Hyppää pääsisältöön

Margaret Atwoodin The Handmaid’s Tale Lukupiirissä

Kaisa Pulakka pitää Margaret Atwoodin teosta Orjattaresi puoliksi kasvojen päällä
Kaisa Pulakka pitää Margaret Atwoodin teosta Orjattaresi puoliksi kasvojen päällä Lukupiiri (radio-ohjelma),chatti,Margaret Atwood,Orjattaresi

Pelon ilmapiiri, naisen alistaminen synnytyskoneeksi, ympäristön tuhoutuminen, demokratian murentuminen. Mitkä asiat Atwoodin teoksessa ovat pelottavimpia? Onko Atwoodin kuvaama maailma mahdollinen tai onko se jossain jo todellinen?

Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 27.1. klo 19 ja osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Toimittaja Kaisa Pulakan vieraana studiossa ovat kirjailija Johanna Sinisalo ja Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Lukupiirin verkkokeskustelu aukeaa tähän 27.1. klo 19.02, verkkokeskustelua isännöi Jani Tanskanen.

Verkkokeskustelua voi jatkaa kommenttikentässä.

Lue lisää:

Kaisa Pulakka pitää Margaret Atwoodin teosta Orjattaresi puoliksi kasvojen päällä

The Handmaid's Tale saa minut voimaan pahoin – siksi rakastan sitä

The Handmaid’s Tale (suom. Orjattaresi) on Margaret Atwoodin dystopiaklassikko vuodelta 1985. Kirja nousi Yhdysvalloissa kysytyimpien kirjojen joukkoon pian Donald Trumpin noustua valtaan. Pelottavinta romaanissa ei kuitenkaan ole sen ajankohtaisuus, vaan se, miten helposti tavallinen arki vaihtuu painajaismaiseksi yhteiskunnaksi, dystopiaksi.

Lue lisää:

Pietari K. kävi täällä -esseesarjan  kuva, osa 18

Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Keskustele
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri