Kaisa Pulakka
Yle
The Handmaid’s Tale (suom. Orjattaresi) on Margaret Atwoodin dystopiaklassikko vuodelta 1985. Kirja nousi Yhdysvalloissa kysytyimpien kirjojen joukkoon pian Donald Trumpin noustua valtaan. Pelottavinta romaanissa ei kuitenkaan ole sen ajankohtaisuus, vaan se, miten helposti tavallinen arki vaihtuu painajaismaiseksi yhteiskunnaksi, dystopiaksi.
The Handmaid's Tale – Orjattaresi -sarjan toinen tuotantokausi Yle Teemalla ja Areenassa alkaen tiistaina 7.5.2019
Joskus onnistuu törmäämään kulttuurielämyksiin, jotka ovat niin vaikuttavia, että niitä on jälkeenpäin vaikea analysoida. Minulle tällainen kokemus oli Margaret Atwoodin (s.1939) samannimiseen kirjaan perustuva TV-sarja The Handmaid's Tale (Hulu/MGM).
En ollut tutustunut alkuperäisteokseen, joten Atwoodin luoma hurja ja väkivaltainen maailma tuli yllätyksenä. Itkin joka jaksossa. Pahimmissa kohtauksissa, esimerkiksi siinä, jossa kuvataan synnytysrituaalia, minua myös oksetti ja sain hengitysvaikeuksia. Sarja oli mielestäni käsittämättömän upea.
Orjattaresi-kirjaan tartuin vasta sarjan katsomisen jälkeen. Myös Atwoodin kirja on loistava, mutta tunnekokemuksena se on huomattavasti maltillisempi. Onneksi! En olisi kestänyt kahta yhtä voimakasta ryöpytystä peräkkäin.
Dystopian toteutuminen tuntuu pelottavan mahdolliselta
The Handmaid’s Talessa Yhdysvallat on muuttunut uudeksi, äärikristityksi Gileadin valtioksi. Koska syntyvyys on ekokatastrofin jälkeen laskenut radikaalisti, on hedelmälliset naiset alistettu synnytysorjiksi. Naiset eivät itse saa päättää kehoistaan.
Romaani julkaistiin vuonna 1985. Julkaisuajan haastatteluissa kanadalainen Margaret Atwood kertoo peilanneensa kirjaansa ilmiöitä, jotka huolestuttivat häntä. Atwood puhuu mm. uskonnollisesta fundamentalismista. Hän näkee sitä äärimmilleen vietynä Iranissa, mutta korostaa myös, että 1980-luvulla äärikristilliset liikkeet olivat saaneet jalansijaa Yhdysvalloissa. Kirjailija viittaa haastatteluissa myös Romaniaan, jossa noihin aikoihin oli juuri kiristetty aborttilainsäädäntöä syntyvyyslukujen alenemisen vuoksi.
Ei siihen tarvita kuin valeuutisia syöttävä media ja sopiva määrä konetuliaseita
Atwood korosti, siis silloin 80-luvun puolivälissä, että kaikki hänen kuvaamansa ilmiöt olivat jo olemassa. Ja niinhän ne ovat edelleen. Maailmassa on useita valtioita, joissa naiset elävät vailla oikeuksia omaan ruumiiseensa ja elämäänsä. Samaan aikaan Atwoodin maailma tuntuu läheisemmältä myös länsimaissa. Dystopian toteutuminen tuntuu pelottavan mahdolliselta. Tähän on syynä Donald Trumpin valtaannousu Yhdysvalloissa.
Siunattu olkoon hedelmä
Joulukuussa 2017 Washington Post –lehti uutisoi, että Yhdysvalloissa tartuntatautien ehkäisystä vastaava virasto CDC on virkamieslähteiden mukaan saanut presidentti Donald Trumpin hallinnolta listan sanoista ja ilmauksista, joita sen pitää dokumenteissaan välttää. Kielletyiksi sanoiksi mainitaan mm. ”monimuotoisuus” (diversity), ”transsukupuolinen” (transgender), ”sikiö” (fetus) ja ”tieteeseen perustuva” (science-based).
Kielen avulla hallitseminen on tuttua myös The Handmaids’ Tale –romaanin maailmassa. Lesboista ja homoista on tullut sukupuolipettureita. Julkisia teloitustapahtumia kutsutaan pelastajaisiksi. Ihmisiltä riistetään heidän oikeat nimensä. Kiellettyjä puheenaiheita on paljon – enemmän kuin sallittuja – ja puheessa täytyy noudattaa tiettyä kaavaa: Siunattu olkoon hedelmä, sanotaan kun kohdataan tuttava kadunkulmassa. Avatkoon Herra, kuuluu tosiuskovan oikeaoppinen vastaus.
Gileadin valtiossa valtaapitävillä miehillä on sekä vaimo että orjatar. Orjattaren tehtävänä on synnyttää miehen perheelle lapsia, tahtoi hän sitä tai ei. Orjattaret eivät saa päättää omista kehoistaan.
Valtaannousunsa jälkeen myös Donald Trump alkoi rajoittaa naisten oikeuksia kehoonsa. Ensi töikseen hän allekirjoitti lain, joka sulkee rahahanat kaikilta aborttineuvontaa antavilta järjestöiltä. Vaalipuheissaan Trump uhosi, että laittoman abortin tekeviä naisia pitäisi rangaista. Presidenttiä vastustavissa mielenosoituksissa onkin totuttu näkemään kylttejä, joissa lukee ”Make Handmaid’s Tale fiction again”. Naistenmarssien osallistujat eri puolilla maailmaa ovat myös pukeutuneet kirjan hahmojen punaisiin asuihin ja valkoisiin päähineisiin.
Uusi valta hiipii ihmisten arkeen huomaamatta
Vaikka Donald Trump ei tekisi läsnäolollaan The Handmaid’s Tale'n maailmaa niin ajankohtaiseksi, on romaani silti pelottava ja ikuinen. Ahdistavinta Atwoodin luomassa maailmassa on se, kuinka huomaamatta ja nopeasti tavallinen arki muuttuu dystopiaksi.
Atwood on kirjoittanut Gileadin syntytarinan taitavasti rivien väleihin. Kirjaa lukiessa selviää pikku hiljaa, miten tähän kauheaan yhteiskuntaan on päädytty. Asioiden muuttumisen syynä on jonkinlainen ympäristökatastrofi, joka sekin tuntuu juuri nyt kovin ajankohtaiselta. Syitä kiinnostavampaa on kuitenkin se, miten uusi valta hiipii ihmisten arkeen huomaamatta ja kuinka voimattomia sen edessä lopulta ollaan.
Toki merkkejä on ollut ilmassa - kaikenlaista liikehdintää ja huhuja. Kaikki ovat kuitenkin jatkaneet arkeaan ihan niin kuin ennenkin. Töitä on tehtävä ja lapset on kasvatettava. Siltä se on varmaan tuntunut Natsi-Saksassakin.
Ei siihen tarvita kuin muutama omia etujaan ajava ja omaan asiaansa fanaattisesti uskova hullu. Ei siihen tarvita kuin valeuutisia syöttävä media ja sopiva määrä konetuliaseita. Siihen ei tarvita suurta sotaa. Siihen tarvitaan vain politiikkaa.
Jonain päivänä huomaat, että tilisi on jäädytetty, työpaikkasi on lopetettu, eikä mikään yhtäkkiä olekaan niin kuin ennen.
Margaret Atwoodin romaani Orjattaresi on luettavana Yle Radio 1:n Lukupiirissä lauantaina 27.1. klo 19.02. Radionkuuntelijoiden kanssa kirjasta keskustelevat kirjailija Johanna Sinisalo, Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson ja toimittaja Kaisa Pulakka. Puhelinnumero suoraan lähetykseen on 09 144800. Lukupiiriin voi osallistua myös verkkokeskustelussa, joka on auki lähetyksen ajan osoitteissa yle.fi/kirjat ja yle.fi/radio1
Lähteet:
Atwood Margaret: Orjattaresi.
Carlson Kristina: Margaret Atwood kirjoittaa naisen ehdoilla. Suomen kuvalehti 31.10.1985.
Washington Post lehden artikkeli kielletyista sanoista
New York Timesin artikkeli naistenmarsseista.
Lue lisää:
Margaret Atwoodin The Handmaid’s Tale Lukupiirissä
Pelon ilmapiiri, naisen alistaminen synnytyskoneeksi, ympäristön tuhoutuminen, demokratian murentuminen. Mitkä asiat Atwoodin teoksessa ovat pelottavimpia? Onko Atwoodin kuvaama maailma mahdollinen tai onko se jossain jo todellinen?
Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 27.1. klo 19 ja osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.
