Hyppää pääsisältöön

Uskontojen on puhuttava rauhan kieltä, sanoo Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen

Teologiantohtori, pastori Mari-Anna Auvinen syksyisessä villiviinipuutarhassa
Teologiantohtori, pastori Mari-Anna Auvinen Teologiantohtori, pastori Mari-Anna Auvinen syksyisessä villiviinipuutarhassa Kuva: SEN/ Sakari Pöntinen teologian tohtorit,Mari-Anna Auvinen

Uskonto ei ole väkivallan syy, vaan ihmisessä vaikuttava ahneus, väkivalta ja vallanhalu. Uskontoja käytetään usein vallan välikappaleena, toteaa teologian tohtori, pastori Mari-Anna Auvinen. Uskontojen vuoropuhelu ja ihmisten välisen ymmärryksen lisääminen ovat hänelle pääsihteerinä ja teologina elintärkeitä.

– Jos uskonnot eivät nyt nouse ja puhu rauhan kieltä, niin me ei selvitä tästä. Kirkkojen on syytä avata myös ovensa ja sydämensä muiden uskontojen harjoittajille, sanoo Mari-Anna Auvinen, joka pääsihteerinä on myös Uskontojen yhteistyö Suomessa eli USKOT-foorumin hallituksen ja Suomen uskontojohtajien jäsen.

Auvisen mukaan aika, missä me eletään, on hurja. Valitettavasti myös hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen on verhoutunut paljon väkivaltaa. Mikään uskonto ei ole tästä väkivaltaan verhoutumisesta vapaa, paitsi ehkä afrikkalainen traditionaalinen uskonto.

Viha ja väkivalta eivät ole uskonnon sisällä, vaan ihmisissä

Maailmalla ja Suomessa uskontojohtajat pyrkivät yhdessä taistelemaan rauhan puolesta ja tämän täytyy näkyä myös käytännössä.

Tämä tuli näkyväksi esimerkiksi Turun ampumistapahtuman jälkeen kun Suomessa uskontojohtajat, sekä Turussa että Helsingissä, pitivät yhteisiä rukoushetkiä ja palveluksia.

Väkivallan tekijöiden puolesta myös rukoiltiin. Uskontojohtajat antoivat lisäksi yhteisiä julkilausumia, joissa kaikissa kiellettiin väkivalta.

Rauhantyössä uskonnot ja kulttuuri on huomioitava

Mari-Anna Auvinen toteaa, että yksi väärinkäsitys länsimaisessa maailmankuvassa on että uskonto pyritään irrottamaan kaikesta julkisesta tilasta.

Toisin kuin monet asiantuntijat ja tutkijat sanovat, että ainoa mahdollisuus rauhaan on ottaa myös uskonto ja kulttuuri huomioon.

Ihmisessä on paljon pahaa, mutta se ei ole uskonnon ytimessä

– Uskontojen pitäisi sallia olla julkisessa tilassa mahdollisimman vapaasti, jolloin ne säästyvät siltä että radikalisoituvat ryhmät ottavat uskonnon ikään kuin omakseen, kommentoi Auvinen ja jatkaa:

– Viha ja väkivalta eivät ole uskonnon sisällä, vaan ihmisissä. Se on vallanhalussa ja se on ahneudessa. Se on samaa kuin jakamisen vaikeus – ei osata olla solidaarisia, myöskään talouspuolella. Ihmisessä on paljon pahaa, mutta se ei ole uskonnon ytimessä. Siellä on aina rauha, rakkaus ja jakaminen, myös muissa uskonnoissa, kiteyttää Mari-Anna Auvinen.

Kristillisillä kirkoillakin olisi aihetta parannukseen

Kirkkojen sisällä esiintyy myös paljon vallanhalua. Uskonnolla ikään kuin verhotaan helposti asioita jotka pitäisi avata. Tämä liittyy vahvasti myös miesten ja naisten väliseen valta-asetelmaan kirkoissa, toteaa Auvinen.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

  • Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

    Koreografi Jens Walentinssonin liikkuva elämänkonstellaatio

    Tanssija, koreografi ja tanssipedagogi Jens Walentinsson aloitti tanssin työstämisen kenties jo lapsena, aiemmin kuin muistaa. Vaikka kroppa rentoutuu ja on täysin hiljaa, mieli liikkuu koko ajan jossain: uusissa kuvioissa, uusissa konstellaatioissa. Musiikin sisässä. Näin syntyy ja työstyy koreografia. Kroppa seuraa mielen liikkeitä vaihe vaiheelta. Kunnes hiottu kokonaisuus treenien ja kokeilujen, kaikkien liikkuvien osastensa myötä on valmis ja sen uskaltaa päästää näyttämölle elämään omaa elämäänsä. Katsojan ja esittäjän dialogi voi alkaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

  • Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

    Koreografi Jens Walentinssonin liikkuva elämänkonstellaatio

    Tanssija, koreografi ja tanssipedagogi Jens Walentinsson aloitti tanssin työstämisen kenties jo lapsena, aiemmin kuin muistaa. Vaikka kroppa rentoutuu ja on täysin hiljaa, mieli liikkuu koko ajan jossain: uusissa kuvioissa, uusissa konstellaatioissa. Musiikin sisässä. Näin syntyy ja työstyy koreografia. Kroppa seuraa mielen liikkeitä vaihe vaiheelta. Kunnes hiottu kokonaisuus treenien ja kokeilujen, kaikkien liikkuvien osastensa myötä on valmis ja sen uskaltaa päästää näyttämölle elämään omaa elämäänsä. Katsojan ja esittäjän dialogi voi alkaa.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

    Riitta Nelimarkan elämän kuusi kuvaa

    Professori, kuvataiteilija, animaatioelokuvataiteilija ja kirjailija Riitta Nelimarkka (s.1948 Helsingissä) on sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä taiteilijoitamme. Hänen estoton ja iloa hehkuva taiteensa on huomattu myös ulkomailla, missä se o näkynyt monipuolisesti erilaisissa kulttuuritapahtumissa, näyttelyissä ja elokuvafestivaaleilla. Ranska-yhteistyö ja -kontaktit ovat taiteilijalle olennainen linkki Eurooppaan. Ranskan valtio myönsi Nelimarkalle Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016.

  • Arkkitehti Benito Casagrande on piirtänyt pysyvän jäljen Turun kaupunkiin

    Arkkitehti Benito Casagrande kädenjälki näkyy Turussa.

    Arkkitehti Benito Casagrande on täynnä rakkautta. Jopa Casagrandentalon päädyssä komeilee teksti Omnia vincit amor eli rakkaus voittaa kaiken. Arkkitehti Benito Casagrandelle se merkitsee kolmen tason rakkautta. Talon historiaan liittyy paljon lähimmäisenrakkautta. Kotiseuturakkaus tarkoittaa hänelle elämäntyötään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastamiseksi ja inhimillisen tason rakkaus tarkoittaa rakkautta Irma-vaimoon.

  • Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939

    Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939.

    Kaarina Peltolan evakkomatka alkoi lähes 80 vuotta sitten, kun hän lähti perheineen Koivistosta talvisodan kynnyksellä. Kauhein muisto hänestä on se, kun evakot tulivat nälkäisinä Oriveden asemalle itsenäisyyspäivänä vuonna 1939, eikä heille annettu ruokaa.

  • Ota kerrankin rennosti ja kuuntele! Avaruusromun pitkä ja hiljainen yö Pyhäinpäivänä.

    Viisi tuntia hitaita ajatuksia ja hiljaista musiikkia.

    "Kaikki ihmiskunnan ongelmat johtuvat siitä, ettemme me osaa pysyä rauhassa paikallamme, yhdessä huoneessa". Pyhäinpäivän yönä Avaruusromun erikoislähetys tarjoaa harvinaisen tapahtuman: yhtäjaksoisen viisituntisen matkan rauhallisen musiikin ja mietiskelevien ajatusten seurassa. Pitkässä ja hiljaisessa yössä ei ole kiire. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomen kansallisluontovalokuvaaja Hannu Hautala rakastaa öisiä metsiä

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja.

    Hannu Hautala on ennen kaikkea metsän valokuvaaja. Toisinaan aiheet tulevat vastaan sattumanvaraisesti, mutta toisaalta hän kuvaa myös tarkan ennakkosuunnittelun avulla, sillä hyvä luontokuva syntyy hänen mielestään harvoin sattumalta.