Hyppää pääsisältöön

Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

Koreografi ja tanssija Jens Walentinsson Kökarin saarella.
Tanssija ja koreografi Jens Walentinsson ammentaa Ahvenanmaan saaristosta onnen hetkiä. Syksyllä 2014. Koreografi ja tanssija Jens Walentinsson Kökarin saarella. Kuva: Satu Kiljunen. Jens Walentinssonin kokoelmat Koreografia,Tanssitaide Suomessa,Jens Walentinsson, koreografia

Intohimona tanssi ja liike

Jens Walentinsson kertoo olevansa klassisen perheen lapsi. – Meitä oli ensin kaksi poikaa, isoveljeni Roger ja minä. Sitten minua 11 vuotta nuorempana saapui vielä pikkusisko Sessa. Koirat olivat rakkaita perheenjäseniä koko lapsuutemme ajan: Romi, Cilla ja Ville. Vietin lapsuuteni Tapiolassa ja nuoruuteni Olarissa, koulut kävin Helsingissä.

Veljekset Jens ja Roger Walentinsson lapsuudenkodissaan Tapiolassa v. 1960.
Veljekset Jens (vas) ja Roger Walentinsson lapsuudenkodissaan Tapiolassa v. 1961. Veljekset Jens ja Roger Walentinsson lapsuudenkodissaan Tapiolassa v. 1960. Kuva: Jens Walentinssonin kokoelmat. veli

Äiti ja isä suosivat taiteita ja kulttuuria. Isoäitini Irja Aaltonen-Martikainen oli Kansallisbaletin prima ballerina. Kenties näistä lähtökohdista rakentui oma uravalintani.

Kansallisbaletin primaballerina Irja Aaltonen, Jens Walentinssonin isoäiti v. 1929 Suomen Giselle-ensi-illassa. Albrechtin roolissa Arvo Martikainen.
Jens Walentinssonin äidinäiti Irja Aaltonen-Martikainen tanssi vuonna 1929 Gisellen nimiroolin parinaan Arvo Martikainen. Kansallisbaletin primaballerina Irja Aaltonen, Jens Walentinssonin isoäiti v. 1929 Suomen Giselle-ensi-illassa. Albrechtin roolissa Arvo Martikainen. Kuva: Suomen Kansallisoopperan kokoelmat Giselle

Ritva Kasurisen balettikoulu, Tamara Rasmussenin jazztanssikoulu sekä lukuisat workshopit, kurssit ja koulutukset Suomessa ja ulkomailla New Yorkia myöten antoivat vankan pohjan nuorelle, intohimoiselle tanssijalle, jonka kutsumus oli moderni tanssi. Tanssiryhmä Jazz Point oli Walentinssonille hyvä foorumi ilmaista itseään. Ystäväpiirissä oli paljon nuoria taiteilijoita ja luovia tyyppejä, jotka paloivat innosta työskennellä ja tehdä yhdessä. Tanssitaiteilijat Tiina Lindfors, Vivianne Budsko, Maria Wolska, oopperaohjaaja Vilppu Kiljunen ja hänen sisarensa, kuvataiteilija Satu Kiljunen ovat vanhinta ystäväkaartia.

Aikansa avantgardisti

Pariisista palattuaan Jorma Uotinen sai vuonna 1980 kutsun Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän johtajaksi. Jens Walentinsson oli silloin jo ryhmässä kiinnityksellä. Työtehtävä maailmalla menestyneen, huippulahjakkaan taiteilijan ohjauksessa oli hänelle kuin unelma. Jorma Uotisen uusinta uutta edustavat tanssiproduktiot nähtiin Helsingin Kaupunginteatterin lavalla, mutta nopeasti myös kansainvälistä mainetta niittäneinä niitä nähtiin pian myös Euroopan näyttömöillä. Vuodet 1980 - 1989 olivat tanssiryhmälle huikeaa taiteellista kiitoa kotimaassa ja maailmalla.

Jens Walentinsson tanssii Jorma Uotisen Näkki-produktiossa v. 1982 (Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä)
Jens Walentinsson tanssii Liisa Prihan Näkki-produktiossa v. 1982 (Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä) Jens Walentinsson tanssii Jorma Uotisen Näkki-produktiossa v. 1982 (Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä) Kuva: Kari Hakli. Jens Walentinssonin kokoelmat. Näkki

Uotisen edustama tanssilaji edusti avantgardistista liikkeen muotoa. Se teki vaikutuksen myös ohjaaja Kalle Holmbergiin, joka pestasi oitis Jens Walentinssonin ja Pauli Pölläsen ko. ryhmästä Savonlinnan oopperajuhlille. Vuosien 1984 - 1988 neljä kesää kuluivat Aulis Sallisen Kuningas lähtee Ranskaan -oopperaproduktion tanssijana "kuninkaan alteregona" huikeissa puitteissa.

Pedagogi ja koreografi

Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön tanssin lehtorina (1992 - 2005) Jens Walentinsson näytti ennakkoluulotonta suuntaa ja teki metodeillaan tanssipedagogian historiaa. Hän oli toiminut freelance-opettajana monissa oppilaitoksissa ja teattereissa. Opettamisvaihetta oli edeltänyt vuosikausien armoton treenaaminen tanssijaksi.

Jens Walentinsson ja Paula von Hellens treenaamassa Tanhuvaarassa 1981.
Jens Walentinsson ja Paula von Hellens treenaamassa Tanhuvaarassa 1981. Jens Walentinsson ja Paula von Hellens treenaamassa Tanhuvaarassa 1981. Kuva: Jens Walentinssonin kokoelmat. tanssi,Tanhuvaaran urheiluopisto

Walentinssonin ohjauksessa Teatterikorkeakoulun näyttelijäopiskelijat saivat koulutusta liikkumisessa ja tanssissa oman fyysisen muotokielensä puitteissa. Heiltä ei voinut vaatia samaa kuin ammattitanssijoilta, mutta kovassa koulutuksessa he silti olivat Walentinssonin vuosina. Nonverbaalinen lopputyö tuli hänen vaikutuksestaan opiskelijoiden pakolliseen opinto-ohjelmaan.

Jens Walentinssonin suuri rakkaus on Saaristomeri. Vuosina 1994 - 2005 näyttelijätyön opiskelijat aloittivat aina syyslukukauden Walentinssonin saaristovetäytymisessä Kökarissa. Siellä kokeiltiin työryhmiä, joissa näyttämön kaikki elementit – ohjaajat, dramaturgit, näyttelijät, tanssijat, puvustajat, sekä valo- ja äänisuunnittelijat – kokoontuivat työpajoihin. Pakoon ei päässyt, koska saaressa ei ollut mitään palveluja - vain saariston huikeat ulottuvuudet, taivas ja meri.

Vierailevana tanssijana Jens Walentinssonista kehittyi tottunut teattereiden ja taidefoorumeiden työntekijä. Omien koreografioiden vuoro tuli paitsi Teatterikorkeakoulun työssä, myös Suomen eri teattereissa sekä näytelmissä että musikaaleissa. Ja työ jatkuu. Naisia hermoromahduksen partaalla -musikaali pyörii Hämeenlinnan teatterissa koko vuoden 2018.

Luova gastronomia

Jens Walentinssonin nuoruutta leimasivat Italian kulttuuri ja keittiö. Isoveli, italian kielen lehtori ja myös monet kesät Italiassa oppaana toiminut Roger Walentinsson veti pikkuveljensä mukaan Italia-innostukseen. Hullu kesä 1981 meni La Speziassa yökerhotanssijana yhdessä tanssitaiteilija Vivianne Budskon kanssa. – Italia tuli tutuksi ja sain mukavan peruskielitaidon. Puhuminen ei ole minulle ongelma! Olin opiskellut alkeita ennen projektiamme, kertoo Jens Walentinsson.

Tansssijat Jens Walentinsson ja Vivianne Budsko viettivät kesän 1983 Italian La Speziassa.
Tansssijat Jens Walentinsson ja Vivianne Budsko viettivät kesän 1981 töissä ja turisteina Italian La Speziassa. Tansssijat Jens Walentinsson ja Vivianne Budsko viettivät kesän 1983 Italian La Speziassa. Kuva: Jens Walentinssonin kokoelmat tanssijat

Evääksi jäi rakkaus italialaiseen keittiöön, erityisesti sisilialaiseen, jota on sittemmin kotona väännetty eri versioina jo vuosikymmenet. Viime vuodet ovat padoissa maustuneet ruokalajit Välimeren toiselta laidalta, kauempaa Lähi-Idästä. – Olen löytänyt vanhan, persialaisen keittiön, jossa mestarillisesti hyödynnetään kaikki kasvikset ja nautitaan yrteistä. Sally Butcherin Vegestan-kasviskeittokirja (Minerva 2011) on raamattuni. Olen innostunut useiden ruokalajien kokeilevista gastronomiakekkereistä, joita järjestän ystävilleni. Niistä on tullut jokakesäisiä traditioita.

Kasvisruoka on Walentinssonille mieleistä ja hänen kokemuksensa mukaan se sopii erinomaisesti myös raskaassa, fyysisessä ammatissa toimivalle tanssijalle.

Saaristo on paratiisini

–Missä taivas ja meri kohtaavat ja ympäröivät minut 360-asteisesti, siellä voin hyvin ja koen suunnatonta onnentunnetta, huokaa Jens Walentinsson. Hän löysi saariston pyöräreissulla 1980-luvun alussa. Hyvä ystävä, kuvataiteilija Satu Kiljunen oli hänkin saanut saaristokipinän ja asettunut sinne. Pian Walentinsson kokkasi Kiljusen taideleiriläisille Kyrkogårdsöllä ja vielä kolmena kesänä vuokraamassaan Husön lomakylässä Sottungassa.

Saaristo on edelleen pyhä. – Sinne suuntaan hengittämään joka kesä, sanoo Jens Walentinsson. Maailmanmatkaajan ympyrä on sulkeutunut – tai kenties avartunut – kotimaan saariston suunnattomaan dimensioon.

Tanssija-koreografi Jens Walentinsson CV

CURRICULUM VITAE

Nimi: Jens Ole Walentinsson
Syntymäaika: 22.10.1955, Helsinki
Ammatti: Tanssija/koreografi
Freelance-koreografi 2005-

Kiinnitykset:

Jazz-Point -tanssiryhmä 1978 - 1980
Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä 1980 -1989 (Jorma Uotisen kausi)
Freelance tanssija/koreografina 1989 - 1992
Teatterikorkeakoulun pt. tuntiopettajana
Teatterikorkeakoulun tanssin lehtorina 1992 - 2005

Tanssiopinnot:
Ritva Kasurisen balettikoulu 1961- 1967
Tamara Rasmussenin jazztanssikoulu 1976 - 1980

Kurssit kotimaassa ja ulkomailla:

Tanhuvaaran jazztanssileiri 1977 - 1981
Kuopio tanssii ja soi -tanssikurssit 1980, 1981
TEAKin jatkokoulutuskurssi 1982
Nervin kv. tanssifestivaalit (Italia) 1981
Tanssiopinnot New Yorkissa valtion 1-vuotisen taiteilija-apurahan turvin 1982, 1986

Koreografiat teattereissa:

Kuningas Lähtee Ranskaan -ooppera, koreografia/solisti, Savonlinnan Oopperajuhlat, ohjaus Kalle Holmberg 1984 -1987
Kiljusen Herrasväki -näytelmä, Helsingin Kaupunginteatteri, ohjaus Vilppu Kiljunen 1987
Blandade Känslor -revy, Lilla Teatern, ohjaus Bengt Ahlfors 1988
Maailman Mies -musiikkiteatteriproduktio, Helsingin Kaupunginteatteri/Takaovi 1988
Eteisiin ja Kynnyksille -näytelmä, Helsingin Kaupunginteatteri, ohjaus Hannele Rubinstein 1991
Grande Finale-performance, Vanha Ylioppilastalo, mus. Ismo Alanko, ohj. Kari Väänänen 1992
Lamapajtun-revy, Evitskog Teatern, ohjaus Svante Martin 1992
Menestymisen Taito -näytelmä, Lahden Kaupunginteatteri, ohjaus Hannele Rubinstein 1992

Muotinäytöskoreografioita:

Vateva, Helsinki, Tukholma, Oslo 1985 - 1988
Peukaloisen retket -näytelmä, Teatteri 2000, Tampere, ohjaus Kimmo Kahra 1993
Presidenttipeli 2-revyy, Savoy Teatteri. ohjaus Ere Kokkonen 1993
Haitaribussi, musiikkinäytelmä, Teatteri 2000, Tampere, mus. Juice Leskinen 1994
Iltatähti, musiikkikomedia, Ryhmäteatteri, ohj. Raila Leppäkoski 1994
Sweet Dreams -tanssiteatteriteos, Tanssiteatteri Hurjaruuth, musiikki Iiro Rantala 1995
Alladin-musikaali Åbo Svenska Teatern, ohjaus Petri Lehtinen 1995
Rikos ja Rangaistus -näytelmä (R.) Kom-teatteri, ohjaus Pekka Milonoff 1997
Tähdenlento, Ryhmäteatteri, ohj. Raila Leppäkoski 2005
Heidi Hoo Q-teatteri, Helsinki 2005
Paha Tahto, Q-teatteri, ohj, Antti Hietala 2006
Niskavuoren Heta, Porin teatteri, ohj. Maiju Sallas 2012
Kalenteritytöt, Porin teatteri, ohj. Maiju Sallas 2014
Kuubalainen Serenadi, musiikkinäytelmä, Rauman Teatteri, ohj. Kirsi-Kaisa Sinisalo 2014
Vanhan Naisen Vierailu, Tampereen Työväenteatteri, ohj.Maiju Sallas 2014
Humiseva Harju, Hämeenlinnan teatteri, ohj. Maiju Sallas 2014
Sibelius Kohtalonyhteydet, Hämeenlinnan teatteri, ohj. Sakari Kirjavainen 2015

Koreografiat musikaaleihin:

Taikuri Oz-musikaali, Svenska Teatern, ohjaus Georg Dolivo 1989
West Side Story, Kouvolan teatteri, ohj, Henrik Timonen 2002
Anything Goes, Kouvolan teatteri, ohj, Henrik Timonen 2003
Karuselli, Kouvolan teatteri, ohj, Henrik Timonen 2004
Viulunsoittaja katolla, Aleksanterin teatteri, ohj. Pertti Sveholm 2006
Housut pois, Raaseporin kesäteatteri, ohj. Cris av Enehielm 2007
Piukat paikat, Porin teatteri, ohj. Patrik Drake 2007
Vilse i digitalen, Evitskogs teatern, ohj. Svante Martin 2008
Kalle Aaltosen morsian, Hämeenlinnan teatteri, ohj. Kari Arffman 2015
Footloose, Raaseporin kesäteatteri, ohj. Sixten Lundberg 2017
Naisia hermoromahduksen partaalla, Hämeenlinnan kaupunginteatteri, ohj. Maiju Sallas 2017

Koreografiat/ohjaus Juvenalian musiikkiopisto:

Yrjönkatu musikaali, Sellosali, säv. ja libretto Säde Bartling 2013
Onko Aivan Sama-ooppera, Sellosali, ohj. Ville Saukkonen 2014
Ötökän elämää musikaali, Sellosali, säv. ja libretto Janne Hanhijärvi 2015

Taiteelliset työt Teatterikorkeakoulussa:
(Ohjaus/koreografia)

Eksakti Maailma-tanssiteatteriteos, Teatterikorkeakoulu, mus. Trio Töykeät 1994
Dada-klubi musiikkiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu/Savoy-teatteri 1995
Piccolo Mondo - Buona Sera -tanssiteatteriteos, Teatterikorkeakoulu, mus. Trio Töykeät 1995
Hommage-musiikkiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, musiikkiteatterikoulutus 1997
Sette Camere, tanssiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Kino Helsinki, ohjaus ja koreografia 1998
Mare Balticum-performanssi, Teatterikorkeakoulu, Kino Helsinki Ohjaus ja koreografia 1997
Kauas Pilvet Karkaavat -musiikkiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Oulunkylän pop-jazz konservatorio ohjaus ja koreografia 1998
Banana Café, tanssiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Kino Helsinki, ohjaus ja koreografia 1999
Camp Stories, tanssiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Kino Helsinki, ohjaus ja koreografia 2000
Vanilla Song & Music Bar, musiikkiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Oulunkylän pop-jazz konservatorio, ohjaus ja koreografia 1999
Place, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2000
Balance-01, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2001
Vita Brevis, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2002
Red, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2003
Giro Bianco, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2004
Baltian maiden yhteistyöprjojekti Helsingin kaupunginteatterissa 2005

Koreografiat ja tanssi omissa produktioissa:

Matsi-tanssiteatteriproduktio, Studio Julius, musiikki Joe Davidow 1985
Bru´s Boogie Woogie, tanssiproduktio, Savoy Teatteri 1987
Ulla Tapaninen Show, Turun Hamburger Börs, ohjaus Jukka Mäkinen 1988
URUIII, performance, Espoon Kulttuurikeskus, musiikki Iiro Rantala/Trio Töykeät 1989
Vastaveto, musiikki-tanssi-teatteriproduktio, Managua/Nicaragua/Ruben Dario -teatteri. musiikki Iiro Rantala/Trio Töykeät 1990
Törmäys-teatterifresko, musiikkinäytelmä Espoon Teatteri, musiikki Eero Ojanen 1992
Faces of the City, tanssiproduktio Gävlen Kaupunginteatteri/Ruotsi, mus. Ernest Pingoud, kapellimestari Hannu Koivula ja Gävleborgs-sinfoniaorkesteri 1993

Koreografiat TV:hen:

Tytöt-viihdesarja, mus. Jukka Linkola, ohj. Sulevi Peltola 1989
Lumisade-TV-näytelmä, ohjaus Anssi Mänttäri 1990
Hamlet-TV-näytelmä, ohjaus Jootarkka Pennanen 1991

Näyttelijänä Suomessa:
Anu's Place -musiikkinäytelmä
Ryhmäteatteri, ohjaus Raila Leppäkoski ja Arto af Hällström 1989
Taru Sormusten Herrasta, näytelmä
Ryhmäteatteri (Suomenlinna), ohj. Leppäkoski ja Hällström 1989
Lumisade, TV-näytelmä, ohjaus Anssi Mänttäri 1990
Hamlet, TV-näytelmä, ohjaus Jootarkka Pennanen 1990
Kake 40 v. , TV-näytelmä, ohjaus Anssi Mänttäri 1992
Kotikatu, TV-sarja 1996
Raivokabaree, musiikkinäytelmä, Espoon Kaupunginteatteri, Ohjaus Juha Siltanen 2009
Joutomaa, näytelmä, Turun kaupungin kulttuuriprojekti, ohjaus Maiju Sallas 2011
Humiseva harju, näytelmä (näyttelijänä + koreografia), Hämeenlinnan kaupunginteatteri, ohjaus Maiju Sallas 2014

Opettajana Suomessa:

Tamara Rasmussenin Jazz-tanssikoulu 1987 - 1988
Tanssivintti 1988 - 1989
Teatterikorkeakoulu 1989 - 2005
Svenska Teatern 1989 - 1990
Teatteri Pieni Suomi 1990 - 1995
Lahden Balettikoulu 1990 - 1991
Mikkelin Jazztanssijat 1991- 1992
Keski-Pohjanmaan Opisto, Kälviä/tiiviskurssi 1993, 1994, 1995
Rovaniemen Teatteritalkoot/tiiviskurssi 1993
Sibelius-Akatemia/liiketyöpaja 1999
Juvenalian musiikkiopisto 2009 -

Opettajana ulkomailla:

Tallinnan Modernintanssin Klubi/tiiviskurssi 1990
Danza Contemporanea de Camara de Nicaragua-tanssiryhmä
(kahden kesän opetus/koreografiaprojekti, PAND-taiteilijat rauhan puolesta), Managua, Nicaragua 1990, 1991, 1992

Vierailut tanssijana Suomessa:

Tanssiteatteri Raatikko: Oljet käryää historia palaa, kor. Marjo Kuusela
Cay-da puu, kor. Marjo Kuusela 1981 -1982

Kuviot, tanssiproduktio, Suomen Kansallisooppera, koreografiakilpailu, koreografia Mirja Tukiainen 1982

Onko aivan sama -tanssiproduktio, Jazz-Point/Studio Julius, kor. Anneli Rautiainen 1983

Savonlinnan Oopperajuhlat, Kuningas lähtee Ranskaan-ooppera, solistitanssija 1984 - 1987

Suomen Kansallisooppera, Gianni Schicchi -ooppera, ohjaus Kalle Holmberg 1990, 1991, 1993

Vierailut tanssijana ulkomailla:

Keisarin Uudet Vaatteet, koreografia Liisa Priha, Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä, Odense, Tanska 1981

Kalevala-produktio, ohjaus Jorma Uotinen 1986 - 1988
- Varsova
- Belgrad
- Budapest
- Pariisi

Obsessions, performance, koreografia Joanie Smith ja Daniel Shapiro Tallinnan konserttihalli 1988

Bru's Boogie Woogie, tanssiproduktio, Tallinan konserttihalli 1988

Vastaveto, musiikkitanssiteatteriproduktio, Ruben Dario teatteri, Managua, Nicaragua 1990

Vastaveto, musiikkitanssiteatteriproduktio, Mexico City, Mexico,
Kansainväliset Jazz-festivaalit 1991

Törmäys-teatterifresko, Tallinnan Nuorisoteatteri 1992

Faces of the City, tanssiproduktio, Gävle, Ruotsi, Gävlen Kaupunginteatteri 1993

Henkilökohtaiset apurahat:

• Tanssitaiteen tukirahasto 1980
• Valtion puolivuotinen taiteilija-apuraha 1982,
• Helsingin Kaupungin apuraha 1985
• Valtion puolivuotinen taiteilija-apuraha 1986,
• Helsingin Kaupungin apuraha 1989
• Svenska Kulturfondet 2000
• Helsingin kaupungin kulttuurirahasto 2008
• Wihuri Säätiö 2009

Yhdistystoiminta:

Musiikkiteatteri Tapiola MusTa, hallituksen jäsen 2007 - 2009

  • André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

    André-Noël Chaker on retoriikan mestari.

    Kanadanranskalainen André Noël Chaker on valittu Suomessa Speakersforumin vuoden puhujaksi (2012) ja juontajaksi (2015). Hänellä on retoriikka hallussaan. Juristi, liikemies, muusikko ja kirjailija on viihtynyt Suomessa jo lähes 30 vuotta. Hänellä on taito rikkoa myyttejä ja kääntää suomalaisten vanhat rasitteet uusiksi voimavaroiksi. Persoonallaan hän rikkoo julkisuudessa muitakin sovinnaisia ja perinteisiä rajoja – huippujuristi, liikemies ja monipuolinen taiteilija esiintyy sujuvasti yksissä nahoissa. Uskottavasti.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

    André-Noël Chaker on retoriikan mestari.

    Kanadanranskalainen André Noël Chaker on valittu Suomessa Speakersforumin vuoden puhujaksi (2012) ja juontajaksi (2015). Hänellä on retoriikka hallussaan. Juristi, liikemies, muusikko ja kirjailija on viihtynyt Suomessa jo lähes 30 vuotta. Hänellä on taito rikkoa myyttejä ja kääntää suomalaisten vanhat rasitteet uusiksi voimavaroiksi. Persoonallaan hän rikkoo julkisuudessa muitakin sovinnaisia ja perinteisiä rajoja – huippujuristi, liikemies ja monipuolinen taiteilija esiintyy sujuvasti yksissä nahoissa. Uskottavasti.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

  • Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

    Koreografi Jens Walentinssonin liikkuva elämänkonstellaatio

    Tanssija, koreografi ja tanssipedagogi Jens Walentinsson aloitti tanssin työstämisen kenties jo lapsena, aiemmin kuin muistaa. Vaikka kroppa rentoutuu ja on täysin hiljaa, mieli liikkuu koko ajan jossain: uusissa kuvioissa, uusissa konstellaatioissa. Musiikin sisässä. Näin syntyy ja työstyy koreografia. Kroppa seuraa mielen liikkeitä vaihe vaiheelta. Kunnes hiottu kokonaisuus treenien ja kokeilujen, kaikkien liikkuvien osastensa myötä on valmis ja sen uskaltaa päästää näyttämölle elämään omaa elämäänsä. Katsojan ja esittäjän dialogi voi alkaa.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

    Riitta Nelimarkan elämän kuusi kuvaa

    Professori, kuvataiteilija, animaatioelokuvataiteilija ja kirjailija Riitta Nelimarkka (s.1948 Helsingissä) on sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä taiteilijoitamme. Hänen estoton ja iloa hehkuva taiteensa on huomattu myös ulkomailla, missä se o näkynyt monipuolisesti erilaisissa kulttuuritapahtumissa, näyttelyissä ja elokuvafestivaaleilla. Ranska-yhteistyö ja -kontaktit ovat taiteilijalle olennainen linkki Eurooppaan. Ranskan valtio myönsi Nelimarkalle Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016.

  • Arkkitehti Benito Casagrande on piirtänyt pysyvän jäljen Turun kaupunkiin

    Arkkitehti Benito Casagrande kädenjälki näkyy Turussa.

    Arkkitehti Benito Casagrande on täynnä rakkautta. Jopa Casagrandentalon päädyssä komeilee teksti Omnia vincit amor eli rakkaus voittaa kaiken. Arkkitehti Benito Casagrandelle se merkitsee kolmen tason rakkautta. Talon historiaan liittyy paljon lähimmäisenrakkautta. Kotiseuturakkaus tarkoittaa hänelle elämäntyötään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastamiseksi ja inhimillisen tason rakkaus tarkoittaa rakkautta Irma-vaimoon.

  • Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939

    Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939.

    Kaarina Peltolan evakkomatka alkoi lähes 80 vuotta sitten, kun hän lähti perheineen Koivistosta talvisodan kynnyksellä. Kauhein muisto hänestä on se, kun evakot tulivat nälkäisinä Oriveden asemalle itsenäisyyspäivänä vuonna 1939, eikä heille annettu ruokaa.

  • Ota kerrankin rennosti ja kuuntele! Avaruusromun pitkä ja hiljainen yö Pyhäinpäivänä.

    Viisi tuntia hitaita ajatuksia ja hiljaista musiikkia.

    "Kaikki ihmiskunnan ongelmat johtuvat siitä, ettemme me osaa pysyä rauhassa paikallamme, yhdessä huoneessa". Pyhäinpäivän yönä Avaruusromun erikoislähetys tarjoaa harvinaisen tapahtuman: yhtäjaksoisen viisituntisen matkan rauhallisen musiikin ja mietiskelevien ajatusten seurassa. Pitkässä ja hiljaisessa yössä ei ole kiire. Toimittajana Jukka Mikkola.