Hyppää pääsisältöön

Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

Arkebuseringar av röda 1918 i Västankvarn i Ingå.
Arkebuseringar av röda 1918 i Västankvarn i Ingå. 1918,Suomen sisällissota ,ampuminen (teloitus)

Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset.

Ohjelmat televisiossa:
Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1. klo 12.

Sodassa tapetaan sotilaita ja siviilejäkin puolin ja toisin, mutta Suomen sisällissodan päättymisen jälkeisten tapahtumien ja ihmiskohtaloiden selvittäminen vetää kirjailija Kjell Westön edelleen hiljaiseksi.

”Se tapa millä punaisia keväällä 1918 ikään kuin metsästettiin, sitä voi valitettavasti sanoa kostoksi ja se oli hyvin julmaa. Ihmisiä teloitettiin ilman kunnollista oikeudenkäyntiä. Vankileireillä heitä kuoli nälkään ja tauteihin tuhansia ja taas tuhansia. Punaisten kohtelu sisällissodan jälkeen oli järkyttävää. Ei sivistyneessä maassa saisi toimia niin”, Westö huokaa.

Oman suvun kohtaloihin liittyvä katkeruus kestää monta sukupolvea

Kjell Westön oma elämänpiiri on ollut pääosin "porvarillisella puolella" ja hän on kuullut enemmän valkoisia tarinoita. Yleinen piirre niissä on vahva henkilöityminen.

"Kun tajusin, miten rankka ja iso tämä rankaisuvaihe sisällissodan jälkeen oli, niin aloin puhua siitä omissa piireissäni. Siinä tuli aina ristiriita. Kun kerroin, kuinka paljon ihmisiä kuoli leireillä vuoden 1918 kesällä, tuli aina vastatarina. Joku sanoi, että niin mutta minun isöisäni isä joutui piiloutumaan viljavarastoon ja punaiset raahasivat hänet sieltä.. Ja siihen oli tosi vaikea sanoa, että tuohan ei ole mitään, vertaa nyt vähän tähän isoon kuvaan."

"Jokaisen ihmisen tarina on tavallaan yhtä arvokas, ja kestää monia sukupolvia ennen kuin näihin henkilökohtaisiin tarinoihin liittyvä katkeruus hellittää."

Lapsia sisällisodan aikana. Pojilla puusta veistetyt "aseet". Yhdellä tytöistä valkoinen käsivarsinauha. Valkokaartilaisia tai Suojeluskuntalaisia.
Lapsia sisällisodan aikana. Pojilla puusta veistetyt "aseet". Yhdellä tytöistä valkoinen käsivarsinauha. Valkokaartilaisia tai Suojeluskuntalaisia. Kuva: SA-kuva Suomen sisällissota ,suomi

Tiedon puuttuminen lisäsi tiedon janoa

”Kun aloin noin kolmeymppisenä lukea enemmän sisällissodasta ja sen jälkeisistä tapahtumista, niin valkeni aika pian, että eipä minulle peruskoulussa, tai edes lukiossa kerrottu avoimesti juuri mitään. Ja tapahtumat nimettiin tietysti vapaussodaksi. No tämä vain lisäsi kiinnostustani”, Westö sanoo.

Tiedonsaanti ja taustatyön tekeminen on helpottunut. Vielä 1990–luvun lopulla vuoden 1918 asioiden tutkiminen oli huomattavasti hankalampaa kuin nykyään.

”Ero on valtava, kun vertaan vaikka vuotta 1999 ja 2010, eikä se liity todellakaan vain internettiin vaan siihen, että kaiken kaikkiaan yhteiskunnassamme on alettu puhumaan ja myös julkistamaan asioita avoimemmin. Olen saanut myös valtavasti tietoa ja apua paikallisilta historoitsijoilta.”, Westö kiittelee.

Sisällissota on siirtynyt kolmeen kirjaan

Ensimmäisen kerran Kjell Westö kirjoitti sisällissodasta Isän nimeen -romaanissaan, joka julkaistiin vuonna 2000. ”Siinä kirjassa pureudun tapahtumaan, joka sattui Pietarsaaressa 1918. Siellä järjestettiin salamaoikeudenkäynti ja tapettiin eräänä maaliskuisena yönä muistaakseni seitsemän punaista ja siinä sivussa myös yksi valkoinen, joka oli yrittänyt estää teloitusta.”

Finlandia-palkitussa romaanissa Missä kuljimme kerran sisällissodan tapahtumat ovat pääosassa. ”Samat tapahtumat ovat tarinan moottorina myös Kangastus 38 -romaanissani, vaikka kirjassa ollaankin varsinaisesti vuodessa 1938”, Westö sanoo. Kangastus 38 kertoo alaikäisenä vankileirille suljetun punavankitytön tarinan. Kirjasta on tehty myös näyttämösovitus Suomen Kansallisteatteriin.

Sisällissota, veljessota, luokkasota, vapaussota, kansalaissota…

Vuoden 1918 sisällissota kesti neljä kuukautta, mutta vielä sata vuotta sodan päättymisen jälkeen maassamme kiistellään siitä, millä nimellä siitä puhuttaisiin.

”Minä puhun sisällissodasta, siksikin, että historoitsijat niin nykyään suosittelevat, mutta myös siksi, että kyseessä oli sisällissota. Välillä käytän termiä kansalaissota. Pelokkaimmat väistävät edelleen asiaa puhumalla vuoden 1918 tapahtumista”, Westö toteaa.

Pahimmat traumat ovat kuitenkin jäämässä taakse ja Westö uskoo ja luottaa suomalaisen luonteenlaatuun. ”Me olemme hyvin pragamaattisuuteen taipuvaisia, ja uskon meidän ja kykyymme ehetyä ja toimia yhtenä kansakuntana. Tosin nyt kun elämme taas eriarvoistumisen aikakautta, näitä kykyjä tarvitaan toden teolla”.

Kjell Westö on torstaina 18.1. vieraana myös Aamun kirja -ohjelmassa TV1:n Aamu-tv:ssä klo 8.50 - 9.00 ja Yle Radio 1:n Kulttuuriykkösessä klo 15.05 - 15.55.

Tammisaaren vankileirit 1918

Vuonna 1988 valmistuneessa ohjelmassa kerrotaan sisällissodan tapahtumista ja etenkin vankileirien oloista. Vankileireille joutui kaikkiaan noin 80000 ihmistä. Tammisaaren vankileirin yli 8000:sta vangista suunnilleen joka kolmas kuoli kesällä 1918. Ohjelmassa haastatellaan Tammisaaressa olleita punavankeja.

Käy eespäin

Vuonna 1967 valmistuneessa ohjelmassa esitellään kansalaissodan taktiset ja strategiset pyrkimykset, sodanjälkeiset teloitukset ja vankileirit. Kuvaukset kansalaissodasta ovat dramatisoituja.
Ohjelmassa avustavat Hämeenlinnan kaupunginteatterin näyttelijät, Hauhon Eteläisten kylän asukkaat, Hämeenlinnan työväenyhdistys, Helsingin työväenyhdistyksen soittokunta ja -mieskuoro sekä Puolustusvoimat.

Kommentit
  • Suomalainen tutkimusmatkailija pääsi Japanin keisarinnan suosioon

    G. J. Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa.

    Tutkimusmatkailija ja diplomaatti, joka tunnetaan Mongoliassa paremmin kuin kotimaassaan Suomessa – Gustaf John Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa, kirjoittaa Janne Saarikivi. G. J. Ramstedtin maailma on Teeman kuukauden dokumentti sunnuntaina 21.10. klo 12.00. Areenassa 6 kuukautta. Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä G.J.

  • Kurosawan samurait Kino Klassikossa

    Kuusi Akira Kurosawan klassikkoa Teemalla syksyllä 2018.

    Kuusi Akira Kurosawan mustavalkoista samuraiklassikkoa nähdään Teemalla syksyllä 2018. Kino Klassikko torstaisin 18.10. – 22.11. noin klo 21. Elokuvat myös Areenassa 14 päivää. 18.10. Rashomon – paholaisen temppeli (1950) Rashomon – paholaisen temppeli on yhä edelleen yksi kuuluisimpia japanilaisen elokuvan klassikkoja.

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    Suositussa sarjassa kerrotaan No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden. Teema lauantaina 13.10. klo 20. Areenassa kaksi kuukautta Carly Simon (s. 1945) on sukupolvensa tärkeimpiä amerikkalaisia laulaja-lauluntekijöitä.

  • Matti Rönkä paljastaa: Tulossa uusi Viktor Kärppä -dekkari

    Matti Röngältä tulossa Kärppä-dekkari

    Matti Röngän esikoisdekkari Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Röngän dekkareiden päähenkilö inkeriläinen paluumuuttaja Viktor Kärppä lunasti paikkansa suomalaisten sydämissä. Viimeisin ja viimeiseksi tarkoitettu Kärppä-dekkari ilmestyi vuonna 2013. Arkistovieraana -haastattelussa Matti Rönkä kuitenkin paljastaa, että Viktor Kärppä tekee vielä paluun.

Yle Teema

  • Peggy Guggenheimilla oli paha addiktio – taiteeseen

    Dokumenttielokuva tahtonaisesta ja museon perustajasta.

    Dokumenttielokuva miljonäärisuvun oudosta linnusta, boheemista oman tiensä kulkijasta ja 1900-luvun tärkeimpiin modernin taiteen kerääjiin kuuluneesta Peggy Guggenheimista on täynnä taidetta ja rakkautta.

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

  • Marianne Faithfullilla on ääni, jollaista kukaan ei saa ilmaiseksi

    Uusi dokumenttielokuva kertoo laulajan elämästä ja urasta.

    Marianne Faithfull on kokenut paljon, ja se kuuluu hänen äänessään. Dokumenttielokuvan upean laulajan tapahtumarikkaasta elämästä ja hienosta musiikillisesta urasta on ohjannut näyttelijä Sandrine Bonnaire. Suomen-ensi-ilta Teemalla 29.9.

  • Musiikkia, elokuvaa, dokumentteja, kissoja: Teeman lauantai-illat syksyllä 2018

    Musiikkidokumenteissa on naisten vuoro.

    Teeman lauantai-illoissa tarjotaan syksyllä tuhti annos musiikkia. Musiikkidokumenteissa alkaa syyskuussa naisten vuoro: juhlimme omaperäisiä ääniä Marianne Faithfullista funkin kuningattareen Betty Davisiin ja grungepunkbändiin L7. Syksyn teemailtojen tähtiä ovat muun muassa Iggy Pop, Sting, Danny, Agnès Varda, Ryhmäteatterin väki, Peggy Guggenheim, Samuel Fuller ja Istanbulin kissat.

  • Teeman syksyn 2018 elokuvat ja Teemalauantait

    Ranskalaista elokuvaa, rikosta, kuulentoja, Kurosawaa...

    Teemalla vietetään ranskalaisen elokuvan syksyä, erityisesti Kino Klassikossa. Loppusyksystä nähdään myös Kurosawan samuraielokuvia. Kino Suomen teemana ovat Tallinna ja rikos. Ensi-illoissa muun muassa salaisuuksia kuulennoista ja uutta elokuvaa Ranskasta. Elokuvafestivaalia vietetään marras–joulukuun vaihteessa.

  • Ryhmäteatterin puoli vuosisataa ja kolme kautta

    Mika Kaurismäen dokumentin ensiesitys Teemalla 13.10.

    ”Se oli perhe, se oli bändi, se oli yhteisö. Koskaan ei keskusteltu rahasta.” Mika Kaurismäen dokumenttielokuva kertoo legendaarisen Ryhmiksen tarinan. Ensiesitys Teemalauantaissa 13.10.

  • Klassinen musiikki Teemalla ja Areenassa lokakuussa 2018

    Kohokohtina Pikaparantola, Tosca ja Paulon sellokilpailu.

    Lokakuun klassisen musiikin kohokohtia Teeman ja Areenan ohjelmissa ovat mm. Kansallisoopperan Pikaparantola ja Tosca suorina sekä kansainvälinen Paulon sellokilpailu. Ohjelmassa myös mm. RSO:n ja HKO:n konsertteja, Brahmsia ja Bernsteiniä... Suorat Areena-lähetykset katsottavina Teeman Areena-kanavalla tiistai 2.10.

  • Koko maailman taiteen historia BBC:n uudessa suursarjassa

    Luovuuden katkeamaton ketju ulottuu vuosituhansien taakse

    Kulttuurien juurilla on BBC:n uusi yhdeksänosainen suursarja koko maailman kuvataiteen historiasta varhaisimmista luolamaalauksista nykypäivään – ja tulevaisuuteenkin. Teema tiistaisin 21.8. – 19.10.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!