Hyppää pääsisältöön

Kotikadun 17 vuotta pähkinänkuoressa

Mäkimaan perhe TV1:n sarjasta Kotikatu
Mäkimaan perhe TV1:n sarjasta Kotikatu Kuva: Yle Kuvapalvelu Kotikatu,Jukka Puotila

Tämä artikkeli kertoo kursorisesti sen, mitä Kotikadussa vuosina 1995–2012 tapahtui.

Kotikatu julkaistaan kokonaisuudesaan Areenassa vuosina 2017–2022. Tarkempia tietoja löytyy julkaisuaikataulusta.

Sarja alkaa dramaattisesti. Eletään alkuvuotta 1995, kun yhdeksänvuotias Ninni Luotola jää samassa talossa asuvan Pertti Mäkimaan auton alle. Pertin poika Janne näkee tilanteen, paikalle juossut Ninnin isä Hannes purkaa raivonsa Perttiin. Keskeiset perheet on esitelty.

Mäkimaat ovat ylempään keskiluokkaan kuuluva perhe, jossa leivän kotiin tuo Hietalahden telakalla työskentelevä juristi-isä. Äiti Eeva on taannoin työskennellyt sisustustoimittajana. Lapsia on kolme: nuorin Mirja on koululainen, Janne lukiolainen ja Laura elää jo omaa elämäänsä. Myös Pertin vanhemmat Maija ja Martti asuvat samassa talossa Korkeavuorenkatu 15:ssä. Mäkimaiden perheessä tuntuu vallitsevan puhumattomuuden kulttuuri.

Luotolat pyörittävät Johanneksenkentän kupeessa huoltoasemaa. Hannekselle yrittäjyys on tuttua, jo hänen vaarillaan oli ollut tukkukauppa samoilla kulmilla. Hannes istui nuorena vankilassa pikkurötöksistä, paluu normaalielämään oli onnistunut Karinin ja vastasyntyneen Teemun ansiosta. Karin on kotoisin Turun saaristosta ja koulutukseltaan automekaanikko. Teemulla on 11 vuotta nuorempi pikkusisko Ninni. Perheen keskinäiset suhteet ovat hyvät ja lämpimät.

Sitä haluaa tietää, mitä niiden ihmisten elämään kuuluu, vaikka ne onkin fiktiivisiä.― Arto Heinonen, fani

Janne ja Teemu ovat naapuruuden ja koulukaveruuden myötä myös ystäviä. Janne on ollut lapsesta asti teräväpäinen tiedonhakija ja tutustui mm. tietokoneisiin jo hyvin nuorena. Koulu on Jannelle helppoa, ja sama älyllinen ylemmyys leimaa hänen suhdettaan myös omaan perheeseensä. Hän on aktiivinen ja fiksu, mutta ei varsinainen joukkuepelaaja.

Teemu puolestaan on sosiaalisesti lahjakas ja tulee siksi pärjäämään aina, joskaan ei ilman työtä. Hannes on ollut Teemulle hyvä miehenmalli, eikä Teemulla ole tarvetta machoilla. Nuoresta iästään huolimatta Teemulla on ollut jo useita tyttöystäviä. Teemu ymmärtää hakeutua itseään fiksumpien joukkoon ja oppii siinä sitten itsekin.

Syksyllä 1998 Mäkimaiden arki järkkyi, kun Eevan äiti Kaisa ilmestyi heidän ovelleen ja ilmoitti tulleensa heille kuolemaan. Eevan ja Kaisan välit olivat katkenneet 12 vuotta aiemmin. Syksyn ja talven aikana keuhkosyöpää sairastava Kaisa ehti vaikuttaa Mäkimaiden elämään monin tavoin ja vähitellen myös äiti ja tytär alkoivat nähdä toisensa uusin silmin. Lujatahtoinen Kaisa jäi myös katsojien mieliin.

Toinen yleisöä järkyttänyt tapaus koettiin vuonna 2002, kun Teemun vaimo Mimmi kuoli täysin yllättävästi, mutta uskottavasti. Moni katselija piti Mimmin kuolemaa yhtenä tv-draamamme koskettavimmista kuolinesityksistä. Järkyttyneet katsojat kiittivät juonenkulun uskottavuutta ja etenkin Teemun surun käsittelyä. "Kokeneimmankin tv-katsojan muurit murtuivat", kirjoitti eräs. "Vaikea asia osattiin esittää hienovaraisesti, ilman alleviivausta", kirjoitti toinen.

Mä luulen, että katsojat tietävät Teemusta paljon enemmän kuin mä itse.― Ville Keskilä (2012)

Syrjähypyiltäkään ei toki vältytty. Vuonna 1997 Eevan ja Pertin liitto rakoili vakavasti, kun Pertin Ruotsissa elänyt veli Veikko ilmestyi kuvioihin, ja hänellä oli suhde Eevan kanssa. Oli tosin Pertilläkin reissunsa. Vuonna 2003 jännitettiin, miten Hanneksen ja Tuija-papin välille roihahtanut romanssi oikein etenee.

Läheinen Johanneksenkirkko ja kirkolliset työt näkyivät sarjassa voimakkaasti. Janne lukee papiksi ja pastori Kangasharju, Tuija, vaikuttaa monen elämään. Yksi keskeisistä roolihahmoista on suntio Mauri Alho, jonka kaikki tuntevat. Vuonna 2003 kotikatulaiset kokoontuivat kirkkoon viettämään Maurin ja Maijan häitä, mutta morsian ei sittenkään pystynyt kävelemään alttarille asti. Vuotta aiemmin olivat tutut Tiernapojat sitä vastoin reippaasti astelleet samaan paikkaan.

Mäkimaiden ja Luotoloiden lisäksi sarjassa oli vuodesta 1999 lähtien seurattu Lappeenrannasta Helsinkiin muuttaneen Partasen perheen arkea. Perheen Onni-isä oli hyvää pataa Maurin kanssa.

Vuonna 2004 sarjan kuvaaminen Korkeavuorenkadulla tuli Ylelle liian kalliiksi. Tuotanto päätettiin siirtää yhä enemmän studioon, joskin ulkokuviakin tarvittiin. Päätettiin, että Kotikatu muuttaa Kallioon. Säästön lisäksi päätöstä perusteltiin sisällöllisillä syillä: varallisuuserot Helsingissä olivat lisääntyneet, ja se haluttiin näyttää myös katsojille.

Muutto Kallioon toteutettiin erikoisella tavalla, sillä osa 23.12.2004 lähetetystä jaksosta oli suoraa lähetystä. ”Kuinka fiksu ratkaisu se oli, että porukka käveli oikeasti Pitkänsillan yli, ehkä siinä oli enempi sellaista sisäpiirivitsiä”, Kyrönseppä mietti vuonna 2012. Kalliossa uudenlaiseksi pulmaksi nousi Risto Aution mukaan se, että paikalliset asukkaat eivät ”noin vain hyväksyneetkään sitä, että siellä kuvataan”.

Haluttiin lisää karheutta.― Kari Kyrönseppä, käsikirjoittaja (2012)

Muutamaa vuotta myöhemmin katsojaluvut olivat selvässä laskussa. Yleisön mielestä sarjassa tapahtui liian vähän. Ratkaisuna oli käsikirjoitustiimin vaihtaminen, esityksen jakaminen torstaille ja perjantaille sekä kameratekniikan uusiminen. Jatkossa nähtiin paljon lähikuvia.

Kotikadulle asteli nyt runsas joukko uusia, nuoria henkilöhahmoja. Vanhatkin kaartilaiset löysivät itsestään uusia piirteitä tai heidän elämänsä muuttui äkillisesti. Esimerkiksi Jannen seksihalut lisääntyivät, Laura huomasi olevansa biseksuaali, Maija dementoitui yhdessä yössä ja Pertti Mäkimaa sai tietää olevansa tuore isä. Moni katsoja kavahti uusia käänteitä, ja huolestuneimmat heistä allekirjoittivat adressin "Kotikadun pelastamiseksi". Osa käänteistä oli vaikeita myös näyttelijöille: esimerkiksi Anitta Niemi vierasti kovasti ajatusta siitä, että Karin todella voisi polttaa Bensiksen.

Roopen ja Niinan suhde otti kyllä päähän. Erityisesti.― Kaija Rasilo, fani

Sarjan viimeisenä keväänä vuonna 2012 Pertti jää Ninni Luotolan ajaman auton alle ja loukkaantuu vakavasti. Kuntouduttuaan hän päättää jäädä eläkkeelle.

Viimeisessä osassa eletään itsenäisyyspäivää. Janne, Laura ja Mirja järjestävät yllätyksen eläkkeelle jäävälle Pertille, mutta tulevatkin itse yllätetyiksi, kun eläkejuhlat muuttuvat häiksi. Janne vihkii vanhempansa baaritiskin ääressä. Teemu ja hänen vaimonsa Niina muuttavat kolmeksi vuodeksi Shanghaihin. Niina odottaa kaksosia ja on juuri saanut kuulla, että tuleva kiinalainen työnantaja myöntää hänelle yhden viikon äitiysloman. Maija sytyttää kynttilät ikkunalle ja miettii, miten aika on kulunut ja millaista elämä jatkossa tulisi olemaan.

Nämä ihmiset ovat osa yhteistä suomalaista kokemusta, yhteistä muistoa.― Heidi Köngäs, ohjaaja (2012)

Kirjoituksessa esitetyt henkilöhahmojen luonnehdinnat ja taustat perustuvat vuonna 1995 käsikirjoitettuihin roolihenkilöiden taustatietoihin.

Kotikadun henkilöhahmot Wikipediassa
Kuka Kotikadun hahmoista olet? Tee testi!

Lue lisää:

Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu.


Lue lisää:

Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.