioi amatöörien levyjä, mutta Markku Nuotion levytys Schubertin Winterreisesta on poikkeus, koska Nuotio on Fuga-levykauppaa pyörittänyt levyalan ammattilainen, jonka lauluharrastuksen joistakin puolista ammattilaisetkin voivat ottaa opiksi.