Marko Gustafsson
Yle
Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset.
Ohjelmat televisiossa:
Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1. klo 12.
Sodassa tapetaan sotilaita ja siviilejäkin puolin ja toisin, mutta Suomen sisällissodan päättymisen jälkeisten tapahtumien ja ihmiskohtaloiden selvittäminen vetää kirjailija Kjell Westön edelleen hiljaiseksi.
”Se tapa millä punaisia keväällä 1918 ikään kuin metsästettiin, sitä voi valitettavasti sanoa kostoksi ja se oli hyvin julmaa. Ihmisiä teloitettiin ilman kunnollista oikeudenkäyntiä. Vankileireillä heitä kuoli nälkään ja tauteihin tuhansia ja taas tuhansia. Punaisten kohtelu sisällissodan jälkeen oli järkyttävää. Ei sivistyneessä maassa saisi toimia niin”, Westö huokaa.
Oman suvun kohtaloihin liittyvä katkeruus kestää monta sukupolvea
Kjell Westön oma elämänpiiri on ollut pääosin "porvarillisella puolella" ja hän on kuullut enemmän valkoisia tarinoita. Yleinen piirre niissä on vahva henkilöityminen.
"Kun tajusin, miten rankka ja iso tämä rankaisuvaihe sisällissodan jälkeen oli, niin aloin puhua siitä omissa piireissäni. Siinä tuli aina ristiriita. Kun kerroin, kuinka paljon ihmisiä kuoli leireillä vuoden 1918 kesällä, tuli aina vastatarina. Joku sanoi, että niin mutta minun isöisäni isä joutui piiloutumaan viljavarastoon ja punaiset raahasivat hänet sieltä.. Ja siihen oli tosi vaikea sanoa, että tuohan ei ole mitään, vertaa nyt vähän tähän isoon kuvaan."
"Jokaisen ihmisen tarina on tavallaan yhtä arvokas, ja kestää monia sukupolvia ennen kuin näihin henkilökohtaisiin tarinoihin liittyvä katkeruus hellittää."
Tiedon puuttuminen lisäsi tiedon janoa
”Kun aloin noin kolmeymppisenä lukea enemmän sisällissodasta ja sen jälkeisistä tapahtumista, niin valkeni aika pian, että eipä minulle peruskoulussa, tai edes lukiossa kerrottu avoimesti juuri mitään. Ja tapahtumat nimettiin tietysti vapaussodaksi. No tämä vain lisäsi kiinnostustani”, Westö sanoo.
Tiedonsaanti ja taustatyön tekeminen on helpottunut. Vielä 1990–luvun lopulla vuoden 1918 asioiden tutkiminen oli huomattavasti hankalampaa kuin nykyään.
”Ero on valtava, kun vertaan vaikka vuotta 1999 ja 2010, eikä se liity todellakaan vain internettiin vaan siihen, että kaiken kaikkiaan yhteiskunnassamme on alettu puhumaan ja myös julkistamaan asioita avoimemmin. Olen saanut myös valtavasti tietoa ja apua paikallisilta historoitsijoilta.”, Westö kiittelee.
Sisällissota on siirtynyt kolmeen kirjaan
Ensimmäisen kerran Kjell Westö kirjoitti sisällissodasta Isän nimeen -romaanissaan, joka julkaistiin vuonna 2000. ”Siinä kirjassa pureudun tapahtumaan, joka sattui Pietarsaaressa 1918. Siellä järjestettiin salamaoikeudenkäynti ja tapettiin eräänä maaliskuisena yönä muistaakseni seitsemän punaista ja siinä sivussa myös yksi valkoinen, joka oli yrittänyt estää teloitusta.”
Finlandia-palkitussa romaanissa Missä kuljimme kerran sisällissodan tapahtumat ovat pääosassa. ”Samat tapahtumat ovat tarinan moottorina myös Kangastus 38 -romaanissani, vaikka kirjassa ollaankin varsinaisesti vuodessa 1938”, Westö sanoo. Kangastus 38 kertoo alaikäisenä vankileirille suljetun punavankitytön tarinan. Kirjasta on tehty myös näyttämösovitus Suomen Kansallisteatteriin.
Sisällissota, veljessota, luokkasota, vapaussota, kansalaissota…
Vuoden 1918 sisällissota kesti neljä kuukautta, mutta vielä sata vuotta sodan päättymisen jälkeen maassamme kiistellään siitä, millä nimellä siitä puhuttaisiin.
”Minä puhun sisällissodasta, siksikin, että historoitsijat niin nykyään suosittelevat, mutta myös siksi, että kyseessä oli sisällissota. Välillä käytän termiä kansalaissota. Pelokkaimmat väistävät edelleen asiaa puhumalla vuoden 1918 tapahtumista”, Westö toteaa.
Pahimmat traumat ovat kuitenkin jäämässä taakse ja Westö uskoo ja luottaa suomalaisen luonteenlaatuun. ”Me olemme hyvin pragamaattisuuteen taipuvaisia, ja uskon meidän ja kykyymme ehetyä ja toimia yhtenä kansakuntana. Tosin nyt kun elämme taas eriarvoistumisen aikakautta, näitä kykyjä tarvitaan toden teolla”.
Kjell Westö on torstaina 18.1. vieraana myös Aamun kirja -ohjelmassa TV1:n Aamu-tv:ssä klo 8.50 - 9.00 ja Yle Radio 1:n Kulttuuriykkösessä klo 15.05 - 15.55.
Tammisaaren vankileirit 1918
Vuonna 1988 valmistuneessa ohjelmassa kerrotaan sisällissodan tapahtumista ja etenkin vankileirien oloista. Vankileireille joutui kaikkiaan noin 80000 ihmistä. Tammisaaren vankileirin yli 8000:sta vangista suunnilleen joka kolmas kuoli kesällä 1918. Ohjelmassa haastatellaan Tammisaaressa olleita punavankeja.
Käy eespäin
Vuonna 1967 valmistuneessa ohjelmassa esitellään kansalaissodan taktiset ja strategiset pyrkimykset, sodanjälkeiset teloitukset ja vankileirit. Kuvaukset kansalaissodasta ovat dramatisoituja.
Ohjelmassa avustavat Hämeenlinnan kaupunginteatterin näyttelijät, Hauhon Eteläisten kylän asukkaat, Hämeenlinnan työväenyhdistys, Helsingin työväenyhdistyksen soittokunta ja -mieskuoro sekä Puolustusvoimat.
