Hyppää pääsisältöön

Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

Koreografi ja tanssija Jens Walentinsson Kökarin saarella.
Tanssija ja koreografi Jens Walentinsson ammentaa Ahvenanmaan saaristosta onnen hetkiä. Syksyllä 2014. Koreografi ja tanssija Jens Walentinsson Kökarin saarella. Kuva: Satu Kiljunen. Jens Walentinssonin kokoelmat Koreografia,Tanssitaide Suomessa,Jens Walentinsson, koreografia

Intohimona tanssi ja liike

Jens Walentinsson kertoo olevansa klassisen perheen lapsi. – Meitä oli ensin kaksi poikaa, isoveljeni Roger ja minä. Sitten minua 11 vuotta nuorempana saapui vielä pikkusisko Sessa. Koirat olivat rakkaita perheenjäseniä koko lapsuutemme ajan: Romi, Cilla ja Ville. Vietin lapsuuteni Tapiolassa ja nuoruuteni Olarissa, koulut kävin Helsingissä.

Veljekset Jens ja Roger Walentinsson lapsuudenkodissaan Tapiolassa v. 1960.
Veljekset Jens (vas) ja Roger Walentinsson lapsuudenkodissaan Tapiolassa v. 1961. Veljekset Jens ja Roger Walentinsson lapsuudenkodissaan Tapiolassa v. 1960. Kuva: Jens Walentinssonin kokoelmat. veli

Äiti ja isä suosivat taiteita ja kulttuuria. Isoäitini Irja Aaltonen-Martikainen oli Kansallisbaletin prima ballerina. Kenties näistä lähtökohdista rakentui oma uravalintani.

Kansallisbaletin primaballerina Irja Aaltonen, Jens Walentinssonin isoäiti v. 1929 Suomen Giselle-ensi-illassa. Albrechtin roolissa Arvo Martikainen.
Jens Walentinssonin äidinäiti Irja Aaltonen-Martikainen tanssi vuonna 1929 Gisellen nimiroolin parinaan Arvo Martikainen. Kansallisbaletin primaballerina Irja Aaltonen, Jens Walentinssonin isoäiti v. 1929 Suomen Giselle-ensi-illassa. Albrechtin roolissa Arvo Martikainen. Kuva: Suomen Kansallisoopperan kokoelmat Giselle

Ritva Kasurisen balettikoulu, Tamara Rasmussenin jazztanssikoulu sekä lukuisat workshopit, kurssit ja koulutukset Suomessa ja ulkomailla New Yorkia myöten antoivat vankan pohjan nuorelle, intohimoiselle tanssijalle, jonka kutsumus oli moderni tanssi. Tanssiryhmä Jazz Point oli Walentinssonille hyvä foorumi ilmaista itseään. Ystäväpiirissä oli paljon nuoria taiteilijoita ja luovia tyyppejä, jotka paloivat innosta työskennellä ja tehdä yhdessä. Tanssitaiteilijat Tiina Lindfors, Vivianne Budsko, Maria Wolska, oopperaohjaaja Vilppu Kiljunen ja hänen sisarensa, kuvataiteilija Satu Kiljunen ovat vanhinta ystäväkaartia.

Aikansa avantgardisti

Pariisista palattuaan Jorma Uotinen sai vuonna 1980 kutsun Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän johtajaksi. Jens Walentinsson oli silloin jo ryhmässä kiinnityksellä. Työtehtävä maailmalla menestyneen, huippulahjakkaan taiteilijan ohjauksessa oli hänelle kuin unelma. Jorma Uotisen uusinta uutta edustavat tanssiproduktiot nähtiin Helsingin Kaupunginteatterin lavalla, mutta nopeasti myös kansainvälistä mainetta niittäneinä niitä nähtiin pian myös Euroopan näyttömöillä. Vuodet 1980 - 1989 olivat tanssiryhmälle huikeaa taiteellista kiitoa kotimaassa ja maailmalla.

Jens Walentinsson tanssii Jorma Uotisen Näkki-produktiossa v. 1982 (Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä)
Jens Walentinsson tanssii Liisa Prihan Näkki-produktiossa v. 1982 (Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä) Jens Walentinsson tanssii Jorma Uotisen Näkki-produktiossa v. 1982 (Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä) Kuva: Kari Hakli. Jens Walentinssonin kokoelmat. Näkki

Uotisen edustama tanssilaji edusti avantgardistista liikkeen muotoa. Se teki vaikutuksen myös ohjaaja Kalle Holmbergiin, joka pestasi oitis Jens Walentinssonin ja Pauli Pölläsen ko. ryhmästä Savonlinnan oopperajuhlille. Vuosien 1984 - 1988 neljä kesää kuluivat Aulis Sallisen Kuningas lähtee Ranskaan -oopperaproduktion tanssijana "kuninkaan alteregona" huikeissa puitteissa.

Pedagogi ja koreografi

Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön tanssin lehtorina (1992 - 2005) Jens Walentinsson näytti ennakkoluulotonta suuntaa ja teki metodeillaan tanssipedagogian historiaa. Hän oli toiminut freelance-opettajana monissa oppilaitoksissa ja teattereissa. Opettamisvaihetta oli edeltänyt vuosikausien armoton treenaaminen tanssijaksi.

Jens Walentinsson ja Paula von Hellens treenaamassa Tanhuvaarassa 1981.
Jens Walentinsson ja Paula von Hellens treenaamassa Tanhuvaarassa 1981. Jens Walentinsson ja Paula von Hellens treenaamassa Tanhuvaarassa 1981. Kuva: Jens Walentinssonin kokoelmat. tanssi,Tanhuvaaran urheiluopisto

Walentinssonin ohjauksessa Teatterikorkeakoulun näyttelijäopiskelijat saivat koulutusta liikkumisessa ja tanssissa oman fyysisen muotokielensä puitteissa. Heiltä ei voinut vaatia samaa kuin ammattitanssijoilta, mutta kovassa koulutuksessa he silti olivat Walentinssonin vuosina. Nonverbaalinen lopputyö tuli hänen vaikutuksestaan opiskelijoiden pakolliseen opinto-ohjelmaan.

Jens Walentinssonin suuri rakkaus on Saaristomeri. Vuosina 1994 - 2005 näyttelijätyön opiskelijat aloittivat aina syyslukukauden Walentinssonin saaristovetäytymisessä Kökarissa. Siellä kokeiltiin työryhmiä, joissa näyttämön kaikki elementit – ohjaajat, dramaturgit, näyttelijät, tanssijat, puvustajat, sekä valo- ja äänisuunnittelijat – kokoontuivat työpajoihin. Pakoon ei päässyt, koska saaressa ei ollut mitään palveluja - vain saariston huikeat ulottuvuudet, taivas ja meri.

Vierailevana tanssijana Jens Walentinssonista kehittyi tottunut teattereiden ja taidefoorumeiden työntekijä. Omien koreografioiden vuoro tuli paitsi Teatterikorkeakoulun työssä, myös Suomen eri teattereissa sekä näytelmissä että musikaaleissa. Ja työ jatkuu. Naisia hermoromahduksen partaalla -musikaali pyörii Hämeenlinnan teatterissa koko vuoden 2018.

Luova gastronomia

Jens Walentinssonin nuoruutta leimasivat Italian kulttuuri ja keittiö. Isoveli, italian kielen lehtori ja myös monet kesät Italiassa oppaana toiminut Roger Walentinsson veti pikkuveljensä mukaan Italia-innostukseen. Hullu kesä 1981 meni La Speziassa yökerhotanssijana yhdessä tanssitaiteilija Vivianne Budskon kanssa. – Italia tuli tutuksi ja sain mukavan peruskielitaidon. Puhuminen ei ole minulle ongelma! Olin opiskellut alkeita ennen projektiamme, kertoo Jens Walentinsson.

Tansssijat Jens Walentinsson ja Vivianne Budsko viettivät kesän 1983 Italian La Speziassa.
Tansssijat Jens Walentinsson ja Vivianne Budsko viettivät kesän 1981 töissä ja turisteina Italian La Speziassa. Tansssijat Jens Walentinsson ja Vivianne Budsko viettivät kesän 1983 Italian La Speziassa. Kuva: Jens Walentinssonin kokoelmat tanssijat

Evääksi jäi rakkaus italialaiseen keittiöön, erityisesti sisilialaiseen, jota on sittemmin kotona väännetty eri versioina jo vuosikymmenet. Viime vuodet ovat padoissa maustuneet ruokalajit Välimeren toiselta laidalta, kauempaa Lähi-Idästä. – Olen löytänyt vanhan, persialaisen keittiön, jossa mestarillisesti hyödynnetään kaikki kasvikset ja nautitaan yrteistä. Sally Butcherin Vegestan-kasviskeittokirja (Minerva 2011) on raamattuni. Olen innostunut useiden ruokalajien kokeilevista gastronomiakekkereistä, joita järjestän ystävilleni. Niistä on tullut jokakesäisiä traditioita.

Kasvisruoka on Walentinssonille mieleistä ja hänen kokemuksensa mukaan se sopii erinomaisesti myös raskaassa, fyysisessä ammatissa toimivalle tanssijalle.

Saaristo on paratiisini

–Missä taivas ja meri kohtaavat ja ympäröivät minut 360-asteisesti, siellä voin hyvin ja koen suunnatonta onnentunnetta, huokaa Jens Walentinsson. Hän löysi saariston pyöräreissulla 1980-luvun alussa. Hyvä ystävä, kuvataiteilija Satu Kiljunen oli hänkin saanut saaristokipinän ja asettunut sinne. Pian Walentinsson kokkasi Kiljusen taideleiriläisille Kyrkogårdsöllä ja vielä kolmena kesänä vuokraamassaan Husön lomakylässä Sottungassa.

Saaristo on edelleen pyhä. – Sinne suuntaan hengittämään joka kesä, sanoo Jens Walentinsson. Maailmanmatkaajan ympyrä on sulkeutunut – tai kenties avartunut – kotimaan saariston suunnattomaan dimensioon.

Tanssija-koreografi Jens Walentinsson CV

CURRICULUM VITAE

Nimi: Jens Ole Walentinsson
Syntymäaika: 22.10.1955, Helsinki
Ammatti: Tanssija/koreografi
Freelance-koreografi 2005-

Kiinnitykset:

Jazz-Point -tanssiryhmä 1978 - 1980
Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä 1980 -1989 (Jorma Uotisen kausi)
Freelance tanssija/koreografina 1989 - 1992
Teatterikorkeakoulun pt. tuntiopettajana
Teatterikorkeakoulun tanssin lehtorina 1992 - 2005

Tanssiopinnot:
Ritva Kasurisen balettikoulu 1961- 1967
Tamara Rasmussenin jazztanssikoulu 1976 - 1980

Kurssit kotimaassa ja ulkomailla:

Tanhuvaaran jazztanssileiri 1977 - 1981
Kuopio tanssii ja soi -tanssikurssit 1980, 1981
TEAKin jatkokoulutuskurssi 1982
Nervin kv. tanssifestivaalit (Italia) 1981
Tanssiopinnot New Yorkissa valtion 1-vuotisen taiteilija-apurahan turvin 1982, 1986

Koreografiat teattereissa:

Kuningas Lähtee Ranskaan -ooppera, koreografia/solisti, Savonlinnan Oopperajuhlat, ohjaus Kalle Holmberg 1984 -1987
Kiljusen Herrasväki -näytelmä, Helsingin Kaupunginteatteri, ohjaus Vilppu Kiljunen 1987
Blandade Känslor -revy, Lilla Teatern, ohjaus Bengt Ahlfors 1988
Maailman Mies -musiikkiteatteriproduktio, Helsingin Kaupunginteatteri/Takaovi 1988
Eteisiin ja Kynnyksille -näytelmä, Helsingin Kaupunginteatteri, ohjaus Hannele Rubinstein 1991
Grande Finale-performance, Vanha Ylioppilastalo, mus. Ismo Alanko, ohj. Kari Väänänen 1992
Lamapajtun-revy, Evitskog Teatern, ohjaus Svante Martin 1992
Menestymisen Taito -näytelmä, Lahden Kaupunginteatteri, ohjaus Hannele Rubinstein 1992

Muotinäytöskoreografioita:

Vateva, Helsinki, Tukholma, Oslo 1985 - 1988
Peukaloisen retket -näytelmä, Teatteri 2000, Tampere, ohjaus Kimmo Kahra 1993
Presidenttipeli 2-revyy, Savoy Teatteri. ohjaus Ere Kokkonen 1993
Haitaribussi, musiikkinäytelmä, Teatteri 2000, Tampere, mus. Juice Leskinen 1994
Iltatähti, musiikkikomedia, Ryhmäteatteri, ohj. Raila Leppäkoski 1994
Sweet Dreams -tanssiteatteriteos, Tanssiteatteri Hurjaruuth, musiikki Iiro Rantala 1995
Alladin-musikaali Åbo Svenska Teatern, ohjaus Petri Lehtinen 1995
Rikos ja Rangaistus -näytelmä (R.) Kom-teatteri, ohjaus Pekka Milonoff 1997
Tähdenlento, Ryhmäteatteri, ohj. Raila Leppäkoski 2005
Heidi Hoo Q-teatteri, Helsinki 2005
Paha Tahto, Q-teatteri, ohj, Antti Hietala 2006
Niskavuoren Heta, Porin teatteri, ohj. Maiju Sallas 2012
Kalenteritytöt, Porin teatteri, ohj. Maiju Sallas 2014
Kuubalainen Serenadi, musiikkinäytelmä, Rauman Teatteri, ohj. Kirsi-Kaisa Sinisalo 2014
Vanhan Naisen Vierailu, Tampereen Työväenteatteri, ohj.Maiju Sallas 2014
Humiseva Harju, Hämeenlinnan teatteri, ohj. Maiju Sallas 2014
Sibelius Kohtalonyhteydet, Hämeenlinnan teatteri, ohj. Sakari Kirjavainen 2015

Koreografiat musikaaleihin:

Taikuri Oz-musikaali, Svenska Teatern, ohjaus Georg Dolivo 1989
West Side Story, Kouvolan teatteri, ohj, Henrik Timonen 2002
Anything Goes, Kouvolan teatteri, ohj, Henrik Timonen 2003
Karuselli, Kouvolan teatteri, ohj, Henrik Timonen 2004
Viulunsoittaja katolla, Aleksanterin teatteri, ohj. Pertti Sveholm 2006
Housut pois, Raaseporin kesäteatteri, ohj. Cris av Enehielm 2007
Piukat paikat, Porin teatteri, ohj. Patrik Drake 2007
Vilse i digitalen, Evitskogs teatern, ohj. Svante Martin 2008
Kalle Aaltosen morsian, Hämeenlinnan teatteri, ohj. Kari Arffman 2015
Footloose, Raaseporin kesäteatteri, ohj. Sixten Lundberg 2017
Naisia hermoromahduksen partaalla, Hämeenlinnan kaupunginteatteri, ohj. Maiju Sallas 2017

Koreografiat/ohjaus Juvenalian musiikkiopisto:

Yrjönkatu musikaali, Sellosali, säv. ja libretto Säde Bartling 2013
Onko Aivan Sama-ooppera, Sellosali, ohj. Ville Saukkonen 2014
Ötökän elämää musikaali, Sellosali, säv. ja libretto Janne Hanhijärvi 2015

Taiteelliset työt Teatterikorkeakoulussa:
(Ohjaus/koreografia)

Eksakti Maailma-tanssiteatteriteos, Teatterikorkeakoulu, mus. Trio Töykeät 1994
Dada-klubi musiikkiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu/Savoy-teatteri 1995
Piccolo Mondo - Buona Sera -tanssiteatteriteos, Teatterikorkeakoulu, mus. Trio Töykeät 1995
Hommage-musiikkiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, musiikkiteatterikoulutus 1997
Sette Camere, tanssiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Kino Helsinki, ohjaus ja koreografia 1998
Mare Balticum-performanssi, Teatterikorkeakoulu, Kino Helsinki Ohjaus ja koreografia 1997
Kauas Pilvet Karkaavat -musiikkiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Oulunkylän pop-jazz konservatorio ohjaus ja koreografia 1998
Banana Café, tanssiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Kino Helsinki, ohjaus ja koreografia 1999
Camp Stories, tanssiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Kino Helsinki, ohjaus ja koreografia 2000
Vanilla Song & Music Bar, musiikkiteatteriproduktio, Teatterikorkeakoulu, Oulunkylän pop-jazz konservatorio, ohjaus ja koreografia 1999
Place, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2000
Balance-01, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2001
Vita Brevis, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2002
Red, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2003
Giro Bianco, Teatterikorkeakoulu, Iso teatterisali 2004
Baltian maiden yhteistyöprjojekti Helsingin kaupunginteatterissa 2005

Koreografiat ja tanssi omissa produktioissa:

Matsi-tanssiteatteriproduktio, Studio Julius, musiikki Joe Davidow 1985
Bru´s Boogie Woogie, tanssiproduktio, Savoy Teatteri 1987
Ulla Tapaninen Show, Turun Hamburger Börs, ohjaus Jukka Mäkinen 1988
URUIII, performance, Espoon Kulttuurikeskus, musiikki Iiro Rantala/Trio Töykeät 1989
Vastaveto, musiikki-tanssi-teatteriproduktio, Managua/Nicaragua/Ruben Dario -teatteri. musiikki Iiro Rantala/Trio Töykeät 1990
Törmäys-teatterifresko, musiikkinäytelmä Espoon Teatteri, musiikki Eero Ojanen 1992
Faces of the City, tanssiproduktio Gävlen Kaupunginteatteri/Ruotsi, mus. Ernest Pingoud, kapellimestari Hannu Koivula ja Gävleborgs-sinfoniaorkesteri 1993

Koreografiat TV:hen:

Tytöt-viihdesarja, mus. Jukka Linkola, ohj. Sulevi Peltola 1989
Lumisade-TV-näytelmä, ohjaus Anssi Mänttäri 1990
Hamlet-TV-näytelmä, ohjaus Jootarkka Pennanen 1991

Näyttelijänä Suomessa:
Anu's Place -musiikkinäytelmä
Ryhmäteatteri, ohjaus Raila Leppäkoski ja Arto af Hällström 1989
Taru Sormusten Herrasta, näytelmä
Ryhmäteatteri (Suomenlinna), ohj. Leppäkoski ja Hällström 1989
Lumisade, TV-näytelmä, ohjaus Anssi Mänttäri 1990
Hamlet, TV-näytelmä, ohjaus Jootarkka Pennanen 1990
Kake 40 v. , TV-näytelmä, ohjaus Anssi Mänttäri 1992
Kotikatu, TV-sarja 1996
Raivokabaree, musiikkinäytelmä, Espoon Kaupunginteatteri, Ohjaus Juha Siltanen 2009
Joutomaa, näytelmä, Turun kaupungin kulttuuriprojekti, ohjaus Maiju Sallas 2011
Humiseva harju, näytelmä (näyttelijänä + koreografia), Hämeenlinnan kaupunginteatteri, ohjaus Maiju Sallas 2014

Opettajana Suomessa:

Tamara Rasmussenin Jazz-tanssikoulu 1987 - 1988
Tanssivintti 1988 - 1989
Teatterikorkeakoulu 1989 - 2005
Svenska Teatern 1989 - 1990
Teatteri Pieni Suomi 1990 - 1995
Lahden Balettikoulu 1990 - 1991
Mikkelin Jazztanssijat 1991- 1992
Keski-Pohjanmaan Opisto, Kälviä/tiiviskurssi 1993, 1994, 1995
Rovaniemen Teatteritalkoot/tiiviskurssi 1993
Sibelius-Akatemia/liiketyöpaja 1999
Juvenalian musiikkiopisto 2009 -

Opettajana ulkomailla:

Tallinnan Modernintanssin Klubi/tiiviskurssi 1990
Danza Contemporanea de Camara de Nicaragua-tanssiryhmä
(kahden kesän opetus/koreografiaprojekti, PAND-taiteilijat rauhan puolesta), Managua, Nicaragua 1990, 1991, 1992

Vierailut tanssijana Suomessa:

Tanssiteatteri Raatikko: Oljet käryää historia palaa, kor. Marjo Kuusela
Cay-da puu, kor. Marjo Kuusela 1981 -1982

Kuviot, tanssiproduktio, Suomen Kansallisooppera, koreografiakilpailu, koreografia Mirja Tukiainen 1982

Onko aivan sama -tanssiproduktio, Jazz-Point/Studio Julius, kor. Anneli Rautiainen 1983

Savonlinnan Oopperajuhlat, Kuningas lähtee Ranskaan-ooppera, solistitanssija 1984 - 1987

Suomen Kansallisooppera, Gianni Schicchi -ooppera, ohjaus Kalle Holmberg 1990, 1991, 1993

Vierailut tanssijana ulkomailla:

Keisarin Uudet Vaatteet, koreografia Liisa Priha, Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä, Odense, Tanska 1981

Kalevala-produktio, ohjaus Jorma Uotinen 1986 - 1988
- Varsova
- Belgrad
- Budapest
- Pariisi

Obsessions, performance, koreografia Joanie Smith ja Daniel Shapiro Tallinnan konserttihalli 1988

Bru's Boogie Woogie, tanssiproduktio, Tallinan konserttihalli 1988

Vastaveto, musiikkitanssiteatteriproduktio, Ruben Dario teatteri, Managua, Nicaragua 1990

Vastaveto, musiikkitanssiteatteriproduktio, Mexico City, Mexico,
Kansainväliset Jazz-festivaalit 1991

Törmäys-teatterifresko, Tallinnan Nuorisoteatteri 1992

Faces of the City, tanssiproduktio, Gävle, Ruotsi, Gävlen Kaupunginteatteri 1993

Henkilökohtaiset apurahat:

• Tanssitaiteen tukirahasto 1980
• Valtion puolivuotinen taiteilija-apuraha 1982,
• Helsingin Kaupungin apuraha 1985
• Valtion puolivuotinen taiteilija-apuraha 1986,
• Helsingin Kaupungin apuraha 1989
• Svenska Kulturfondet 2000
• Helsingin kaupungin kulttuurirahasto 2008
• Wihuri Säätiö 2009

Yhdistystoiminta:

Musiikkiteatteri Tapiola MusTa, hallituksen jäsen 2007 - 2009

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.