Hyppää pääsisältöön

Pehmeiden arvojen suurmies

Topeliusstatyn
Topeliusstatyn Kuva: YLE/ Sandra Snellman

Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

Toisaalta tänä päivänä voi jäädä huomaamatta, miten tärkeä edelläkävijä Zacharias Topelius oli lasten erityisyyden ymmärtäjänä. Ensimmäisenä varta vasten lapsille kirjoittavana suomalaisena kirjailijana häntä voi pitää pehmeiden arvojen suurmiehenä.

Kirjallisuudentutkija, Topelius-seuran puheenjohtaja ja kirjallisuuden professori emerita Leena Kirstinä huomauttaa Aristoteleen kantapään haastattelussa, että Topeliuksella oli monta yleisöä. Ahkeran kirjoittajan kynästä lähti kauhutarinoita ja scifiä, historiaan sijoittuvia tarinoita, näytelmiä, lehtikirjoituksia, ensimmäisen suomalaisen oopperan Kaarle-kuninkaan metsästyksen libretto ja paljon muuta.

Topelius oli niitä harvoja miehiä, jotka aikanaan kannattivat tasa-arvoa ja tyttöjen oikeutta koulutukseen. Hän toimi pitkään Helsingin rouvasyhdistyksen sihteerinä. Hänen saduissaan tytöt ovat usein aktiivisia toimijoita, esimerkiksi hänen tulevaisuuteen sijoittuvassa novellissaan Mirabeau täti Topelius maalailee maailman, jossa sadan vuoden kuluttua naisia on lääkäreinä enemmän kuin miehiä.

Runeberg och Topelius, porträtt
J.L. Runeberg ja Z. Topelius Runeberg och Topelius, porträtt Kuva: Wikimedia commons/Public Domain/Zacharias Topelius: Finlands krönika 1860-1878. Helsingfors 2004. Runeberg,Zachris Topelius

Topelius syntyi Uusikaarlepyyssä, kävi koulua Oulussa, jatkoi ylioppilaaksi Helsingissä J.L. Runebergin yksityisoppilaana ja alkoi opiskella yliopistossa. Maisteriksi tultuaan hän alkoi päätoimittajaksi Helsingfors Tidningariin, aikansa johtavaan lehteen, jonka raunioilta sittemmin nousi Hufvudstadsbladet.

Albert Edelfeltin piirros Välskärin kertomuksia -kirjaan
Albert Edelfeltin piirros Välskärin kertomuksia -kirjaan Välskärin kertomuksia,kansitaide,Albert Edelfelt,Zachris Topelius

Lehtityöhön kuului mm. jatkokertomusten kirjoittaminen, ja näin syntyi Välskärin kertomukset, ensimmäinen suomalainen historiallinen romaani. Samaan aikaan syntyi myös runoteoksia ja satukirjoja. Lehtityön ohessa Topeliuksesta tuli Helsingin yliopiston historian professori ja myöhemmin koko yliopiston rehtori.

Jul hos familjen Topelius, 1897
Jul hos familjen Topelius, 1897 Kuva: SLS Flickr Zacharias Topelius vanhempi

Naisasian lisäksi Topelius edisti lasten asemaa, lintujen ja metsien suojelua ja etenkin suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin asemaa. Ja aina kesäisin hän kalasti talveksi kalat kulloisessakin kesäpaikassaan.

Ja kaiken tämän yhteiskunnallisen toiminnan jälkeen Topelius tunnetaan liikanimellä Satusetä. Toisaalta hänen kirjallisesta tuotannostaan nostetaan aina esille lähinnä Maamme-kirja ja harva muistaa edes viittä tämän Satusedän saduista.

Pasi Heikura haastattelee kirjallisuudentutkija, Topelius-seuran puheenjohtaja ja kirjallisuuden professori emerita Leena Kirstinää
Pasi Heikura ja Leena Kirstinä. Haastattelu on tehty Tampereella Lastenkirjainstituutin Topelius-huoneessa. Pasi Heikura haastattelee kirjallisuudentutkija, Topelius-seuran puheenjohtaja ja kirjallisuuden professori emerita Leena Kirstinää Pasi Heikura,Leena Kirstinä,Zachris Topelius

Miksi Topelius tuntuu unohtuneen? Miksi kaikki tuntevat Andersenin sadut, muttei Topeliuksen? Miksi näin toimelias mies ylipäänsä alkoi kirjoittaa satuja? Kirjallisuudentutkija, Topelius-seuran puheenjohtaja ja kirjallisuuden professori emerita Leena Kirstinä vastaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Miten Minna Canth ehti?

    Mikä mahdollisti Minna Canthin valtavan elämäntyön?

    Palvelijoiden ja kauppa-apulaisten saatavilla olevan ja edullisen työpanoksen ansiosta Minna Canthilla oli mahdollisuus kirjoittaa tasa-arvoa edistäviä artikkeleita ja näytelmiä.

  • Avaruusromua: Palmut, hiekkaranta ja tähtikirkas yö

    Mitä on eksotiikka musiikissa?

    Mitä on eksotiikka? Mitä on eksotiikka musiikissa? 1950-luvulla se oli viihdyttäviä viuluja, intensiivistä tunnelmaa, villejä rytmejä ja salaperäisiä ääniä. Tuolloin levyillä soivat tunnelmat eksoottisilta kaukomailta: Aasiasta, Havaijilta, Amazonilta, Andeilta ja Afrikasta. Mutta musiikki ei ollut mitään kansanmusiikkia tai etnoa, vaan aitoa eskapistista viihdettä. Se oli eksoottista fantasiaa. Se oli epäaitoa muka-musiikkia. Se oli musiikillista kolonialismia. Mutta hyvin viihdyttävää, ja nykyään kuunneltuna mitä viehättävintä kitschiä ja campia. Ja eksotiikka viehättää yhä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Ne oli suunniteltu muuttuvaan maailmaan

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi.

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi. Niiden ei ollut tarkoitus olla ikuisia, vaan niiden rooli oli väistyä, kun tilalle tulisi jotakin uudempaa ja ehkä parempaa. Ne ovat värikkäitä ja sulavasti muotoiltuja tuoleja 1960-luvun alusta. Punainen, keltainen ja sininen. Edessä matala pöytä. Värikkäiden huonekalujen yläpuolella kuvassa lukee suurilla valkoisilla kirjaimilla: Optimistic Modernism. Optimistista modernismia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Asterix opettaa latinaa

    Asterix-kirjoja lukemalla voi suorastaan sivistyä.

    Asterix seikkailee -sarjakuvat perustuvat löyhästi Julius Caesarin jo ennen ajanlaskua kirjoittamiin Gallian sota -teoksien tapahtumiin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri