Hyppää pääsisältöön

2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

ilmehtivä mies konfettisateessa
Liittyykö tämä aiheeseen? No ei. Mutta kuvaa kirjoittajan tunnetilaa. ilmehtivä mies konfettisateessa Kuva: Gratisography Yle Tiede

Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan.

Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle. Tärkein jää helposti huomaamatta: viime vuoden läpimurrot ovat keskimäärin suurempia kuin edellisen vuoden. Kehitys kiihtyy koko ajan: nyt kaikki jännittävä tapahtuu nopeammin!

Dystopiaa tai utopiaa, Pekingissä se on arkea.

Kirjoitan tätä lentokoneessa matkalla Pekingistä Helsinkiin. Tuntuu kuin olisin käynyt toisella planeetalla tai tieteiselokuvassa! Viikkoon en koskenut rahaan tai luottokorttiin. Pekingissä kaikki maksetaan mobiilisovelluksilla: taksit, ostokset ja katuruoka. Puhelimella voit palkata jonkun jonottamaan puolestasi, toimittamaan jäätelön ovelle keskellä yötä tai ajamaan sinut kotiin omalla autollasi, kun ilta venähti. Dystopiaa tai utopiaa, Pekingissä se on arkea.

kiinalainen nainen maksaa mobiilisti katukeittiössä
Pekingissä katuruokakin maksetaan mobiilisti. kiinalainen nainen maksaa mobiilisti katukeittiössä Kuva: Lauri Reuter Yle Tiede

Tällainen hämmennys on mahdollista, koska teknologia kehittyy nyt valtavan nopeasti. Kuvittele, että 1100-luvulla elänyt Richard Leijonamieli olisi lennätetty 500 vuotta ajassa eteenpäin. Maailma olisi vaikuttanut jokseenkin samanlaiselta: Luther oli lyömässä tutun näköisiä nauloja kirkon oveen. Mutta jos Kustaa Vaasa olisi nakattu 1500-luvulta 2000-luvulle, kaikki ympärillä olisi tuntunut taikuudelta: sähkö, internet, muovi, autot ja lentokoneet.

Muutosnopeus on kiihtynyt 1500-luvulla alkaneen tieteellisen vallankumouksen jälkeen eksponentiaalisesti:ensin vähän hitaammin, mutta koko ajan kiihtyen. Mikään ei anna syytä uskoa, että nopeus hidastuisi. Nyt tuntuu ylivoimaiselta kuvitella loikka edes vuoteen 2050! Jo 8 tunnin lento Kiinaan laittaa pään sekaisin. Kiihtyvää vauhtia voi yrittää hahmottaa vilkuilemalla olan yli taakse päin.

käyrä joka havainnollistaa teknologian kehityksen tahdin kiihtymistä
Eksponentiallinen funktio (1, 2, 4, 8, 16 jne.) kuvaa hyvin teknologian kiihtyvää kehitystä. käyrä joka havainnollistaa teknologian kehityksen tahdin kiihtymistä Kuva: Lauri Reuter Yle Tiede

Leijonamieli kuoli 1199 olkapäähän osuneen nuolen aiheuttamaan infektioon. Hoitokeinoja ei ollut - edes kuninkaille. Samat vammat tappoivat vielä yli 700 vuotta myöhemmin maailmansodissa. Penisilliini onnistuttiin eristämään vasta 1942 ja antibiooteista tuli lääketieteen menestystarina. Vain 70 vuotta myöhemmin antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat jo konkreettinen uhkakuva. Löytyykö korvaavia teknologioita tulevan parin vuoden aikana - vai muistellaanko tätä huoletonta hetkeä tulevaisuudessa poikkeuksena?

Ensimmäinen lennätin otettiin käyttöön 1838. Suomalaiset yliopistot kytkettiin internettiin 1988 ja kodeissa yhteydet yleistyivät 90-luvun puolivälissä. Älypuhelimet tulivat markkinoille kymmenen vuotta sitten ja samana vuonna avasin Facebook-tilin. Vuonna 2017 WeChat on Pekingissä jo välttämättömyys, Alexa kuuntelee arkea kotona ja yksityisyyden varjelu tuntuu jo vähän huvittavalta ajatukselta. Olisi aika rohkeaa edes yrittää ennustaa tätä kehitystä viittä vuotta eteenpäin!

Musk aikoo ampua Marsiin punaisen Tesla Roadsterin.

Gregor Mendel muotoili perinnöllisyystieteen pohjan 1800-luvun puolivälissä. Sata vuotta myöhemmin 1953 Franklin, Watson ja Crick selvittivät DNA-molekyylin rakenteen. Vuonna 2007 samasta Watsonista tuli toinen ihminen, jonka koko perimä selvitettiin ja julkaistiin verkossa. Silloin hintalappu oli 1,5 miljoonaa dollaria. Viime vuonna Illumina lupasi, että genomi sekvensoidaan pian satasella. Syksyllä alkanut FinnGen-tutkimus kerää 2023 mennessä 500 000 suomalaisen genomitiedot ja yhdistää ne terveystietoihin. Kun projekti loppuu, DNA:n rakenteen selvittämisestä on kulunut vain 70 vuotta - eikä lääketiede ole enää entisensä.

Tesla Roadster
Tesla Roadster Kuva: Wikimedia commons Yle Tiede

Wrightin veljekset lensivät ensimmäisen kerran vuonna 1903. Yuri Gagarin ammuttiin avaruuteen 1961 ja 2017 SpaceX onnistui ensimmäistä kertaa rakentamaan uudelleen käytettävän kantoraketin. Tänä vuonna Elon Musk aikoo ampua Marsiin punaisen Tesla Roadsterin, jonka radiossa soi loputtomalla loopilla David Bovien Space Oddity.

Tänä vuonna tehdään asioita, joita ei osattu edes kuvitella viime vuonna.

Tänä vuonna otetaan suurempia askelia kohti tulevaisuutta kuin koskaan aiemmin ja tehdään asioita, joita ei osattu edes kuvitella viime vuonna! En väitä, että 2018 olisi ihmisen historian paras vuosi, tai pahin, mutta kiinnostavin se tulee olemaan varmasti. Uudet teknologiat tuovat toki mukanaan myös aivan uusia murheita. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Tiede ja teknologia eivät tee tulevaisuutta yksin. Tiede vastaa kysymyksiin siitä, millainen maailma on ja teknologia tuottaa uusia työkaluja. Kumpikaan ei vastaa kysymyksiin siitä, mikä on oikein tai väärin, miten kaiken tämän uuden kanssa tulisi toimia tai mihin suuntaan kehitystä pitäisi ohjata. Teknologia sinänsä ei ole hyvä tai paha. Kyse on siitä, miten sitä käytetään.

Kolme ohjetta eksponentiaaliseen tulevaisuuteen

Yhteiskunnan normien asettaminen kuuluu tavalla tai toisella meille kaikille. Tarvitaan laajaa keskustelua siitä, millaisen maailman me haluamme yhdessä rakentaa, jotta Black Mirror -sarjan tulevaisuuskuvista voidaan poimia vain ne positiivisemmat. Sitä keskustelua on käytävä kaikkien yhteiskunnan osien kesken. Mutta tuleen ei saa jäädä makaamaan!

Tässä kolme ohjetta eksponentiaaliseen tulevaisuuteen: hahmota kiihtyvä kehitys ja sen tuomat mahdollisuudet, aseta rima todella korkealle ja uskalla heittäytyä rohkeasti tulevaisuuteen!

Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä.

Peking oli jotain aivan muuta kuin olin kuvitellut. Matkalla lentokentälle tuijotin typerä hymy naamalla uusia kiiltäviä autoja ja kirkasta sinistä taivasta. Toisin kuin Helsingissä, täällä kivihiilen käyttöä on rajoitettu kovalla kädellä. Ihan ongelmatonta se ei ole ollut, mutta saasteongelmaan se näyttää tepsineen. Viime vuonna kaikki Pekingin 70 000 taksia päätettiin korvata vähitellen sähköautoilla ja syksyllä Kiina julkaisi massiivisen päästökauppajärjestelmän. En malta odottaa miltä kaupunki näyttää parin vuoden päästä!

Tulevaisuus on mystinen paikka, jossa kukaan ei ole vielä ollut. Sinne me olemme kuitenkin kaikki matkalla. Ja sille tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä.

Jos 2018 jostain syystä on kuitenkin pettymys, muista tämä: meillä ihmisillä on taipumus yliarvioida muutoksia lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä me aliarvioimme niitä rankasti. Vuosi 2019 tulee olemaan eksponentiaalisesti tätäkin kiinnostavampi!

biotekniikan tutkija Lauri Reuter
Biotekniikan tutkija Lauri Reuter biotekniikan tutkija Lauri Reuter Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio blogit

Kirjoittaja: Lauri Reuter

Biotekniikan tohtori ja disruptiivisten teknologioiden erikoisasiantuntija Lauri Reuter visioi tulevaisuutta, jossa ruoka voidaan tuottaa ympäristöä vahingoittamatta sekä tällä planeetalla että seuraavalla. Lauri pitää jalkansa maassa hoitamalla mehiläisiä Helsingin keskustassa.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Vauvan aivoissa kehittyvät taidot, tunteet ja muisti

    4-osainen sarja aivojen kehityksestä sikiö- ja vauva-aikana.

    Mitä kaikkea sikiön aivoissa tapahtuu? Kuinka aistit kehittyvät? Entä kuinka ja milloin lapsi oppii äidinkielen? Mikä merkitys vauvan muistilla ja tunteiden kehittymisellä on muuhun kehitykseen? Tiedeykkösen neliosainen podcast-sarja on sukellus vauvan aivoihin, oppaina aivotutkija Minna Huotilainen sekä kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.