Hyppää pääsisältöön

Kitara kuin piiskansivallus - ja poskensilitys

Kitaristi Otto Tolonen käynnisti soololevyuransa ranskalaisella tunnelmoinnilla ja jatkoi sitä Henzen yömodernismilla, sydämensä musiikilla. Tolosen uusin levy, Alban julkaisema Retratos, esittelee italialais-argentiinalaisia kitaristisäveltäjiä, eli näyttää viimeinkin sukeltavan kitaramusiikin populaariin ytimeen. Mutta kaikki ei ole miltä näyttää - vaan parempaa.

Otto Tolonen / Retratos
Otto Tolonen / Retratos Uudet levyt

Tolonen on valinnut levylle äärimmäisen kitaristista musiikkia, jonka laatu kuitenkin estää halventamisen 'kitarasäveltäjien' musiikiksi. Piazzollan sarja Buenos Airesin vuodenajat kuullaan Sergio Assadin monitasoisena sovituksena; Giulio Regondin Reverie on varhaisromantiikan poikkeuksellinen kitarahelmi; Alvaro Companyn Las Seis Cuerdas määritti aikanaan modernin kitaran identiteettiä; ja Nuccio D'Angelon Due Canzoni Lidie edustaa sointuisaa postmodernismia.

Teosten väleihin sijoitetut Piazzollat punovat pirstaleisen kokonaisuuden yhteen juuri niin kuin Tolonen on asian ajatellut. Regondin hempeä romantiikka saa ajattoman, tango nuevoon viittaavan ilmeen, ja Companyn soinnilliset kokeilut tuntuvat luonnolliselta mutta tehokkaalta, jopa populaarilta ilmaisulta. Levyn idea kantaa hyvin jopa Piazzollan Inviernoa, jonka epämääräisen rakenteen Tolonen toteuttaa niin sulavasti, että kappaleen pehmeä loppu tuntuu kerrankin juuri oikealta.

Tämä kertoo musiikillisen näkemyksen vahvuudesta, ja yhtä vahva on Tolosen tekniikka. Piazzollassa hän onnistuu olemaan yksinään kokonainen tangoyhtye: Kuljettaa bassolinjaa järkähtämättömästi, sivaltelee vihaisen rytmikkäitä sointuja ja tunnelmoi ihanaa melodiaa, ja erottelee nämä kerrokset sekä sointiväreillä että fraseerauksella poikkeuksellisen taidokkaasti. Myös Tolosen intonaatio on hämmästyttävä. Yleensä kitaralla on vaikea soittaa 1900-luvun harmonioita puhtaasti, mutta Tolonen vääntää sävelet kohdalleen sentintarkasti, ja pystyy herkuttelemaan soinnuilla.

Levy loppuisi luontevasti Piazzollan Talveen, mutta Tolonen rohkenee soittaa ylimääräisen kuin konsertissa, ja uhkapeli kannattaa. Ariel Ramirezin laulu Alfonsina y el Mar kuullaan Jorge Cardoson sovituksena. Tolonen lataa kappaleeseen koko runollisuutensa, mutta heittelee vapaan tunnelmoinnin keskelle kevyitä aavistuksia latinokompista. Sovitus ja sen tulkinta lähenevät neroutta, ja viimeistelevät täysosumalevyn.

"Retratos", säv. Astor Pizzolla, Giulio Regondi, Alvaro Company, Nuccio D'Angelo ja Ariel Ramirez. - Otto Tolonen, kitara. (Alba, ABCD 419)

Kuuntele Uudet levyt 16.1.2018, toimittajana Kare Eskola.