Hyppää pääsisältöön

The Handmaid's Tale saa minut voimaan pahoin – siksi rakastan sitä

Kaisa Pulakka pitää Margaret Atwoodin teosta Orjattaresi puoliksi kasvojen päällä
Kaisa Pulakka pitää Margaret Atwoodin teosta Orjattaresi puoliksi kasvojen päällä Margaret Atwood,Orjattaresi,Lukupiiri (radio-ohjelma),kaisa pulakka

The Handmaid’s Tale (suom. Orjattaresi) on Margaret Atwoodin dystopiaklassikko vuodelta 1985. Kirja nousi Yhdysvalloissa kysytyimpien kirjojen joukkoon pian Donald Trumpin noustua valtaan. Pelottavinta romaanissa ei kuitenkaan ole sen ajankohtaisuus, vaan se, miten helposti tavallinen arki vaihtuu painajaismaiseksi yhteiskunnaksi, dystopiaksi.
Sarja The Handmaid's Tale – Orjattaresi Yle Teemalla ja Areenassa alkaen tiistaina 5.6.2018

Joskus onnistuu törmäämään kulttuurielämyksiin, jotka ovat niin vaikuttavia, että niitä on jälkeenpäin vaikea analysoida. Minulle tällainen kokemus oli Margaret Atwoodin (s.1939) samannimiseen kirjaan perustuva TV-sarja The Handmaid's Tale (Hulu/MGM).

En ollut tutustunut alkuperäisteokseen, joten Atwoodin luoma hurja ja väkivaltainen maailma tuli yllätyksenä. Itkin joka jaksossa. Pahimmissa kohtauksissa, esimerkiksi siinä, jossa kuvataan synnytysrituaalia, minua myös oksetti ja sain hengitysvaikeuksia. Sarja oli mielestäni käsittämättömän upea.

Orjattaresi-kirjaan tartuin vasta sarjan katsomisen jälkeen. Myös Atwoodin kirja on loistava, mutta tunnekokemuksena se on huomattavasti maltillisempi. Onneksi! En olisi kestänyt kahta yhtä voimakasta ryöpytystä peräkkäin.

Kirjailija Margaret Atwood
Kirjailija Margaret Atwood Kuva: EPA / ARMANDO BABANI Margaret Atwood,kirjailijat,dystopiat,Orjattaresi,The Handmaid's Tale
Dystopian toteutuminen tuntuu pelottavan mahdolliselta

The Handmaid’s Talessa Yhdysvallat on muuttunut uudeksi, äärikristityksi Gileadin valtioksi. Koska syntyvyys on ekokatastrofin jälkeen laskenut radikaalisti, on hedelmälliset naiset alistettu synnytysorjiksi. Naiset eivät itse saa päättää kehoistaan.

Romaani julkaistiin vuonna 1985. Julkaisuajan haastatteluissa kanadalainen Margaret Atwood kertoo peilanneensa kirjaansa ilmiöitä, jotka huolestuttivat häntä. Atwood puhuu mm. uskonnollisesta fundamentalismista. Hän näkee sitä äärimmilleen vietynä Iranissa, mutta korostaa myös, että 1980-luvulla äärikristilliset liikkeet olivat saaneet jalansijaa Yhdysvalloissa. Kirjailija viittaa haastatteluissa myös Romaniaan, jossa noihin aikoihin oli juuri kiristetty aborttilainsäädäntöä syntyvyyslukujen alenemisen vuoksi.

Ei siihen tarvita kuin valeuutisia syöttävä media ja sopiva määrä konetuliaseita

Atwood korosti, siis silloin 80-luvun puolivälissä, että kaikki hänen kuvaamansa ilmiöt olivat jo olemassa. Ja niinhän ne ovat edelleen. Maailmassa on useita valtioita, joissa naiset elävät vailla oikeuksia omaan ruumiiseensa ja elämäänsä. Samaan aikaan Atwoodin maailma tuntuu läheisemmältä myös länsimaissa. Dystopian toteutuminen tuntuu pelottavan mahdolliselta. Tähän on syynä Donald Trumpin valtaannousu Yhdysvalloissa.

Siunattu olkoon hedelmä

Joulukuussa 2017 Washington Post –lehti uutisoi, että Yhdysvalloissa tartuntatautien ehkäisystä vastaava virasto CDC on virkamieslähteiden mukaan saanut presidentti Donald Trumpin hallinnolta listan sanoista ja ilmauksista, joita sen pitää dokumenteissaan välttää. Kielletyiksi sanoiksi mainitaan mm. ”monimuotoisuus” (diversity), ”transsukupuolinen” (transgender), ”sikiö” (fetus) ja ”tieteeseen perustuva” (science-based).

Kielen avulla hallitseminen on tuttua myös The Handmaids’ Tale –romaanin maailmassa. Lesboista ja homoista on tullut sukupuolipettureita. Julkisia teloitustapahtumia kutsutaan pelastajaisiksi. Ihmisiltä riistetään heidän oikeat nimensä. Kiellettyjä puheenaiheita on paljon – enemmän kuin sallittuja – ja puheessa täytyy noudattaa tiettyä kaavaa: Siunattu olkoon hedelmä, sanotaan kun kohdataan tuttava kadunkulmassa. Avatkoon Herra, kuuluu tosiuskovan oikeaoppinen vastaus.

Gileadin valtiossa valtaapitävillä miehillä on sekä vaimo että orjatar. Orjattaren tehtävänä on synnyttää miehen perheelle lapsia, tahtoi hän sitä tai ei. Orjattaret eivät saa päättää omista kehoistaan.

Valtaannousunsa jälkeen myös Donald Trump alkoi rajoittaa naisten oikeuksia kehoonsa. Ensi töikseen hän allekirjoitti lain, joka sulkee rahahanat kaikilta aborttineuvontaa antavilta järjestöiltä. Vaalipuheissaan Trump uhosi, että laittoman abortin tekeviä naisia pitäisi rangaista. Presidenttiä vastustavissa mielenosoituksissa onkin totuttu näkemään kylttejä, joissa lukee ”Make Handmaid’s Tale fiction again”. Naistenmarssien osallistujat eri puolilla maailmaa ovat myös pukeutuneet kirjan hahmojen punaisiin asuihin ja valkoisiin päähineisiin.

Uusi valta hiipii ihmisten arkeen huomaamatta

Vaikka Donald Trump ei tekisi läsnäolollaan The Handmaid’s Tale'n maailmaa niin ajankohtaiseksi, on romaani silti pelottava ja ikuinen. Ahdistavinta Atwoodin luomassa maailmassa on se, kuinka huomaamatta ja nopeasti tavallinen arki muuttuu dystopiaksi.

Atwood on kirjoittanut Gileadin syntytarinan taitavasti rivien väleihin. Kirjaa lukiessa selviää pikku hiljaa, miten tähän kauheaan yhteiskuntaan on päädytty. Asioiden muuttumisen syynä on jonkinlainen ympäristökatastrofi, joka sekin tuntuu juuri nyt kovin ajankohtaiselta. Syitä kiinnostavampaa on kuitenkin se, miten uusi valta hiipii ihmisten arkeen huomaamatta ja kuinka voimattomia sen edessä lopulta ollaan.

Women dressed as handmaids demonstrated against funding cuts to Planned Parenthood outside the National Capitol in Washington
Women dressed as handmaids demonstrated against funding cuts to Planned Parenthood outside the National Capitol in Washington Kuva: EPA/JIM LO SCALZO Orjattaresi,The Handmaid's Tale - Orjattaresi,Margaret Atwood,Lukupiiri (radio-ohjelma),kaisa pulakka

Toki merkkejä on ollut ilmassa - kaikenlaista liikehdintää ja huhuja. Kaikki ovat kuitenkin jatkaneet arkeaan ihan niin kuin ennenkin. Töitä on tehtävä ja lapset on kasvatettava. Siltä se on varmaan tuntunut Natsi-Saksassakin.

Ei siihen tarvita kuin muutama omia etujaan ajava ja omaan asiaansa fanaattisesti uskova hullu. Ei siihen tarvita kuin valeuutisia syöttävä media ja sopiva määrä konetuliaseita. Siihen ei tarvita suurta sotaa. Siihen tarvitaan vain politiikkaa.

Jonain päivänä huomaat, että tilisi on jäädytetty, työpaikkasi on lopetettu, eikä mikään yhtäkkiä olekaan niin kuin ennen.

Margaret Atwoodin romaani Orjattaresi on luettavana Yle Radio 1:n Lukupiirissä lauantaina 27.1. klo 19.02. Radionkuuntelijoiden kanssa kirjasta keskustelevat kirjailija Johanna Sinisalo, Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson ja toimittaja Kaisa Pulakka. Puhelinnumero suoraan lähetykseen on 09 144800. Lukupiiriin voi osallistua myös verkkokeskustelussa, joka on auki lähetyksen ajan osoitteissa yle.fi/kirjat ja yle.fi/radio1

Lähteet:
Atwood Margaret: Orjattaresi.
Carlson Kristina: Margaret Atwood kirjoittaa naisen ehdoilla. Suomen kuvalehti 31.10.1985.
Washington Post lehden artikkeli kielletyista sanoista
New York Timesin artikkeli naistenmarsseista.

Lue lisää:

Kaisa Pulakka pitää Margaret Atwoodin teosta Orjattaresi puoliksi kasvojen päällä

Margaret Atwoodin The Handmaid’s Tale Lukupiirissä

Pelon ilmapiiri, naisen alistaminen synnytyskoneeksi, ympäristön tuhoutuminen, demokratian murentuminen. Mitkä asiat Atwoodin teoksessa ovat pelottavimpia? Onko Atwoodin kuvaama maailma mahdollinen tai onko se jossain jo todellinen?

Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 27.1. klo 19 ja osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Kommentit
  • Sormitietokone eli tabletti eli pädi eli tabu vaiko ehkä sittenkin lääpytin?

    Tabletista lätyskään

    Käsissäsi on pieni, kevyt tietokone ilman näppäimistöä. Millä tavalla sinä sitä kutsut? Et selvästi ainakaan sormitietokoneeksi, vaikka se nimi sille annettiin aikoinaan muun muassa Helsingin Sanomien nimikilpailussa. Etkä luultavasti myöskään surffilaudaksi kuten ruotsalaiset tekevät.

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Sormitietokone eli tabletti eli pädi eli tabu vaiko ehkä sittenkin lääpytin?

    Tabletista lätyskään

    Käsissäsi on pieni, kevyt tietokone ilman näppäimistöä. Millä tavalla sinä sitä kutsut? Et selvästi ainakaan sormitietokoneeksi, vaikka se nimi sille annettiin aikoinaan muun muassa Helsingin Sanomien nimikilpailussa. Etkä luultavasti myöskään surffilaudaksi kuten ruotsalaiset tekevät.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kohta robotit eivät kaipaa ihmistä – 10 tarinaa robottien elämästä

    Robotti on enemmän kuin kone, se on kohta perheenjäsen.

    1950-luvulla haaveiltiin ajasta, jolloin robotit astuisivat ihmiskunnan palvelukseen. Robotit ovat olleet liukuhihnahommissa jo vuosikymmeniä, ja nyt ne haluavat olla perheenjäseniämme. Robotit ovat osa elämäämme - halusimme tai emme.

  • Esa-Pekka Salonen 60 vuotta Teemalla

    Juhlakonsertti suorana, arkisto-ohjelmia nuoresta maestrosta

    Kesällä 60 vuotta täyttänyttä maestro Esa-Pekka Salosta juhlitaan suorassa konserttilähetyksessä perjantaina 17.8. Lisäksi Teemalla nähdään arkisto-ohjelmia nuoremmasta Salosesta.

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Ingmar Bergmanin taiteen ja tuotteliaisuuden salaisuudet: jatkuva ripuli, elatusvelvollisuudet ja seksi

    Harva olisi selvinnyt Bergmanin vauhdissa

    Taiteilijadokumentit keskittyvät yleensä ylläpitämään romanttista neromyyttiä ja herkuttelemaan tragedioilla. Niitä tehdään ikään kuin kukaan ei jaksaisi kuulla neron teoksista mitään. Uusi Bergman-dokumentti Yksi vuosi, yksi elämä ei tee tästä poikkeusta. Saamme tietää että useamman naisen kanssa yhtä aikaa touhuavalla elokuvaohjaajalla oli ärtynyt suoli ja paha temperamentti. Mutta resepti toimii, sillä minäkin palasin kiinnostuneena hyllyssä pölyttyneen dvd-kokoelmani kimppuun ja innostuin lukemaan kolme ja puoli kirjaa Bergmanista.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Sähköisiä kuvia kokeilustudiolta

    Luvassa kokeellista ja elektronista musiikkia!

    Kun 1970-luvulla kuuli radiosta sanan "kokeilustudio", oli syytä vääntää volyyminappulaa kovemmalle. Luvassa nimittäin oli jotakin, jota ei muualta juuri kuullut: kokeellista ja elektronista musiikkia. Maaperä oli otollinen. Progressiivisen rockin tekijät olivat jo ehtineet tutustuttaa yleisön uusiin musiikillisiin maisemiin. 1970-luvulla Yleisradion kokeilustudiossa syntyneet albumit Ode to Marilyn ja Reidarin sähköiset kuvat toteuttivat näitä päämääriä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Space Junk 28 years: Monuments of the Concrete Era

    Features new Finnish electronic music.

    In this version, which includes images, the monuments of the age of concrete, abandoned places and objects engage in dialogue with previously unheard Finnish electronic music.