Hyppää pääsisältöön

Hanna Pakarinen pääsi tupakasta eroon hypnoosin avulla: "On ihanaa sanoa ihmisille, että en tupakoi"

Hanna Pakarinen Eiran rantapenkillä
Hanna Pakarinen Eiran rantapenkillä Kuva: Puoli seitsemän Hanna Pakarinen

Laulaja Hanna Pakarinen ehti polttaa lähes parikymmentä vuotta ennen kuin lopetti. Nyt hän on ollut polttamatta viisi vuotta, mutta pelkää edelleen sairastuvansa keuhkosyöpään.

Kohta 37-vuotias Hanna Pakarinen aloitti tupakoinnin kesällä ennen kuin meni yläasteelle. Ensimmäinen tupakka pani pään pyörälle. Se koukutti heti.

Tupakointia jatkui ilman lopettamisajatuksia lähes parikymmentä vuotta. Aina joskus tuttavat yrittivät auttaa lopettamisessa ja vetosivat siihen, että tupakointi vaurioittaa lauluääntä. Varoittelut eivät Pakariseen tehonneet.

– Vastasin aina, että ei, minähän rupesin tupakoimaan ennen kuin ryhdyin laulamaan. Kuvittelin, että tupakoinnilla ei ole merkitystä lauluääneeni.

Vähitellen ajatus lopettamisesta kuitenkin pyrki mieleen. Muutaman vuoden ajan Pakarinen kävi asian kanssa henkistä taistelua ja yritti monta kertaa lopettaa.

Kun tupakointiajatuksesta lopulta pääsi yli eikä sillä ollut enää minuun otetta, niin nikotiini oli sen jälkeen helppo hoitaa.

Lopulta hän päätti lopettaa tupakoinnin hypnoosin avulla. Jotta metodi toimii, vaatii se lopettajalta aidon halun lopettaa. Terapeutti antoikin ensimmäiseksi tehtäväksi henkisen koukun selättämisen.

– Mielihän sitä lopettamistyötä tekee. Kun tupakointiajatuksesta lopulta pääsi yli eikä sillä ollut enää minuun otetta, niin nikotiini oli sen jälkeen helppo hoitaa.

Ennen ensimmäistä hypnoosikertaa terapeutti antoi Pakariselle luvan polttaa niin paljon kuin haluaa. Ja niin Hanna tekikin, melkeinpä kaksin käsin. Siitä huolimatta hänellä oli vilpitön tahto lopettaa polttaminen.

Terapiakäyntejä kertyi lopulta kolme. Tupakka ei ole sen jälkeen palanut.

– Yhtäkkiä oloni parani. Huomasin, että voin nopeasti vetää syvään henkeä ilman yskimiskohtausta. Jonkin ajan kuluttua pystyin myös laulamaan korkeammalle.

On järkyttävää tajuta, että keuhkosyöpäriskini pienenee vasta noin 15 vuoden päästä.

Nuorena tupakoinnin terveyshaitat eivät Pakarista huolettaneet, mutta nyt hän ajattelee niitä sitäkin enemmän. Vaikka lopettamisesta on jo viisi vuotta, hän pelkää edelleen sairastuvansa keuhkosyöpään.

– On järkyttävää tajuta, että keuhkosyöpäriskini pienenee vasta noin 15 vuoden päästä. Niin paljon tuli poltettua.

Muuten elämä savuttomana on mukavaa. Joskus ravintolassa joku saattaa edelleen kysyä Hannaa mukaan tupakalle.

– Sillloin on ihana sanoa ihmisille, että en tupakoi. Se vaan tuntuu ihanalta sanoa, että en polta tai mulla ei ole röökiä.

Se oli paras päätös, mitä mie oon ikinä tehnyt.

Pakarisen päätös olla polttamatta pitää, vaikka hän keikkailee ravintoloissa, joissa houkutus on lähellä.

– Kiitän itseäni ja taputan selkään: se oli paras päätös, mitä mie oon ikinä tehnyt.

  • Eläinlääkäri hoitaa myös ihmisiä – millaista tukea olet saanut, kun lemmikki on sairastanut?

    Lemmikin sairaus tai kuolema on omistajalle kova paikka.

    Lemmikin sairastuminen on omistajalle kova paikka. Eläinlääkärin vastaanotolla tukea tarvitseekin usein itse potilaan lisäksi myös omistaja. Puoli seitsemän etsii nyt tarinoita niistä kerroista, jolloin eläinlääkärin antama tuki on ollut poikkeuksellisen korvaamatonta. Tukiko eläinlääkäri sinua kun lemmikki sairasti tai oliko hän tukenasi kun teit päätöksen lemmikin elämän päättymisestä?

  • Ella Kanninen: Minusta olisi voinut tulla hieroja tai keinosiementäjä

    Ella Kanninen kertoi Puoli7:ssä nuoruutensa ammattiunelmista

    Juontaja-toimittaja Ella Kanninen hieroi Puoli seitsemän -ohjelman Piilevä kyky -osiossa Mikko Kekäläistä ja osoitti, että hänestä olisi ollut ainesta ammattihierojaksi. Hierojan uran lisäksi nainen haaveili muun muassa diplomaatin, eläinlääkärin ja keinosiementäjän urasta. Ellan ollessa teini-ikäinen hänen äitinsä toimi pienen perinteisen kylpylän toimitusjohtajana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua