Hyppää pääsisältöön

Uskontojen on puhuttava rauhan kieltä, sanoo Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen

Teologiantohtori, pastori Mari-Anna Auvinen syksyisessä villiviinipuutarhassa
Teologiantohtori, pastori Mari-Anna Auvinen Teologiantohtori, pastori Mari-Anna Auvinen syksyisessä villiviinipuutarhassa Kuva: SEN/ Sakari Pöntinen teologian tohtorit,Mari-Anna Auvinen

Uskonto ei ole väkivallan syy, vaan ihmisessä vaikuttava ahneus, väkivalta ja vallanhalu. Uskontoja käytetään usein vallan välikappaleena, toteaa teologian tohtori, pastori Mari-Anna Auvinen. Uskontojen vuoropuhelu ja ihmisten välisen ymmärryksen lisääminen ovat hänelle pääsihteerinä ja teologina elintärkeitä.

– Jos uskonnot eivät nyt nouse ja puhu rauhan kieltä, niin me ei selvitä tästä. Kirkkojen on syytä avata myös ovensa ja sydämensä muiden uskontojen harjoittajille, sanoo Mari-Anna Auvinen, joka pääsihteerinä on myös Uskontojen yhteistyö Suomessa eli USKOT-foorumin hallituksen ja Suomen uskontojohtajien jäsen.

Auvisen mukaan aika, missä me eletään, on hurja. Valitettavasti myös hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen on verhoutunut paljon väkivaltaa. Mikään uskonto ei ole tästä väkivaltaan verhoutumisesta vapaa, paitsi ehkä afrikkalainen traditionaalinen uskonto.

Viha ja väkivalta eivät ole uskonnon sisällä, vaan ihmisissä

Maailmalla ja Suomessa uskontojohtajat pyrkivät yhdessä taistelemaan rauhan puolesta ja tämän täytyy näkyä myös käytännössä.

Tämä tuli näkyväksi esimerkiksi Turun ampumistapahtuman jälkeen kun Suomessa uskontojohtajat, sekä Turussa että Helsingissä, pitivät yhteisiä rukoushetkiä ja palveluksia.

Väkivallan tekijöiden puolesta myös rukoiltiin. Uskontojohtajat antoivat lisäksi yhteisiä julkilausumia, joissa kaikissa kiellettiin väkivalta.

Rauhantyössä uskonnot ja kulttuuri on huomioitava

Mari-Anna Auvinen toteaa, että yksi väärinkäsitys länsimaisessa maailmankuvassa on että uskonto pyritään irrottamaan kaikesta julkisesta tilasta.

Toisin kuin monet asiantuntijat ja tutkijat sanovat, että ainoa mahdollisuus rauhaan on ottaa myös uskonto ja kulttuuri huomioon.

Ihmisessä on paljon pahaa, mutta se ei ole uskonnon ytimessä

– Uskontojen pitäisi sallia olla julkisessa tilassa mahdollisimman vapaasti, jolloin ne säästyvät siltä että radikalisoituvat ryhmät ottavat uskonnon ikään kuin omakseen, kommentoi Auvinen ja jatkaa:

– Viha ja väkivalta eivät ole uskonnon sisällä, vaan ihmisissä. Se on vallanhalussa ja se on ahneudessa. Se on samaa kuin jakamisen vaikeus – ei osata olla solidaarisia, myöskään talouspuolella. Ihmisessä on paljon pahaa, mutta se ei ole uskonnon ytimessä. Siellä on aina rauha, rakkaus ja jakaminen, myös muissa uskonnoissa, kiteyttää Mari-Anna Auvinen.

Kristillisillä kirkoillakin olisi aihetta parannukseen

Kirkkojen sisällä esiintyy myös paljon vallanhalua. Uskonnolla ikään kuin verhotaan helposti asioita jotka pitäisi avata. Tämä liittyy vahvasti myös miesten ja naisten väliseen valta-asetelmaan kirkoissa, toteaa Auvinen.

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Keskustele täällä brexitistä!

    Miten Suomi on varautunut brexitiin?

    Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle?

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.