Hyppää pääsisältöön

Neljä kuukautta aivoinfarktin jälkeen pystyin sanomaan muutamia sanoja. Ne olivat läheisteni nimiä

Grafik som visar en hjärna, med de två hjärnhalvorna åtskilda.
Grafik som visar en hjärna, med de två hjärnhalvorna åtskilda. Kuva: Mostphotos aivot,psykologia,ajatuksenvapaus,aatteet

Afasia voi viedä puhe- ja kirjoituskyvyn, mutta ei älyä. Afasiaa sairastava tietävät edelleen mitä haluavat ja osaavat tehdä päätöksiä omista asioistaan.

Afasialla tarkoitetaan kielellistä häiriötä, joka on seurausta aivojen vauriosta. Afasian oireita ovat puheen tuottamisen, puheen ymmärtämisen, lukemisen ja kirjoittamisen häiriöt. Afasia vaikeuttaa keskustelua ja ajatusten vaihtamista, siten vuorovaikutustilanteet muiden kanssa voivat olla turhauttavia. Yleensä afasia aiheuttaa haittaa myös arjen selviytymisessä, sosiaalisissa tilanteissa ja oman elämän hallinnassa.

professor emerita Anu Klippi.
Anu Klippi professor emerita Anu Klippi. Kuva: Yle/Linus Hoffman logopedia,afasia

Aristoteleen kantapään haastattelema logopedian professori emerita Anu Klippi on tutkinut afasiaa vuosia ja kanssatoimittanut viime syksynä ilmestyneen kirjan Afasia: aikuisiän kielihäiriöiden aivoperusta ja kuntoutus. Pasi Heikura kysyi häneltä, mistä afasiassa on kysymys ja miten sitä hoidetaan.

Usein läheiset kuvaavat menettäneensä osan ihmisestä afasian myötä. Enää ei voi samalla tavalla jutella, väitellä, keskustella ja pohtia asioita. Kaikki keskustelut, ajatusten vaihdot ja mielipiteiden saamiset saattavat olla työn ja tuskan takana. Usein myöskään väärinymmärryksiltä ei voida välttyä. Keskustelutilanteet ovat usein raskaita molemmille osapuolille ja hermot saattavat välillä mennä.

Nainen ja mies vastakkain keskustelemassa.
Nainen ja mies vastakkain keskustelemassa. Kuva: Yle, Akuutti kasvot
Ymmärrän kaiken mitä minulle puhutaan ja tiedän mitä minun pitäisi sanoa, mutta puheen tuotto on hankalaa.

Afasian hoitoon vaikuttaa mm. vamman laajuus ja sijainti aivoissa. Potilaan kuntoutus onkin yleensä hyvin yksilöllistä. Puheterapialla on merkittävä rooli kuntoutuksessa. Puheterapeutti arvioi millaista harjoitusta potilas tarvitsee, auttaa potilasta tekemään puheharjoituksia sekä neuvoo, kuinka potilas voi kommunikoida ympäristön kanssa.

Osa potilaista paranee täysin hoidon avulla. Osalle jää kuntoutuksesta huolimatta joitakin kielellisiä ongelmia, mutta teknisten laitteiden, kuten tietokoneiden avulla afasian kanssa voi oppia elämään. Afasia paranee yleensä vasta pitkään jatkuneen kuntoutuksen jälkeen. Paraneminen voi viedä vuosia.

Toivon keskustelukumppaniltani kärsivällisyyttä ja aikaa. Kaikille juuri sairastuneille haluan sanoa, että älkää antako periksi.

Perheenjäsenet ja ystävät voivat auttaa afasiapotilasta varaamalla riittävästi aikaa kommunikointiin ja huolehtimalla rauhallisesta ja rennosta ilmapiiristä. Puhutaan suoraan potilaalle eikä esimerkiksi hänestä huolehtivalle henkilölle. Annetaan potilaalle aikaa vastata, eikä kiirehditä arvailemaan ensimmäisen yrityksen perusteella. Tarvittaessa kysytään, ymmärsikö potilas sanotun asian. Kerrotaan, jos itse ei ymmärretä. Ei pidä silti pelätä haastaa potilasta, koska juuri monipuolinen ja sinnikäs kielellinen harjoittelu auttaa aivojen hermoverkkoja korjaantumaan.

Lisää tietoa Afasiasta löytyy esimerkiksi Aivoliiton sivuilta.

Otsikko ja sitaatit ovat Aivoliiton Afasia-sivulta 40-vuotiaan Sarin tarinasta.

Kirjallisuutta:

Anu Klippi, Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka, Matti Lehtihalmes & Pirkko Rautakoski (toim), Afasia: aikuisiän kielihäiriöiden aivoperusta ja kuntoutus, Gaudeamus, 2017

Annika Rentola, (toim.), Pystytkö sanomaan perkele?, Schildts & Söderströms, 2013
Toimitettu teos, jossa kokemuskirjoituksia afasian kanssa elämisestä.

Martti Kainulainen, Kaijan kirja - kertomus afasiasta, Kirjayhtymä, 1992

Muokattu 26.1. klo 18:15; lisätty sitaattien lähde.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri