Hyppää pääsisältöön

Eikö teini suostu sulkemaan älylaitetta ennen nukkumaanmenoa? Syynä voi olla FOMO

Nuori suomalainen nainen istuu sohvalla, ottaa selfien ja käyttää Snapchattia.
Nuori suomalainen nainen istuu sohvalla, ottaa selfien ja käyttää Snapchattia. Kuva: Esko Jämsä / All Over Press sosiaalinen media,älypuhelimet

Tuntuuko, että kaikilla muilla on aina paremmat bileet, kiinnostavampi työ ja eksoottisemmat lomakohteet? Tunne on vanha, mutta some on vahvistanut illuusiota siitä, että kaikilla muilla ja jossain muualla on aina hauskempaa. Nyt ilmiölle on myös nimi: FOMO.

FOMO on lyhenne sanoista Fear Of Missing Out, jonka voi kääntää paitsi jäämisen peloksi. Erityisen voimakkaasti ilmiö näkyy teini-ikäisten ja nuorten aikuisten elämässä.

Helsingin yliopiston aivotutkija Mona Moisala on törmännyt FOMO-ilmiöön tutkiessaan sosiaalista mediaa ja älylaitteita sekä niiden vaikutuksia nuorten aivoihin.

– FOMO-ilmiö liittyy voimakkaasti runsaaseen, jopa pakonomaiseen somen käyttöön. Nuoren on pakko päivystää somekanavilla, jottei hän jää mistään tärkeästä paitsi. Nuoret pelkäävät, että joku tärkeä vuorovaikutustilanne tai keskustelu menee ohi ja he jäävät siitä ulkopuoliseksi, Moisala sanoo.

Teini-ikään kuuluvat sosiaaliset paineet ja ryhmään kuulumisen tarve tekevät nuorista otollisia uhreja FOMOlle.

– Kaverien neuvot ja mielipiteet ovat hirvittävän tärkeitä. FOMO voi aiheuttaa ihan oikeasti voimakastakin ahdistusta.

FOMO ajaa baariin

FOMOn aiheuttama ahdistus on tuttu 28-vuotiaalle Iiro Myllerille. FOMO on ajanut Myllerin baariin usein silloinkin, kun ei olisi edes tehnyt mieli lähteä.

– FOMO on pakottanut mut ryyppäämään paljon enemmän kuin olisi ollut oikeasti tarve. Monta viikonloppua olisi voinut ihan hyvillä mielin viettää kotona, mutta FOMO on kalvanut sisintä ja pakottanut lähtemään baariin.

Kaikki tiivistyi Helsingin Punavuoressa sijainneeseen ravintolaan, jossa Myller ja hänen ystävänsä viettivät aikaansa käytännössä joka viikonloppu. Mikäli Myller ei päässyt paikalle, iskivät vieroitusoireet.

Käperryin pieneen sikiöasentoon ja aloin huutaa kirosanoja.

Erityisen elävästi hän muistaa pari vuotta sitten vanhempiensa kanssa viettämänsä joulun Lontoossa.

– Kun tuli tapaninpäivä ja tapsan tanssit, kaikki lähtivät ulos. Porukka lähetti selfieitä, että "katso kuka täällä on" ja siellä oli ihan hirveästi kaikkia mahdollisia tuttuja. En nyt aivan itkenyt, mutta käperryin pieneen sikiöasentoon ja aloin huutaa kirosanoja. Oikeasti tuntui älyttömän pahalta.

Tuska on todellista

Tutkimukset ovat näyttäneet, että kun ihminen kokee jäävänsä ulkopuoliseksi vuorovaikutustilanteessa, aivojen kipukeskukset aktivoituvat. Samat alueet aktivoituvat, kun ihminen kokee fyysistä kipua.

FOMOn aiheuttama tuska on siis tutkija Moisalan mukaan aivan todellista.

– Tämä selittää esimerkiksi sitä, että nuorten on vaikea luopua esimerkiksi älylaitteestaan ennen nukahtamista. Jos vanhemmat kieltävät käyttämästä älylaitetta makuuhuoneessa, nuoret kokevat jäävänsä paitsi jostain tärkeästä ja olevansa seuraavana päivänä ulkona keskusteluista.

Osoittaako syyttävä sormi siis älylaitteiden ja sosiaalisen median suuntaan?

– Toki FOMOa voi olla ja on ollut olemassa ennen sosiaalista mediaa ja älylaitteita. Ne ehkä korostavat tätä ilmiötä, koska meillä on ihan eri tavalla mahdollisuuksia seurata sitä mitä meidän ystävät tekevät ja silloin myös enemmän mahdollisuuksia kokea FOMO-ilmiötä, Moisala päättää.

Ilman somea olisi elämä varmasti ollut helpompaa.

Iiro Myller on samoilla linjoilla.

– Sosiaalinen media tietysti aina näyttää sen mitä "menettää". Se näyttää niin kivalta silloin, kun on yksin sängyssä, katsoo Netflixiä ja sitten näkee, että "hei, tuolla on yksi kaveri ja tuolla toinen". Sitten tuntuu pahalta, kun itse ei ole siellä. Ilman somea olisi elämä varmasti ollut helpompaa. Ja olisi varmaan vieläkin.

Katso juttu FOMOsta:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua