Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin kevät 1918 pääkuva

Kansalaisjuhla ilman vasemmistoa - säveltäjä Jean Sibeliuksen päiväkirja 1918

Kansalaisjuhla Kansallisteatterissa 13.1.1918
Juhlayleisö ja Helsingin kaupunginorkesterin soittajat poseeraavat Eric Sundströmin kameralle Kansallisteatterissa 13. tammikuuta 1918. Kapellimestari Robert Kajanus puuttuu vielä kuvasta. Kansalaisjuhla Kansallisteatterissa 13.1.1918 Suomen Kansallisteatteri

Tammikuun 13. päivänä järjestetään Kansallisteatterissa Kansalaisjuhla itsenäisen Suomen kunniaksi. Vasemmisto ei osallistu tilaisuuteen. Myös säveltäjä Jean Sibelius pitää juhlaa huonona ajatuksena. #musiikinkevät1918

Loppiaisen jälkeen säveltäjä Jean Sibeliuksella oli aihetta kirjoittaa päiväkirjaansa:

Kuvitusta
Kuvitusta päivämäärät

”Myös Saksa tunnustanut tasavaltamme.”

Kuukautta aikaisemmin itsenäiseksi julistautunut Suomi odotti kuitenkin lisää kansainvälisiä tunnustuksia. Niinpä Kansallisteatterissa päätettiin järjestää Kansalaisjuhla itsenäistymisen kunniaksi sunnuntai-iltana 13. tammikuuta.

Helsingin Sanomat kirjoitti tulevasta tapahtumasta: "Kansalaisjuhla Kansallisteatterissa alkaa tänään klo 8 i.p. Tämä vapauden ja itsenäisyyden juhla on tilaisuus aivan erikoista laatua, kansojenkin elämässä harvinaista laatua, jossa ilmitulkitaan ne tunteet, jotka tällaisella hetkellä täyttävät kansalaisten mielet. Niinpä ovatkin kansalaiset kieleen ja puolueisiin katsomatta voineet yhtyä tätä yhteistä juhlaa viettämään. Ainoastaan sosialistit, joille heillekin oli tarjottu tilaisuus yhtyä tähän yhteiseen juhlaan, viettävät erikoisjuhlia viikon perästä."

Kuvitusta
Kansalaisjuhlan paikkana oli Kansallisteatterin jugendlinna. Kuvitusta Kuva: Nils Wasastjerna / Helsingin kaupunginmuseo leikekirjat (kulttuuriset objektit)

Helsingin kaupunginorkesteri ahtautui Kansallisteatterin orkesterimonttuun kokeneen konserttimestarinsa Anton Sittin johdolla, ja tahtipuikkoa piteli orkesterin oma maestro Robert Kajanus.

Kuvitusta
Kansalaisjuhlan kapellimestari toimi Robert Kajanus.. Kuvitusta Kuva: Helsingin kaupunginmuseo leikekirjat (kulttuuriset objektit)

Helsingin Sanomilla oli myös tietoa illan kulusta: "Ohjelmasta mainitsemme rovasti Malmivaaran, professori Söderhjelmin, kirjailijatar Maila Talvion ja rehtori Eerik Bornborgin puheet, Laulu-Miesten, M.M:n ja kaupunginorkesterin esitykset. Isänmaallinen juhla päättyy tietysti Maamme-lauluun."

Kaupunginorkesteri soitti tilaisuudessa Sibeliuksen Finlandian ja Laulu-Miehet lauloivat Arvi Wartiovaaran johdolla Sibeliuksen Isänmaalle. - Yleisössä ollut lääkäri Martti Johannes Siirala vahvistaa päiväkirjamerkinnässään 14.1.1918, että tilaisuudessa esitettiin ylimääräisenä numerona ohjelman ulkopuolella myös ensi kerran julkisesti Sibeliuksen Jääkärimarssi.

Eduskunnan vasemmisto ei osallistunut Kansalaisjuhlaan, vaan jätti Kansallisteatterin tilaisuuden väliin ja järjesti muutamaa päivää myöhemmin oman itsenäisyysjuhlansa.

Sibelius ei osallistunut tilaisuuteen, vaan työskenteli Ainolassa viidennen sinfoniansa parissa ja kirjoitti päiväkirjaansa:

Kuvitusta
Kuvitusta päivämäärät

”Tänään itsenäisyysjuhla – vähän malapropos. - Minulla tekeillä uusi sinfonia. Ei mitään vanhasta V:stä. Kenties minä muutun.”

Seuraa Jean Sibeliuksen vaiheita keväällä 1918. Lue 19. tammikuuta Jääkärimarssin ensimmäisestä julkisesta esityksestä akateemisessa ylioppilasjuhlassa. Lue myös lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirja 14.1.1918, jossa hän kertoo Kansallisteatterin Kansalaisjuhlasta.

Logo
Logo Kuva: Laura Rahinantti musiikki

Lähteet
Dahlström, Fabian (toim.): Jean Sibelius. Päiväkirja 1909–1944. Svenska litteratursällskap i Finland. Porvoo 2015.
Ekman, Karl: Jean Sibelius. Taiteilijan elämä ja persoonallisuus. Otava. Helsinki 1935.
Helsingin Sanomat: Kansalaisjuhla Kansallisteatterissa, 13.1.1918.
Salmenhaara, Erkki: Jean Sibelius. Tammi. Helsinki 1984.
Sirén, Vesa: Aina poltti sikaria. Jean Sibelius aikalaisten silmin. Otava. Keuruu 2000.
Tawaststjerna, Erik: Jean Sibelius 4. Otava. Keuruu 1978.
Uusi Suomi: Kansalaisjuhla, 13.1.1918.

  • Kitara kuin piiskansivallus - ja poskensilitys

    Levyarvostelu

    Kitaristi Otto Tolonen käynnisti soololevyuransa ranskalaisella tunnelmoinnilla ja jatkoi sitä Henzen yömodernismilla, sydämensä musiikilla. Tolosen uusin levy, Alban julkaisema Retratos, esittelee italialais-argentiinalaisia kitaristisäveltäjiä, eli näyttää viimeinkin sukeltavan kitaramusiikin populaariin ytimeen. Mutta kaikki ei ole miltä näyttää - vaan parempaa.

  • Näyttämöllistä barokkiviihdettä

    Levyarvostelu

    Barokin ajan Ranskassa air eli aaria tarkoitti laulua, tarkemmin sanoen lyhyttä, hyvään runoon sävellettyä laulua, joka oli sen verran kevyt ja yksinkertainen, ettei kelvannut kantaatiksi. William Christien johtama periodiyhtye Les Arts Florissants on koonnut uutuuslevylleen näitä aireja niiden kahdessa olomuodossa - hempeinä lemmenlauluina ja hauskoina juomalauluina.

  • Amatöörilevy jolle ammattilaisen ei parane nauraa

    Levyarvostelu

    Uudet levyt -ohjelmassa en yleensä esittele saati arvioi amatöörien levyjä, mutta Markku Nuotion levytys Schubertin Winterreisesta on poikkeus, koska Nuotio on Fuga-levykauppaa pyörittänyt levyalan ammattilainen, jonka lauluharrastuksen joistakin puolista ammattilaisetkin voivat ottaa opiksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Musiikin kevät 1918

  • Musiikin kevät 1918 - kohtaloita sisällissodan Suomessa

    Musiikin kevät 1918

    Mitä tapahtui musiikkielämässä, kun Suomi ajautui sisällissotaan 1918? Missä olivat tunnetut musiikkivaikuttajat Jean Sibelius, Toivo Kuula, Oskar Merikanto, Aino Ackté ja monet muut sodan keskellä? Mikä oli musiikin roolin sodan eri osapuolilla? Seuraa musiikkielämän kohtaloita sadan vuoden takaa Musiikin kevät 1918 -artikkelisarjassa lähes päivittäin tammikuun 13. päivästä kesäkuun 9. päivään. #musiikinkevät1918

  • Alma ja Toivo Kuula - hehkuva rakkaustarina sadan vuoden takaa

    #musiikinkevät1918

    Tammikuussa 1918 laulajatar Alma Kuula ja säveltäjä Toivo Kuula ovat onnellisia. Avioliiton solmimista ovat edeltäneet piinalliset vuodet, mutta nyt he asuvat Viipurin lähellä pienen tyttärensä ja kotiapulaisensa kanssa. Pian kaikki on kuitenkin päättyvä, mutta vielä he eivät sitä tiedä.

  • Kansalaisjuhla ilman vasemmistoa

    Jääkärimarssin säveltäjä sisällissodan Suomessa.

    Tammikuun 13. päivänä 1918 Kansallisteatterissa järjestettiin itsenäisen Suomen kunniaksi Kansalaisjuhla. Vasemmisto ei osallistunut tilaisuuteen. Myös säveltäjä Jean Sibelius piti juhlaa huonona ajatuksena.

  • Väinö Pesola - työväenkuoron johtaja kahden tulen välissä

    Työväenmusiikkimies sisällissodan Helsingissä.

    Syksyllä 1917 nuori kuoromies Väinö Pesola johtaa Helsingin Työväenyhdistyksen mieskuoroa ja kirjoittaa sosialidemokraattiseen Työmies-lehteen. Päiväkirjassaan hän pohtii kiristyvää yhteiskunnallista tilannetta ja omaa ristiriitaista suhdettaan työväenliikkeeseen.