Rita Trötschkes
Yle
Kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin mielestä johtajan tärkein ominaisuus on se, että johtaja osaa vaatia hyviä tuloksia pilaamatta silti yhteishenkeä. Pelolla johtaminen voi saada ihmiset hetkellisesti tekemään työnsä paremmin, mutta jatkuva mitätöinti ja virheistä huomauttelu vie fiilikset.
- Johtajaan on voitava luottaa. Tärkeää on olla oma itsensä, koska falskius paistaa aina läpi. Johtamisessa on psykologiaa 60 prosenttia, sanoo Santtu-Matias Rouvali.
Onko Rouvali oikeilla jäljillä? Mitä mieltä asiantuntija on uusista trendeistä?
Voimaannuttava ja vuorovaikutteinen johtaminen ovat päivän sanoja
- Johtaminen ei ole enää yksisuuntaista vaikuttamista, vaan se on dialogista johtamista, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.
- Toinen suuri muutos on se, että kaikkia ei johdeta enää samalla sabluunalla. Yksittäisen työntekijän intohimo, kuormittuneisuus, rutinoituneisuus ja yksilölliset elämäntilanteet halutaan myös huomioida johtamisessa.
Hyvää johtamista voisi olla enemmänkin
Suomalainen valtatapa on johtaa asioita ja prosesseja neutraalisti.
- Minusta tätä läsnäolon puutetta verhotaan usein kiireeseen tai läsnäoloa jopa vältetään. Uskon silti, että parempaan kohtaamiseen ollaan menossa. Ehkä osalla esimiehistä on vaikeuksia kohdata työntekijöiden tunteita, ehdottaa Jari Hakanen.
- Toisaalta työnjohtaminen on kehittynyt monissa yrityksissä niukkojen resurssien ja kilpailutilanteen vuoksi jopa parempaan suuntaan niin, että ihmisten omat motivaatiolähteet otetaan huomioon. Tällöin työntekijöiden omat vahvuudet tulevat parhaiten esille. Vilpittömästi innostunut ja ylpeä työntekijä palvelee parhaiten työnantajaansa.
- Yhden esimiehen on vaikea - vaikka ei mahdotonta - muuttaa johtamistapaa, jos muu organisaatio on tottunut tietynlaiseen työjohtamisen kulttuuriin.
Hyvän johtamisen tunnusmerkkejä on useita
Tilastokeskus tekee 5-7 vuoden välein työolotutkimuksia, joilla tutkitaan suomalaisten suhtautumista johtamiseen. Vuoden 2013 tutkimusta verrattiin vuoden 2008 tuloksiin. Sen perusteella johtaminen on parantunut.
Tutkimustuloksissa näkyy esimerkkejä ja hyvän johtamisen indikaattoreita siitä, miten empaattisella ja vahvistavalla johtamisella voi saada aikaan.
Hyvä esimies esimerkiksi
• kykenee sovittelemaan ristiriitoja
• on innostava ja keskustelee runsaasti
• tukee ja rohkaisee
• luottaa työntekijöihinsä
• antaa kiitosta hyvistä työsuorituksista
• kannustaa opiskelemaan ja kehittymään työssään
Tutkimusprofessori Jari Hakanen tutkii omassa työssään palvelevaa johtamista, joka liittyy johtamiskäsityksen muutokseen.
Ideana on se, että hierarkkisuus ajatellaan uudella tavalla: johtajan positio on palvella omaa yhteisöään niin, että se onnistuu työssään, jolloin myös työpaikka menestyy.
- Yleisesti ottaen Suomessa onkin aika matalat hierarkiat työpaikoilla.
Muuttunut ihmiskuva vähensi pelolla johtamista
- Meidän on hyvä muistaa, että kasvatusmetodit ovat muuttuneet. Meitä ei kasvateta enää autoritäärisesti kuten edellisiä sukupolvia. Eikä nuoria työhön tulevia sukupolvia voi motivoida työhön käskyttämällä kuten aikaisemmin tapahtui, sanoo Jari Hakanen.
- Valitettavasti on olemassa myös niitä yrityksiä, joita johdetaan pelolla. Työntekijöitä käskytetään ja kontrolloidaan. Tällainen johtaminen on usein eräänlainen hätäratkaisu, jolla työpanos halutaan saada irti lyhyellä tähtäimellä, kuvailee Jari Hakanen.
Pelolla johtamisen asiayhteyttä voi kuvailla näin: loukkaava, tuhoava, narsistinen, tyrannimainen, myrkyllinen tai autoritäärinen. – Onneksi sellainen johtaminen on kuitenkin ajan saatossa vähentynyt. Ei edes armeijassa johdeta enää pelolla!
- Pelolla johtamisen vastakohta on johtaa työntekijöitä palvelevalla asenteella, jotta työntekijät voivat onnistua työssään ja voida hyvin.
Miten johtamista voisi parantaa?
- Tämän päivän työ edellyttää ihmissuhdetaitoja, asiantuntijatietoa, palveluosaamista. Työntekijää motivoi se, miten hän voi johtaa itseään, ja saada siihen tarvittaessa tukea esimieheltään, sanoo Jari Hakanen.
- Hyvä johtaja on aito, läsnä oleva, kiinnostunut, tähtää yhteiseen hyvään ja ajattelee työntekijöistään hyvää. Hän saa porukan innostumaan, saa työntekijästään parhaimman puolen esiin ja kiinnittää huomiota kokonaisuuteen.
- Hyvän johtamisen merkki on se, että johtaja näyttää suunnan. Mitään ihmetemppuja ei tarvitse tehdä, mutta olemalla aito ja arvostava, voi johtaja saada ryhmässään ihmeitä aikaan.
- Mitä enemmän ihmiset kokevat positiivisia tunteita, sen paremmin he suoriutuvat työstään. Sitä avoimempiia ja luovempia työntekijät ovat.
Empatia ja myötätunto
Työelämän tutkimus on vaikuttanut osittain siihen, että empatia ja myötätunto ovat tulleet mukaan johtamiseen.
Suomessa on aina ollut loistavia yksittäisiä ihmisten johtajia, ja 2000-luvulla vahva kulttuurinen ymmärrys hyvästä johtamisesta on olennaisesti laajentunut.
