Hyppää pääsisältöön

Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

Koreografi ja tanssija Jens Walentinsson Kökarin saarella.
Tanssija ja koreografi Jens Walentinsson ammentaa Ahvenanmaan saaristosta onnen hetkiä. Syksyllä 2014. Koreografi ja tanssija Jens Walentinsson Kökarin saarella. Kuva: Satu Kiljunen. Jens Walentinssonin kokoelmat Koreografia,Tanssitaide Suomessa,Jens Walentinsson, koreografia

Intohimona tanssi ja liike

Jens Walentinsson kertoo olevansa klassisen perheen lapsi. – Meitä oli ensin kaksi poikaa, isoveljeni Roger ja minä. Sitten minua 11 vuotta nuorempana saapui vielä pikkusisko Sessa. Koirat olivat rakkaita perheenjäseniä koko lapsuutemme ajan: Romi, Cilla ja Ville. Vietin lapsuuteni Tapiolassa ja nuoruuteni Olarissa, koulut kävin Helsingissä.

Veljekset Jens ja Roger Walentinsson lapsuudenkodissaan Tapiolassa v. 1960.
Veljekset Jens (vas) ja Roger Walentinsson lapsuudenkodissaan Tapiolassa v. 1961. Veljekset Jens ja Roger Walentinsson lapsuudenkodissaan Tapiolassa v. 1960. Kuva: Jens Walentinssonin kokoelmat. veli

Äiti ja isä suosivat taiteita ja kulttuuria. Isoäitini Irja Aaltonen-Martikainen oli Kansallisbaletin prima ballerina. Kenties näistä lähtökohdista rakentui oma uravalintani.

Kansallisbaletin primaballerina Irja Aaltonen, Jens Walentinssonin isoäiti v. 1929 Suomen Giselle-ensi-illassa. Albrechtin roolissa Arvo Martikainen.
Jens Walentinssonin äidinäiti Irja Aaltonen-Martikainen tanssi vuonna 1929 Gisellen nimiroolin parinaan Arvo Martikainen. Kansallisbaletin primaballerina Irja Aaltonen, Jens Walentinssonin isoäiti v. 1929 Suomen Giselle-ensi-illassa. Albrechtin roolissa Arvo Martikainen. Kuva: Suomen Kansallisoopperan kokoelmat Giselle

Ritva Kasurisen balettikoulu, Tamara Rasmussenin jazztanssikoulu sekä lukuisat workshopit, kurssit ja koulutukset Suomessa ja ulkomailla New Yorkia myöten antoivat vankan pohjan nuorelle, intohimoiselle tanssijalle, jonka kutsumus oli moderni tanssi. Tanssiryhmä Jazz Point oli Walentinssonille hyvä foorumi ilmaista itseään. Ystäväpiirissä oli paljon nuoria taiteilijoita ja luovia tyyppejä, jotka paloivat innosta työskennellä ja tehdä yhdessä. Tanssitaiteilijat Tiina Lindfors, Vivianne Budsko, Maria Wolska, oopperaohjaaja Vilppu Kiljunen ja hänen sisarensa, kuvataiteilija Satu Kiljunen ovat vanhinta ystäväkaartia.

Aikansa avantgardisti

Pariisista palattuaan Jorma Uotinen sai vuonna 1980 kutsun Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän johtajaksi. Jens Walentinsson oli silloin jo ryhmässä kiinnityksellä. Työtehtävä maailmalla menestyneen, huippulahjakkaan taiteilijan ohjauksessa oli hänelle kuin unelma. Jorma Uotisen uusinta uutta edustavat tanssiproduktiot nähtiin Helsingin Kaupunginteatterin lavalla, mutta nopeasti myös kansainvälistä mainetta niittäneinä niitä nähtiin pian myös Euroopan näyttömöillä. Vuodet 1980 - 1989 olivat tanssiryhmälle huikeaa taiteellista kiitoa kotimaassa ja maailmalla.

Jens Walentinsson tanssii Jorma Uotisen Näkki-produktiossa v. 1982 (Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä)
Jens Walentinsson tanssii Liisa Prihan Näkki-produktiossa v. 1982 (Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä) Jens Walentinsson tanssii Jorma Uotisen Näkki-produktiossa v. 1982 (Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä) Kuva: Kari Hakli. Jens Walentinssonin kokoelmat. Näkki

Uotisen edustama tanssilaji edusti avantgardistista liikkeen muotoa. Se teki vaikutuksen myös ohjaaja Kalle Holmbergiin, joka pestasi oitis Jens Walentinssonin ja Pauli Pölläsen ko. ryhmästä Savonlinnan oopperajuhlille. Vuosien 1984 - 1988 neljä kesää kuluivat Aulis Sallisen Kuningas lähtee Ranskaan -oopperaproduktion tanssijana "kuninkaan alteregona" huikeissa puitteissa.

Pedagogi ja koreografi

Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön tanssin lehtorina (1992 - 2005) Jens Walentinsson näytti ennakkoluulotonta suuntaa ja teki metodeillaan tanssipedagogian historiaa. Hän oli toiminut freelance-opettajana monissa oppilaitoksissa ja teattereissa. Opettamisvaihetta oli edeltänyt vuosikausien armoton treenaaminen tanssijaksi.

Jens Walentinsson ja Paula von Hellens treenaamassa Tanhuvaarassa 1981.
Jens Walentinsson ja Paula von Hellens treenaamassa Tanhuvaarassa 1981. Jens Walentinsson ja Paula von Hellens treenaamassa Tanhuvaarassa 1981. Kuva: Jens Walentinssonin kokoelmat. tanssi,Tanhuvaaran urheiluopisto

Walentinssonin ohjauksessa Teatterikorkeakoulun näyttelijäopiskelijat saivat koulutusta liikkumisessa ja tanssissa oman fyysisen muotokielensä puitteissa. Heiltä ei voinut vaatia samaa kuin ammattitanssijoilta, mutta kovassa koulutuksessa he silti olivat Walentinssonin vuosina. Nonverbaalinen lopputyö tuli hänen vaikutuksestaan opiskelijoiden pakolliseen opinto-ohjelmaan.

Jens Walentinssonin suuri rakkaus on Saaristomeri. Vuosina 1994 - 2005 näyttelijätyön opiskelijat aloittivat aina syyslukukauden Walentinssonin saaristovetäytymisessä Kökarissa. Siellä kokeiltiin työryhmiä, joissa näyttämön kaikki elementit – ohjaajat, dramaturgit, näyttelijät, tanssijat, puvustajat, sekä valo- ja äänisuunnittelijat – kokoontuivat työpajoihin. Pakoon ei päässyt, koska saaressa ei ollut mitään palveluja - vain saariston huikeat ulottuvuudet, taivas ja meri.

Vierailevana tanssijana Jens Walentinssonista kehittyi tottunut teattereiden ja taidefoorumeiden työntekijä. Omien koreografioiden vuoro tuli paitsi Teatterikorkeakoulun työssä, myös Suomen eri teattereissa sekä näytelmissä että musikaaleissa. Ja työ jatkuu. Naisia hermoromahduksen partaalla -musikaali pyörii Hämeenlinnan teatterissa koko vuoden 2018.

Luova gastronomia

Jens Walentinssonin nuoruutta leimasivat Italian kulttuuri ja keittiö. Isoveli, italian kielen lehtori ja myös monet kesät Italiassa oppaana toiminut Roger Walentinsson veti pikkuveljensä mukaan Italia-innostukseen. Hullu kesä 1981 meni La Speziassa yökerhotanssijana yhdessä tanssitaiteilija Vivianne Budskon kanssa. – Italia tuli tutuksi ja sain mukavan peruskielitaidon. Puhuminen ei ole minulle ongelma! Olin opiskellut alkeita ennen projektiamme, kertoo Jens Walentinsson.

Tansssijat Jens Walentinsson ja Vivianne Budsko viettivät kesän 1983 Italian La Speziassa.
Tansssijat Jens Walentinsson ja Vivianne Budsko viettivät kesän 1981 töissä ja turisteina Italian La Speziassa. Tansssijat Jens Walentinsson ja Vivianne Budsko viettivät kesän 1983 Italian La Speziassa. Kuva: Jens Walentinssonin kokoelmat tanssijat

Evääksi jäi rakkaus italialaiseen keittiöön, erityisesti sisilialaiseen, jota on sittemmin kotona väännetty eri versioina jo vuosikymmenet. Viime vuodet ovat padoissa maustuneet ruokalajit Välimeren toiselta laidalta, kauempaa Lähi-Idästä. – Olen löytänyt vanhan, persialaisen keittiön, jossa mestarillisesti hyödynnetään kaikki kasvikset ja nautitaan yrteistä. Sally Butcherin Vegestan-kasviskeittokirja (Minerva 2011) on raamattuni. Olen innostunut useiden ruokalajien kokeilevista gastronomiakekkereistä, joita järjestän ystävilleni. Niistä on tullut jokakesäisiä traditioita.

Kasvisruoka on Walentinssonille mieleistä ja hänen kokemuksensa mukaan se sopii erinomaisesti myös raskaassa, fyysisessä ammatissa toimivalle tanssijalle.

Saaristo on paratiisini

–Missä taivas ja meri kohtaavat ja ympäröivät minut 360-asteisesti, siellä voin hyvin ja koen suunnatonta onnentunnetta, huokaa Jens Walentinsson. Hän löysi saariston pyöräreissulla 1980-luvun alussa. Hyvä ystävä, kuvataiteilija Satu Kiljunen oli hänkin saanut saaristokipinän ja asettunut sinne. Pian Walentinsson kokkasi Kiljusen taideleiriläisille Kyrkogårdsöllä ja vielä kolmena kesänä vuokraamassaan Husön lomakylässä Sottungassa.

Saaristo on edelleen pyhä. – Sinne suuntaan hengittämään joka kesä, sanoo Jens Walentinsson. Maailmanmatkaajan ympyrä on sulkeutunut – tai kenties avartunut – kotimaan saariston suunnattomaan dimensioon.

Tanssija-koreografi Jens Walentinsson CV

CURRICULUM VITAE

Nimi: Jens Ole Walentinsson
Syntymäaika: 22.10.1955, Helsinki
Ammatti: Tanssija/koreografi
Freelance-koreografi 2005-

Kiinnitykset:

Jazz-Point -tanssiryhmä 1978 - 1980
Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä 1980 -1989 (Jorma Uotisen kausi)
Freelance tanssija/koreografina 1989 - 1992
Teatterikorkeakoulun pt. tuntiopettajana
Teatterikorkeakoulun tanssin lehtorina 1992 - 2005

Tanssiopinnot:
Ritva Kasurisen balettikoulu 1961- 1967
Tamara Rasmussenin jazztanssikoulu 1976 - 1980

Kurssit kotimaassa ja ulkomailla:

Tanhuvaaran jazztanssileiri 1977 - 1981
Kuopio tanssii ja soi -tanssikurssit 1980, 1981
TEAKin jatkokoulutuskurssi 1982
Nervin kv. tanssifestivaalit (Italia) 1981
Tanssiopinnot New Yorkissa valtion 1-vuotisen taiteilija-apurahan turvin 1982, 1986

Koreografiat teattereissa:

Kuningas Lähtee Ranskaan -ooppera, koreografia/solisti, Savonlinnan Oopperajuhlat, ohjaus Kalle Holmberg 1984 -1987
Kiljusen Herrasväki -näytelmä, Helsingin Kaupunginteatteri, ohjaus Vilppu Kiljunen 1987
Blandade Känslor -revy, Lilla Teatern, ohjaus Bengt Ahlfors 1988
Maailman Mies -musiikkiteatteriproduktio, Helsingin Kaupunginteatteri/Takaovi 1988
Eteisiin ja Kynnyksille -näytelmä, Helsingin Kaupunginteatteri, ohjaus Hannele Rubinstein 1991
Grande Finale-performance, Vanha Ylioppilastalo, mus. Ismo Alanko, ohj. Kari Väänänen 1992
Lamapajtun-revy, Evitskog Teatern, ohjaus Svante Martin 1992
Menestymisen Taito -näytelmä, Lahden Kaupunginteatteri, ohjaus Hannele Rubinstein 1992

Muotinäytöskoreografioita:

Vateva, Helsinki, Tukholma, Oslo 1985 - 1988
Peukaloisen retket -näytelmä, Teatteri 2000, Tampere, ohjaus Kimmo Kahra 1993
Presidenttipeli 2-revyy, Savoy Teatteri. ohjaus Ere Kokkonen 1993
Haitaribussi, musiikkinäytelmä, Teatteri 2000, Tampere, mus. Juice Leskinen 1994
Iltatähti, musiikkikomedia, Ryhmäteatteri, ohj. Raila Leppäkoski 1994
Sweet Dreams -tanssiteatteriteos, Tanssiteatteri Hurjaruuth, musiikki Iiro Rantala 1995
Alladin-musikaali Åbo Svenska Teatern, ohjaus Petri Lehtinen 1995
Rikos ja Rangaistus -näytelmä (R.) Kom-teatteri, ohjaus Pekka Milonoff 1997
Tähdenlento, Ryhmäteatteri, ohj. Raila Leppäkoski 2005
Heidi Hoo Q-teatteri, Helsinki 2005
Paha Tahto, Q-teatteri, ohj, Antti Hietala 2006
Niskavuoren Heta, Porin teatteri, ohj. Maiju Sallas 2012
Kalenteritytöt, Porin teatteri, ohj. Maiju Sallas 2014
Kuubalainen Serenadi, musiikkinäytelmä, Rauman Teatteri, ohj. Kirsi-Kaisa Sinisalo 2014
Vanhan Naisen Vierailu, Tampereen Työväenteatteri, ohj.Maiju Sallas 2014
Humiseva Harju, Hämeenlinnan teatteri, ohj. Maiju Sallas 2014
Sibelius Kohtalonyhteydet, Hämeenlinnan teatteri, ohj. Sakari Kirjavainen 2015

Koreografiat musikaaleihin:

Taikuri Oz-musikaali, Svenska Teatern, ohjaus Georg Dolivo 1989
West Side Story, Kouvolan teatteri, ohj, Henrik Timonen 2002
Anything Goes, Kouvolan teatteri, ohj, Henrik Timonen 2003
Karuselli, Kouvolan teatteri, ohj, Henrik Timonen 2004
Viulunsoittaja katolla, Aleksanterin teatteri, ohj. Pertti Sveholm 2006
Housut pois, Raaseporin kesäteatteri, ohj. Cris av Enehielm 2007
Piukat paikat, Porin teatteri, ohj. Patrik Drake 2007
Vilse i digitalen, Evitskogs teatern, ohj. Svante Martin 2008
Kalle Aaltosen morsian, Hämeenlinnan teatteri, ohj. Kari Arffman 2015
Footloose, Raaseporin kesäteatteri, ohj. Sixten Lundberg 2017
Naisia hermoromahduksen partaalla, Hämeenlinnan kaupunginteatteri, ohj. Maiju Sallas 2017

Koreografiat/ohjaus Juvenalian musiikkiopisto:

Yrjönkatu musikaali, Sellosali, säv. ja libretto Säde Bartling 2013
Onko Aivan Sama-ooppera, Sellosali, ohj. Ville Saukkonen 2014
Ötökän elämää musikaali, Sellosali, säv. ja libretto Janne Hanhijärvi 2015

Taiteelliset työt Teatterikorkeakoulussa:
(Ohjaus/koreografia)

Eksakti Maailma-tanssiteatteriteos, Teatterikorkeakoulu, mus. Trio Töykeät 1994
Dada-klubi musiikkiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu/Savoy-teatteri 1995
Piccolo Mondo - Buona Sera -tanssiteatteriteos, Teatterikorkeakoulu, mus. Trio Töykeät 1995
Hommage-musiikkiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, musiikkiteatterikoulutus 1997
Sette Camere, tanssiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Kino Helsinki, ohjaus ja koreografia 1998
Mare Balticum-performanssi, Teatterikorkeakoulu, Kino Helsinki Ohjaus ja koreografia 1997
Kauas Pilvet Karkaavat -musiikkiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Oulunkylän pop-jazz konservatorio ohjaus ja koreografia 1998
Banana Café, tanssiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Kino Helsinki, ohjaus ja koreografia 1999
Camp Stories, tanssiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Kino Helsinki, ohjaus ja koreografia 2000
Vanilla Song & Music Bar, musiikkiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Oulunkylän pop-jazz konservatorio, ohjaus ja koreografia 1999
Place, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2000
Balance-01, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2001
Vita Brevis, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2002
Red, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2003
Giro Bianco, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2004
Baltian maiden yhteistyöprjojekti Helsingin kaupunginteatterissa 2005

Koreografiat ja tanssi omissa produktioissa:

Matsi-tanssiteatteriproduktio, Studio Julius, musiikki Joe Davidow 1985
Bru´s Boogie Woogie, tanssiproduktio, Savoy Teatteri 1987
Ulla Tapaninen Show, Turun Hamburger Börs, ohjaus Jukka Mäkinen 1988
URUIII, performance, Espoon Kulttuurikeskus, musiikki Iiro Rantala/Trio Töykeät 1989
Vastaveto, musiikki-tanssi-teatteriproduktio, Managua/Nicaragua/Ruben Dario -teatteri. musiikki Iiro Rantala/Trio Töykeät 1990
Törmäys-teatterifresko, musiikkinäytelmä Espoon Teatteri, musiikki Eero Ojanen 1992
Faces of the City, tanssiproduktio Gävlen Kaupunginteatteri/Ruotsi, mus. Ernest Pingoud, kapellimestari Hannu Koivula ja Gävleborgs-sinfoniaorkesteri 1993

Koreografiat TV:hen:

Tytöt-viihdesarja, mus. Jukka Linkola, ohj. Sulevi Peltola 1989
Lumisade-TV-näytelmä, ohjaus Anssi Mänttäri 1990
Hamlet-TV-näytelmä, ohjaus Jootarkka Pennanen 1991

Näyttelijänä Suomessa:
Anu's Place -musiikkinäytelmä
Ryhmäteatteri, ohjaus Raila Leppäkoski ja Arto af Hällström 1989
Taru Sormusten Herrasta, näytelmä
Ryhmäteatteri (Suomenlinna), ohj. Leppäkoski ja Hällström 1989
Lumisade, TV-näytelmä, ohjaus Anssi Mänttäri 1990
Hamlet, TV-näytelmä, ohjaus Jootarkka Pennanen 1990
Kake 40 v. , TV-näytelmä, ohjaus Anssi Mänttäri 1992
Kotikatu, TV-sarja 1996
Raivokabaree, musiikkinäytelmä, Espoon Kaupunginteatteri, Ohjaus Juha Siltanen 2009
Joutomaa, näytelmä, Turun kaupungin kulttuuriprojekti, ohjaus Maiju Sallas 2011
Humiseva harju, näytelmä (näyttelijänä + koreografia), Hämeenlinnan kaupunginteatteri, ohjaus Maiju Sallas 2014

Opettajana Suomessa:

Tamara Rasmussenin Jazz-tanssikoulu 1987 - 1988
Tanssivintti 1988 - 1989
Teatterikorkeakoulu 1989 - 2005
Svenska Teatern 1989 - 1990
Teatteri Pieni Suomi 1990 - 1995
Lahden Balettikoulu 1990 - 1991
Mikkelin Jazztanssijat 1991- 1992
Keski-Pohjanmaan Opisto, Kälviä/tiiviskurssi 1993, 1994, 1995
Rovaniemen Teatteritalkoot/tiiviskurssi 1993
Sibelius-Akatemia/liiketyöpaja 1999
Juvenalian musiikkiopisto 2009 -

Opettajana ulkomailla:

Tallinnan Modernintanssin Klubi/tiiviskurssi 1990
Danza Contemporanea de Camara de Nicaragua-tanssiryhmä
(kahden kesän opetus/koreografiaprojekti, PAND-taiteilijat rauhan puolesta), Managua, Nicaragua 1990, 1991, 1992

Vierailut tanssijana Suomessa:

Tanssiteatteri Raatikko: Oljet käryää historia palaa, kor. Marjo Kuusela
Cay-da puu, kor. Marjo Kuusela 1981 -1982

Kuviot, tanssiproduktio, Suomen Kansallisooppera, koreografiakilpailu, koreografia Mirja Tukiainen 1982

Onko aivan sama -tanssiproduktio, Jazz-Point/Studio Julius, kor. Anneli Rautiainen 1983

Savonlinnan Oopperajuhlat, Kuningas lähtee Ranskaan-ooppera, solistitanssija 1984 - 1987

Suomen Kansallisooppera, Gianni Schicchi -ooppera, ohjaus Kalle Holmberg 1990, 1991, 1993

Vierailut tanssijana ulkomailla:

Keisarin Uudet Vaatteet, koreografia Liisa Priha, Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä, Odense, Tanska 1981

Kalevala-produktio, ohjaus Jorma Uotinen 1986 - 1988
- Varsova
- Belgrad
- Budapest
- Pariisi

Obsessions, performance, koreografia Joanie Smith ja Daniel Shapiro Tallinnan konserttihalli 1988

Bru's Boogie Woogie, tanssiproduktio, Tallinan konserttihalli 1988

Vastaveto, musiikkitanssiteatteriproduktio, Ruben Dario teatteri, Managua, Nicaragua 1990

Vastaveto, musiikkitanssiteatteriproduktio, Mexico City, Mexico,
Kansainväliset Jazz-festivaalit 1991

Törmäys-teatterifresko, Tallinnan Nuorisoteatteri 1992

Faces of the City, tanssiproduktio, Gävle, Ruotsi, Gävlen Kaupunginteatteri 1993

Henkilökohtaiset apurahat:

• Tanssitaiteen tukirahasto 1980
• Valtion puolivuotinen taiteilija-apuraha 1982,
• Helsingin Kaupungin apuraha 1985
• Valtion puolivuotinen taiteilija-apuraha 1986,
• Helsingin Kaupungin apuraha 1989
• Svenska Kulturfondet 2000
• Helsingin kaupungin kulttuurirahasto 2008
• Wihuri Säätiö 2009

Yhdistystoiminta:

Musiikkiteatteri Tapiola MusTa, hallituksen jäsen 2007 - 2009

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Kenen tarinaa luemme Kalle Päätalon romaaneista? Mihin Kallen kirjoissa rakastumme? Miksi jotkut eivät kertakaikkiaan jaksa kiinnostua Päätalosta? Onko Iijoki -sarja totta vai ei? Mitkä ovat parhaat päätalomaiset murreilmaisut, jotka muistat? Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 31.3.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Itämeren matkailuilta – Tule keskustelemaan laivamatkailusta

    Laivamatkailun ennen, nyt ja huomenna

    Suuri Itämeren matkailuilta – Millaisia muistoja sinulta on varhaisilta risteilymatkoilta? Millaisena näet laivamatkailun tulevaisuuden? Muistatko voiristeilyt Ruotsiin? Matkustitko Gdanskin ja Travemünden kautta Manner-Eurooppaan? Haluatko kysyä tämän päivän Itämeren matkailusta ja tulevaisuudennäkymistä?

  • Virpi Hämeen-Anttila on löytänyt itsestään rohkeuden ja halun vaikuttaa

    Kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan elämän kuusi kuvaa

    Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila on kokenut elämänsä aikana monenlaista kasvutarinaa. Vaikenevasta ja ujosta tytöstä tuli sanojen käytön mestari. Itseään vihaavasta teinistä tuli ilon ja rakkauden puolestapuhuja. Erakkoelämää viettäneestä tutkijasta tuli esiintymiskykyinen ja sosiaalinen vaikuttaja.

  • Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään

    Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.

    Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.

  • Näyttelijä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa vahvoilla tarinoilla

    Pakolaisiksi joutuneiden kollegeoiden elämät koskettavat

    Vahvat tarinat ovat muuttaneet näyttelijä Terhi Panulaa ja tarinoita kertomalla hän haluaa muuttaa maailmaa. Erityisesti Lähi-idän tarinat, ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilija kollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä. Myös rakkaus Ranskaan, kieleen ja kulttuuriin, joka syntyi jo lapsena ranskalaisen koulun myötä, syvenee vuosi vuodelta.

  • Luterilaisen maailmanliiton johtaja Maria Immosta kiinnostaa se mikä maailmassa aiheuttaa köyhyyttä

    Globaali oikeudenmukaisuus kiinnostaa kehitysyhteistyössä.

    Kehitysyhteistyössä Maria Immonen haluaa kiinnittää huomion aina yksilöön, vaikka se ei ole helppoa. Hän toimii Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelu osaston johtajana ja alaisia hänellä on 8000 ympäri maailmaa. He edustavat monia eri uskontoja ja kansallisuuksia. Kehitysyhteistyötä tekevä ja humanitaarista apua välittävä luterilaisten kirkkojen perustama Maailmanpalvelu tekee kriisityötä ympäri maailmaa. Uganda on yksi tärkeä kohde, jossa pyritään auttamaan ihmisiä pakolaisleireillä uuden elämän alkuun.

  • André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

    André-Noël Chaker on retoriikan mestari.

    Kanadanranskalainen André Noël Chaker on valittu Suomessa Speakersforumin vuoden puhujaksi (2012) ja juontajaksi (2015). Hänellä on retoriikka hallussaan. Juristi, liikemies, muusikko ja kirjailija on viihtynyt Suomessa jo lähes 30 vuotta. Hänellä on taito rikkoa myyttejä ja kääntää suomalaisten vanhat rasitteet uusiksi voimavaroiksi. Persoonallaan hän rikkoo julkisuudessa muitakin sovinnaisia ja perinteisiä rajoja – huippujuristi, liikemies ja monipuolinen taiteilija esiintyy sujuvasti yksissä nahoissa. Uskottavasti.