Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

Fiktiivinen Urho Kekkonen Presidentit -sarjassa, Fiktiiviset J.K. Paasikivi ja Risto Ryti Sodan ja rauhan miehet -sarjassa, presidentti Mauno Koivisto ja presidentti Tarja Halonen
Fiktiivinen Urho Kekkonen Presidentit -sarjassa, Fiktiiviset J.K. Paasikivi ja Risto Ryti Sodan ja rauhan miehet -sarjassa, presidentti Mauno Koivisto ja presidentti Tarja Halonen Kuva: Yle Kuvapalvelu / kollaasi: Elina Yli-Ojanperä kollaasi,presidentit

Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.

Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

Koosteemme sisältää sekä faktaa että fiktiota, joskus draama ja dokumentaarisuus kohtaavat samassa ohjelmassa. Esillä ovat kaikki itsenäisen Suomen tasavallan presidentit sekä joukko viime vuosikymmenten presidenttiehdokkaita.

Ståhlberg, Relander, Svinhufvud ja Kallio

Kymmenosainen dokumenttidraamasarja Presidentit (2005) näyttää yhden keskeisen päivän tai ajanjakson kymmenen presidentin valtakaudelta – Ståhlbergistä Ahtisaareen. K. J. Ståhlbergin (Neljä laukausta -jaksossa Lars Svedberg) presidenttiyttä varjostaa nuoren tasavallan toipuminen sisällissodasta sekä poliittinen murha. Lauri Kristian Relanderin (Lapuan laki -jaksossa Puntti Valtonen) kaudella radikaalioikeistolaisen Lapuan liikkeen painostus valtiovaltaa kohtaan lisääntyy ja muilutukset yleistyvät. Kevättalvella 1932 Lapuan liike vaatii hallituksen eroa ns. Mäntsälän kapinassa. Maaliskuun alussa nyt vuoden verran presidenttinä toiminut presidentti P. E. Svinhufvud (Mäntsälän kapina -jaksossa Risto Aaltonen) pitää radiopuheen, jonka jälkeen kapinajoukot alkavat hiljalleen hajaantua ja laillinen hallitus jatkaa vallassa. Neuvostoliiton joukkojen tulo Suomen rajan yli 30.11.1939 yllättää presidentti Kyösti Kallion ("Ryssä tulee rajan yli" -jaksossa Paavo Pentikäinen) ja koko Suomen valtiojohdon. Maahan aletaan pikaisesti muodostaa uutta hallitusta.

Ryti

Risto Ryti oli jo ehtinyt vetäytyä politiikasta, kun hänet talvisodan alussa ensin taivuteltiin pääministeriksi ja Kallion sairastuttua presidentiksi. Jatkosodan loppuvaiheessa presidentti joutui henkilökohtaisesti ottamaan vastuun maan kohtalosta. Tapahtumia käsitellään sekä Presidentit-sarjassa Uhrattu presidentti -jaksossa Pertti Sveholmin esittämän päähenkilön kautta että Lauantaisauna-ohjelman keskustelussa 1989.

Mannerheim

Presidentit-sarjassa C. G. E Mannerheim (Presidentti odottaa noutajaa - jaksossa Antti Litja) on lähdössä terveyssyistä Portugaliin 4.11.1945 samaan aikaan kun Suomessa valmistellaan sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä. Marsalkasta on esillä myös tuoreempaa keskustelua herättänyttä draamatulkintaa sekä dokumentti Mannerheimin Adolf Hitleriltä vuonna 1941 lahjaksi saamasta Mersusta.

Paasikivi

J. K. Paasikiven rooli neuvottelijana suuren itänaapurin kanssa alkoi jo vuosikymmeniä ennen presidenttiyttä. Paavo Haavikon käsikirjoittama tv-elokuva Suuri peli, korkeat panokset (1999) on kertomus neljästä miehestä, jotka vuonna 1920 matkustivat Tarttoon solmimaan rauhaa Neuvosto-Venäjän kanssa. Neuvottelut olivat äärimmäisen vaikeat ja kestivät melkein viisi kuukautta. Suomea neuvotteluissa edustaneet J.K. Paasikivi (roolissa Martti Mäkelä), Väinö Tanner (Sixten Lundberg), Väinö Voionmaa (Markku Maalismaa) ja Rudolf Walden (Esa-Matti Pölhö) olivat jo kokeneita poliitikkoja, vaikka varsinainen uran huippukohta oli vasta edessä. Kaikista heistä tuli myöhemmin ministereitä, ja Paasikivi kohosi vaikeana aikana presidentiksi.

Draamasarja Sodan ja rauhan miehet kertoo talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarjan käsikirjoitus perustuu ennen kaikkea neuvotteluvaltuuskuntaa johtaneen Juho Kusti Paasikiven ja neuvotteluissa mukana olleen Väinö Tannerin muistelmiin sekä neuvotteluista laadittuihin pöytäkirjoihin. Paasikiven lisäksi sarjan keskeisiä hahmoja ovat Ryti ja Mannerheim. Mehukkaita muotokuvia piirtyy myös mm. Adolf Hitleristä, Josef Stalinista ja Vjatsheslav Molotovista.

Presidentit-sarjassa J. K. Paasikivi (Suomen karjuva leijona -jaksossa Lasse Pöysti) johtaa tiukasti Moskovassa käytäviä YYA-sopimusneuvotteluja Helsingissä huhtikuussa 1948. Paasikivi haluaa muutoksia sopimustekstiin, tai muutoin sopimusneuvottelut katkeavat. Filmisepon taltio näyttää Paasikiven matkaa Moskovaan muutama vuosi myöhemmin. "Olen tehnyt Moskovaan seitsemän matkaa, ja ensimmäisen kerran palaan sieltä tyytyväisin mielin", tokaisi Paasikivi syksyllä 1955 Moskovan matkansa jälkeen.

Kekkonen

Urho Kekkosen pitkästä presidenttikaudesta puhuttaessa totuus ja taru usein sekoittuvat ja ovat toistaan ihmeellisempiä. Tuoreessa Kekkonen-sarjassa katsojan oppaana matkalla UKK:n elämään toimii Jari Tervo.

Kekkosen ajan Suomesta draamadokumentin keinoin kertoo Piru ja peijooni (2008) -sarja. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1956, jolloin epäsuosittu, mutta vallanhimoinen pääministeri Kekkonen (Antti Pääkkönen) haluaa presidentiksi ohi Paasikiven. Seuraavassa jaksossa edetään vuoden 1961 noottikriisiin ja sarjan kuudessa osassa aina vuoteen 1982 saakka vanhan presidentin sairastumiseen ja seuraajaksi pyrkivien valtataisteluun.

Presidentit-jaksossa Elinikäinen presidentti eletään kevättä 1977, kun Kekkosen (Heikki Nousiainen) muisti alkaa pätkiä ja terveydentila huonontua. Samaan aikaan pitää kuitenkin valmistautua seuraavan vuoden presidentinvaaleihin. Ari Lehikoisen ohjaamassa dokumentissa Urho, nähdään presidentti Urho Kekkonen herkkänä, ujona ja haavoittuvana. Ainutkertaista arkistomateriaalia sisältävässä dokumentissa kuullaan vanhenevan presidentin viimeisistä vuosista läheisten ihmisten kertomana.

Paavo Haavikon tekstiin perustuva yhden miehen näytelmä Kirkas ilta (1995) on kuvattu Tamminiemessä. Pitkäaikainen valtionpäämies (kertojana Kalle Holmberg) muistelee omaa elämäänsä ja näkee siinä kymmenen erilaista vaihetta: "Olin liian nuori jääkäriksi, se oli ensimmäinen roolini... ja viimeinen oli se kun minusta tuli olkikupo."

Koivisto

Presidentti Mauno Koivisto käy läpi Suomen lähihistorian merkittävimpiä käännekohtia ja oman presidenttikautensa vaiheita Hannu Lehtilän haastattelussa vuonna 2000.

Presidentit-sarjan jakso Piinaviikko, kuvaa elokuuta 1991, jolloin Neuvostoliitossa tapahtuu vallankaappaus varapresidentti Gennadi Janajevin johdolla. Vallankaappausviikkona presidentti Mauno Koivisto (roolissa Juhani Niemelä) joutuu tilanteeseen, jossa Suomen kohtalo on taas ratkaistava.


Dokumenteissa ja Arto Nybergin haastattelussa päästään näkemään ja kuulemaan Koiviston yksityisempää elämää ja ajatuksia.

Ahtisaari

Presidentti Ahtisaari, otaksun (1994) -dokumentissa seurataan Martti Ahtisaaren matkaa Mäntyniemeen virkaanastujaisiin ja valmistautumista presidentin tehtävään vaalien jälkeisinä viikkoina. Presidentit -sarjan päätösjaksossa Toinen erä Martti Ahtisaari (roolissa Matti Mäntylä) pohtii, pyrkiäkö toiselle kaudelle. Ahtisaarelle tarjoutuu tilaisuus ryhtyä rauhanneuvottelijaksi Kosovon sodassa.

Vuonna 2008 Ahtisaari saa Nobelin rauhanpalkinnon vuosikymmenten työstään rauhanvälittäjänä. Haastattelussa hän kertoo pyrkivänsä kokoamaan tiimiinsä osaajia, joiden vahva tietämys inspiroi häntä itseäänkin.

Halonen

Vuonna 1996 ulkoministeri Tarja Halosesta oli tullut Suomen pitkäikäisin naisministeri. Dokumentti Nainen ja valta (2001) seuraa presidentiksi valitun Halosen arkea ja juhlaa presidentinlinnassa, maakuntamatkoilla ja ulkomailla

Presidenttinä Halonen on saanut olla monipuolisen ja kaikenkarvaisen toimittajajoukon haastateltavana.

Niinistö

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö kertoi syksyllä 1999 päätöksestään olla ryhtymättä presidenttiehdokkaaksi sekä presidentinvaalikampanjoiden etiikasta.


Euroopan investointipankin varapääjohtajana hän vastaa liikuntahaasteeseen ja vuonna 2006 on keskustelemassa presidenttiehdokkaana.

Muita presidenttiehdokkaita

Muita koosteessamme nähtäviä vaalien kovia kilpakumppaneita ovat viime vuosikymmeninä olleet mm. Elisabeth Rehn, Paavo Väyrynen, Paavo Lipponen, Matti Vanhanen, Pekka Haavisto ja Timo Soini.

Tämän vuoden presidentinvaalien vaaligalleria ja lähetykset löytyvät Yle Areenasta
Presidentinvaalit 2018 -koonnista

Lue lisää:

Sauli Niinistö ja K. J. Ståhlberg

Presidenttien virkaanastujaiset Ståhlbergista Niinistöön

Vuodesta 1919 alkaen on Suomen presidentti aloittanut virkakautensa vakuuttamalla "kaikin voimin edistävänsä Suomen kansan menestystä". Tasavaltaisessa Suomessa presidentin virkaanastujaiset ovat juhlallisuuksiemme aatelia.

Lue lisää:

Jenni Haukio ja Sauli Niinistö.

Presidenttiemme puolisot Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon

Presidenttiemme vanavedessä olemme oppineet tuntemaan myös Esterin, Signen, Ellenin, Kaisan, Gerdan, Allin, Sylvin, Tellervon, Eevan, Pentin sekä Jennin. Mutta mitä tiedämme siitä, miten he itse tehtäviinsä suhtautuivat?

Lisää ohjelmasta

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.