Hyppää pääsisältöön

Soivia sähköilmiöitä

Äänitaiteilija Kari Väkevän juuret ovat proge-musiikissa, mutta säveltäjän varhaistuotantoon lukeutuu myös klassisen musiikin teoksia, kuten vaikkapa 70-luvun lopulla syntynyt sinfonia. 2000-luvun alkuvuosista lähtien Väkevä on kuitenkin keskittynyt lähes yksinomaan elektronisen musiikin säveltämiseen.

Kari Väkevä / Diptych
Kari Väkevä / Diptych Uudet levyt

Väkevän kunnianhimoisempia tuotoksia on vuonna 2015 valmistunut Diptych, joka on aiemmin kuultu kokonaisuudessaan vain osana installaatiota. Nyt tämä lähes 80-minuuttinen äänikaistale on mahdollista kokea myös tallennetussa muodossa. Ja mikäpäs siinä, säveltäjän elektro-akustinen visio värähtelee vakuuttavasti, kun jäiset luonnonilmiöt ja revontulet sekoittuvat radiohäiriöihin ja kosmiseen kohinaan.

Diptych jakaantuu kahteen laajempaan kokonaisuuteen. Ensimmäinen, kestoltaan laajempi Moondog on rahiseva ja ripisevä viisiosainen jatkumo, joka leijailee ääniavaruuden kylmyydessä levottomasti ja vinksahtaneesti. Toisinaan avaruuskohinan keskeltä kuulokuvaan ilmaantuu kimmellyksiä, kilahduksia, narahduksia ja matalia klonksahduksia. Juuri kun yleisilme on lipsumassa vähän liian tasaiseen ja turvalliseen perusambientiin, nousee äänimaisemasta yllättäen vielä dynamiikaltaan voimallisempi nousu.

Kutsuvimmillaan Väkevän äänimaalailu on jälkimmäisessä Sundog –osassa. Keinovaroiltaan se ei juurikaan ensimmäisestä kokonaisuudesta poikkea, mutta yleissoinniltaan Sundog on levollisempi ja pehmeämpi. Musiikki soi kuin pohjoinen maisema pakkashangen kimmeltäessä auringossa. Tasaisesti olevuuden ytimeen tarrautunut äänistö loppuu yllättävän äkillisesti. Tasainen äänimatkailu katkeaa aivan yhtäkkiä kuin sähkökatkokseen. Onko tämä kenties vertauskuva elämän arvaamattomasta kestosta? Tai soiva kysymys, jonka vastaus selviää kuuntelemalla teos uudelleen? Mene ja tiedä. Parhaiten asia selvinnee, kun kuuntelet itse.

Diptych on tasaisen varmasti laadittu kokonaisuus ja ainakin omissa korvissani siinä on ehkä sen suurin ongelmakin. Sointiavaruuteen oma korvapari kaipaisi silloin tällöin sointiin vieläkin hieman lisää keinovarojen ja soundien vaihtelua sekä lämmintä resonanssia.

Kari Väkevä - Diptych (Omakustanne, KV2 CD-003)

Kuuntele Uudet levyt 9.1.2018, toimittajana Aki Yli-Salomäki.

  • Albert Schnelzerin sävelkielessä on tunnistettavaa omaleimaisuutta

    Albert Schnelzerin musiikki toimii.

    Länsinaapurista kajahtaa taas. Mikäli Albert Schnelzer (s. 1972) ei ole ennestään tuttu tekijä, kannattaa asia korjata pikimmiten. Säveltäjän orkesterisointeja voi nyt makustella Benjamin Shwartzin johtaman Göteborgin sinfoniaorkesterin tuoreella äänitteellä. Albert Schnelzerin sävelkielessä on jotakin, mitä monella muulla nykysäveltäjällä ei ole.

  • Spark-yhtyeen onnistunut monityylinen kokonaisuus toimii

    Spark-yhtyeen monityylinen kokonaisuus riemastuttaa

    "Tanssi on muutakin kuin vain liikettä musiikin tahtiin. Se on intohimoa ja elämänjanoa", pohjustaa Spark-yhtye tuoreimman julkaisunsa esittelytekstissä. No mikä ettei, mutta mahtaako kahden nokkahuilun, viulun, sellon ja pianon muodostaman yhtyeen monityylinen kokonaisuus käydä kuulijan jalan alle? Kyllä. Varsinkin kun se tehdään näinkin antaumuksella ja tyylillä.