Hyppää pääsisältöön

Kotikadun 17 vuotta pähkinänkuoressa

Mäkimaan perhe TV1:n sarjasta Kotikatu
Mäkimaan perhe TV1:n sarjasta Kotikatu Kuva: Yle Kuvapalvelu Kotikatu,Jukka Puotila

Tämä artikkeli kertoo kursorisesti sen, mitä Kotikadussa vuosina 1995–2012 tapahtui.

Kotikatu julkaistaan kokonaisuudesaan Areenassa vuosina 2017–2022. Tarkempia tietoja löytyy julkaisuaikataulusta.

Sarja alkaa dramaattisesti. Eletään alkuvuotta 1995, kun yhdeksänvuotias Ninni Luotola jää samassa talossa asuvan Pertti Mäkimaan auton alle. Pertin poika Janne näkee tilanteen, paikalle juossut Ninnin isä Hannes purkaa raivonsa Perttiin. Keskeiset perheet on esitelty.

Mäkimaat ovat ylempään keskiluokkaan kuuluva perhe, jossa leivän kotiin tuo Hietalahden telakalla työskentelevä juristi-isä. Äiti Eeva on taannoin työskennellyt sisustustoimittajana. Lapsia on kolme: nuorin Mirja on koululainen, Janne lukiolainen ja Laura elää jo omaa elämäänsä. Myös Pertin vanhemmat Maija ja Martti asuvat samassa talossa Korkeavuorenkatu 15:ssä. Mäkimaiden perheessä tuntuu vallitsevan puhumattomuuden kulttuuri.

Luotolat pyörittävät Johanneksenkentän kupeessa huoltoasemaa. Hannekselle yrittäjyys on tuttua, jo hänen vaarillaan oli ollut tukkukauppa samoilla kulmilla. Hannes istui nuorena vankilassa pikkurötöksistä, paluu normaalielämään oli onnistunut Karinin ja vastasyntyneen Teemun ansiosta. Karin on kotoisin Turun saaristosta ja koulutukseltaan automekaanikko. Teemulla on 11 vuotta nuorempi pikkusisko Ninni. Perheen keskinäiset suhteet ovat hyvät ja lämpimät.

Sitä haluaa tietää, mitä niiden ihmisten elämään kuuluu, vaikka ne onkin fiktiivisiä.― Arto Heinonen, fani

Janne ja Teemu ovat naapuruuden ja koulukaveruuden myötä myös ystäviä. Janne on ollut lapsesta asti teräväpäinen tiedonhakija ja tutustui mm. tietokoneisiin jo hyvin nuorena. Koulu on Jannelle helppoa, ja sama älyllinen ylemmyys leimaa hänen suhdettaan myös omaan perheeseensä. Hän on aktiivinen ja fiksu, mutta ei varsinainen joukkuepelaaja.

Teemu puolestaan on sosiaalisesti lahjakas ja tulee siksi pärjäämään aina, joskaan ei ilman työtä. Hannes on ollut Teemulle hyvä miehenmalli, eikä Teemulla ole tarvetta machoilla. Nuoresta iästään huolimatta Teemulla on ollut jo useita tyttöystäviä. Teemu ymmärtää hakeutua itseään fiksumpien joukkoon ja oppii siinä sitten itsekin.

Syksyllä 1998 Mäkimaiden arki järkkyi, kun Eevan äiti Kaisa ilmestyi heidän ovelleen ja ilmoitti tulleensa heille kuolemaan. Eevan ja Kaisan välit olivat katkenneet 12 vuotta aiemmin. Syksyn ja talven aikana keuhkosyöpää sairastava Kaisa ehti vaikuttaa Mäkimaiden elämään monin tavoin ja vähitellen myös äiti ja tytär alkoivat nähdä toisensa uusin silmin. Lujatahtoinen Kaisa jäi myös katsojien mieliin.

Toinen yleisöä järkyttänyt tapaus koettiin vuonna 2002, kun Teemun vaimo Mimmi kuoli täysin yllättävästi, mutta uskottavasti. Moni katselija piti Mimmin kuolemaa yhtenä tv-draamamme koskettavimmista kuolinesityksistä. Järkyttyneet katsojat kiittivät juonenkulun uskottavuutta ja etenkin Teemun surun käsittelyä. "Kokeneimmankin tv-katsojan muurit murtuivat", kirjoitti eräs. "Vaikea asia osattiin esittää hienovaraisesti, ilman alleviivausta", kirjoitti toinen.

Mä luulen, että katsojat tietävät Teemusta paljon enemmän kuin mä itse.― Ville Keskilä (2012)

Syrjähypyiltäkään ei toki vältytty. Vuonna 1997 Eevan ja Pertin liitto rakoili vakavasti, kun Pertin Ruotsissa elänyt veli Veikko ilmestyi kuvioihin, ja hänellä oli suhde Eevan kanssa. Oli tosin Pertilläkin reissunsa. Vuonna 2003 jännitettiin, miten Hanneksen ja Tuija-papin välille roihahtanut romanssi oikein etenee.

Läheinen Johanneksenkirkko ja kirkolliset työt näkyivät sarjassa voimakkaasti. Janne lukee papiksi ja pastori Kangasharju, Tuija, vaikuttaa monen elämään. Yksi keskeisistä roolihahmoista on suntio Mauri Alho, jonka kaikki tuntevat. Vuonna 2003 kotikatulaiset kokoontuivat kirkkoon viettämään Maurin ja Maijan häitä, mutta morsian ei sittenkään pystynyt kävelemään alttarille asti. Vuotta aiemmin olivat tutut Tiernapojat sitä vastoin reippaasti astelleet samaan paikkaan.

Mäkimaiden ja Luotoloiden lisäksi sarjassa oli vuodesta 1999 lähtien seurattu Lappeenrannasta Helsinkiin muuttaneen Partasen perheen arkea. Perheen Onni-isä oli hyvää pataa Maurin kanssa.

Vuonna 2004 sarjan kuvaaminen Korkeavuorenkadulla tuli Ylelle liian kalliiksi. Tuotanto päätettiin siirtää yhä enemmän studioon, joskin ulkokuviakin tarvittiin. Päätettiin, että Kotikatu muuttaa Kallioon. Säästön lisäksi päätöstä perusteltiin sisällöllisillä syillä: varallisuuserot Helsingissä olivat lisääntyneet, ja se haluttiin näyttää myös katsojille.

Muutto Kallioon toteutettiin erikoisella tavalla, sillä osa 23.12.2004 lähetetystä jaksosta oli suoraa lähetystä. ”Kuinka fiksu ratkaisu se oli, että porukka käveli oikeasti Pitkänsillan yli, ehkä siinä oli enempi sellaista sisäpiirivitsiä”, Kyrönseppä mietti vuonna 2012. Kalliossa uudenlaiseksi pulmaksi nousi Risto Aution mukaan se, että paikalliset asukkaat eivät ”noin vain hyväksyneetkään sitä, että siellä kuvataan”.

Haluttiin lisää karheutta.― Kari Kyrönseppä, käsikirjoittaja (2012)

Muutamaa vuotta myöhemmin katsojaluvut olivat selvässä laskussa. Yleisön mielestä sarjassa tapahtui liian vähän. Ratkaisuna oli käsikirjoitustiimin vaihtaminen, esityksen jakaminen torstaille ja perjantaille sekä kameratekniikan uusiminen. Jatkossa nähtiin paljon lähikuvia.

Kotikadulle asteli nyt runsas joukko uusia, nuoria henkilöhahmoja. Vanhatkin kaartilaiset löysivät itsestään uusia piirteitä tai heidän elämänsä muuttui äkillisesti. Esimerkiksi Jannen seksihalut lisääntyivät, Laura huomasi olevansa biseksuaali, Maija dementoitui yhdessä yössä ja Pertti Mäkimaa sai tietää olevansa tuore isä. Moni katsoja kavahti uusia käänteitä, ja huolestuneimmat heistä allekirjoittivat adressin "Kotikadun pelastamiseksi". Osa käänteistä oli vaikeita myös näyttelijöille: esimerkiksi Anitta Niemi vierasti kovasti ajatusta siitä, että Karin todella voisi polttaa Bensiksen.

Roopen ja Niinan suhde otti kyllä päähän. Erityisesti.― Kaija Rasilo, fani

Sarjan viimeisenä keväänä vuonna 2012 Pertti jää Ninni Luotolan ajaman auton alle ja loukkaantuu vakavasti. Kuntouduttuaan hän päättää jäädä eläkkeelle.

Viimeisessä osassa eletään itsenäisyyspäivää. Janne, Laura ja Mirja järjestävät yllätyksen eläkkeelle jäävälle Pertille, mutta tulevatkin itse yllätetyiksi, kun eläkejuhlat muuttuvat häiksi. Janne vihkii vanhempansa baaritiskin ääressä. Teemu ja hänen vaimonsa Niina muuttavat kolmeksi vuodeksi Shanghaihin. Niina odottaa kaksosia ja on juuri saanut kuulla, että tuleva kiinalainen työnantaja myöntää hänelle yhden viikon äitiysloman. Maija sytyttää kynttilät ikkunalle ja miettii, miten aika on kulunut ja millaista elämä jatkossa tulisi olemaan.

Nämä ihmiset ovat osa yhteistä suomalaista kokemusta, yhteistä muistoa.― Heidi Köngäs, ohjaaja (2012)

Kirjoituksessa esitetyt henkilöhahmojen luonnehdinnat ja taustat perustuvat vuonna 1995 käsikirjoitettuihin roolihenkilöiden taustatietoihin.

Kotikadun henkilöhahmot Wikipediassa
Kuka Kotikadun hahmoista olet? Tee testi!

Lue lisää:

Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu.


Lue lisää:

Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

Kommentit
  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

  • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

    Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

    Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.