Hyppää pääsisältöön

Haluan lisää Viktor Ullmannia!

Toinen maailmansota ja natsien hirmuteot aiheuttivat käsittämätöntä kärsimystä, tuhosivat ihmishenkiä ja samalla suuren määrän ainutlaatuista taidetta ja kulttuuria – olevaa ja tulematonta. Huippulahjakkaan Viktor Ullmannin (1898–1944) hieno sävellystuotanto jäi lähes tyystiin pimentoon vuosikymmenten ajaksi, ja sitä on vasta viime vuosikymmeninä alettu uudelleen nostaa esiin.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Enemmänkin voisi nostaa, suurempienkin tekijöiden toimesta, mutta onneksi Capriccio-levymerkki on saanut Ullmann-levyilleen kelpo esittäjiä: nykymusiikinkin parissa ahkeroinut Moritz Ernst sekä Dortmundin filharmonikot tuovat Ullmannin hienon Pianokonserton sekä säveltäjän viimeisen, häkellyttävän Pianosonaatin nro 7 esiin. Natsien vainon alla syntyneitä teoksia toki kuuntelee biografian tiedostaen – mutta se ei väritä kuuntelukokemusta musiikkia vastaan, pikemminkin päin vastoin.

Natsit pyyhkäisivät Prahassa 1920- ja 30-luvuilla kultivoituneen musiikillisen kulttuurin lähes täysin unholaan, säveltäjinään juutalaisväestöön kuuluneet Pavel Haas (1899–1944), Gideon Klein (1919–1945), Hans Krása (1899–1944), Erwin Schulhoff (1894–1942) ja Viktor Ulmann. Parhaassa iässään keskitysleirille vietyjä säveltäjiä voisi kutsua “Uuden prahalaisen koulun” säveltäjiksi samoin kuin Schönbergiä, Weberniä ja Bergiä “Toisen Wienin koulun” säveltäjäksi – opettaja- ja taustahahmona oli samainen Alexander von Zemlinsky.

Ullmannin musiikissa voi kuulla yhteyksiä Schönbergiin ja Bergiin, mutta yhtä hyvin sukulaisuutta voi kokea Hindemithiin – mitä polyfoniaan tulee – tai Kurt Weillin ironisuuteen tai Shostakovitshin purevuuteen. Ennen kaikkea Viktor Ullmann on oma itsensä, ja hurjalta tuntuu ajatella mitä hän tai hänen prahalaiset kollegansa olisivat vielä voineet saada aikaan – puhumattakaan ylipäätään järjettömissä vainoissa murhatuista tuhansista taiteilijoista ja miljoonista ihmishengistä.

Pianokonsertto op. 25 on syvästi persoonallinen, moniulotteinen teos, kuten on myös Seitsemäs pianosonaatti vuodelta 1944. Sen valoisien ja viihdyttävien nopeiden osien vastapainoksi Ullmann on kirjoittanut painavan Adagion sekä suoran kannanoton finaalissa muunnelmilla ja fuugalla heprealaisesta kansanlaulusta. Erityisesti nopeissa osissa täytyy nipistää itseään ymmärtääkseen teoksen syntyneen juutalaisghetossa maailmalta eristyksissä – kanssakärsijöiden iloksi. Sitä suuremmin koskettaa Sonaatin finaali kansanlauluineen, tsekkiläisine taistelulauluineen, koraalilainoineen ja B–A–C–H-motiiveineen.

Viktor Ullmann: Pianokonsertto; Pianosonaatti nro 7; Muunnelmat ja kaksoisfuuga Arnold Schönbergin teemasta. - Moritz Ernst, piano, Dortmundin filharmonikot, joht. Gabriel Feltz. (Capriccio, C5294)

Kuuntele Uudet levyt 15.12.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Jyväskylä Sinfonia jatkaa esimerkillisesti aikamme musiikin taltioimista

    Jyväskylä Sinfonia jatkaa aikamme musiikin taltioimista

    Kapellimestari Ville Matvejeff on johdatellut Jyväskylä Sinfoniaa hyvinkin eri tyyppisistä taltioimisprojekteista toiseen. Yhdistävä tekijänä on ollut etenkin aikamme musiikkiin keskittyminen. Sama kunnioitettava linjanveto jatkuu edelleen, kun orkesterin uusimmalla julkaisulla kuullaan ranskalaisen Éric Tanguyn (s.

  • Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä iskevästi

    Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä isk

    Säveltäjä Sebastian Fagerlundin (s. 1972) tuotannon ikuistaminen jatkuu. Tällä kertaa suurille kokoonpanoille laadittujen teosten sijaan huomio keskittyy kamarimusiikkiin. Nyt kuultavat kuusi teosta ovat valmistuneet vuosien 2007-2013 välisenä aikana.

  • Bartókin synteesi-hitit soivat nautittavasti

    Bartókin synteesi-hitit soivat nautittavasti

    Kapellimestari Susanna Mälkki ja Helsingin kaupunginorkesterin edellisellä julkaisulla Béla Bartókin pianokonserton kytkynä soi pirteästi Ravel ja aikamme musiikki. Nyt ollaan liikkeellä taas täys-Bartók-paketilla. Bartók-matkailu on muutamalla aiemmalla julkaisulla keskittynyt säveltäjän varhaistuotantoon.

  • Aili Järvelä ja Sointi Jazz Orchestra - hyvän mielen sointeja raikkaalla otteella

    Aili Järvelän hyvän mielen sointeja

    Aili Järvelä (s. 1985) on tullut tutuksi laulajana, lauluntekijänä, säveltäjänä, sovittajana, viulistina, tuottajana, Järvelän pelimannina sekä freelance-muusikkona useista eri yhtyeistä ja yhteyksistä. Sointi Jazz Orchestra on vuonna 2013 toimintansa aloittanut nuorista ammattimuusikoista koostuva yhtye, jonka taiteellisena johtajana toimii yhtyeen perustanut Rasmus Soini.