Hyppää pääsisältöön

Kekkonen on suomalaisen kirjallisuuden supersankari – Lue ainakin nämä!

Pääkuva KulttuuriCocktailin artikkeliin Kekkonen fiktiivisessä kirjallisuudessa.
Pääkuva KulttuuriCocktailin artikkeliin Kekkonen fiktiivisessä kirjallisuudessa. Kuva: Heidi Gabrielsson KulttuuriCocktail,Urho Kekkonen

Tarinan mukaan presidentti Urho Kekkosen testamentti alkoi sanoilla ”jos minä joskus kuolen”. Kekkonen kuoli, mutta kirjallisuuden hahmona presidentti on kuolematon. KulttuuriCocktail listasi Kekkos-fiktioita.

Kekkonen on suomalainen supermies, joka ei kuole koskaan – ainakaan fiktiivisten Kekkos-kertomusten mukaan.

Kekkosesta on kirjoitettu hyllykaupalla elämäkertoja, mutta ikoninen kaljupää on myös romaanien ja runojen henkilö. Miksi? Koska Kekkonen on Kekkonen, monelle presidentin synonyymi.

– Kekkosella oli tietysti varsin voimakas asema Suomessa. Muistan itsekin lapsena sen sankarimyytin vaikutuksesta katselleeni taivaalle, jossa lensi lentokone, ja ajattelin, että siellä on varmaan Kekkonen, sanoo Tampereen Yliopiston kirjallisuustieteen professori Sari Kivistö.

Kekkonen esiintyy monessa tarinassa eräänlaisena supersankarina. Moni Kekkos-tarina on myös satiiria.

– Valtaapitäviin kohdistuva satiiri on kritiikin ja vapaan sanan olennainen ilmenemismuoto. Satiiri kohdistuu yleensä alhaalta ylöspäin valtaapitäviä kohti, penää vastuuta yhteiskunnallisista epäkohdista ja epäilee lähtökohtaisesti poliitikkojen motiiveja. Kekkosen satiiriseen esittämiseen voi vaikuttaa myös hänen oma toimintansa pakinoitsijana, sanoo Sari Kivistö, jonka yksi tutkimusala on juuri satiiri.

Kaljupäinen päämies on myös suosittu pilapiirrosten ja sarjakuvien hahmo.

– Kekkosen ulkomuoto sopii hyvin pilapiirroksiin. Karin piirroksissa kritiikki oli moninaista eikä kyse ollut vain sankarihahmosta, Kivistö toteaa.

Kuvituskuva KulttuuriCocktailin artikkeliin Kekkonen fiktiivisessä kirjallisuudessa.
Kuvituskuva KulttuuriCocktailin artikkeliin Kekkonen fiktiivisessä kirjallisuudessa. Kuva: Heidi Gabrielsson KulttuuriCocktail,Urho Kekkonen

Kekkonen kaunokirjallisuudessa

Pekka Seppänen: Nyman (2018)

Kekkonen toimittaa elämäkertaansa satiirisessa romaanissa. Pekka Seppänen -niminen nuori mies ja valekuollut Kekkonen kohtaavat presidentin hautajaisissa. Syntyy suhde, jossa Nymanina elämäänsä jatkava Kekkonen mm. antaa Seppäselle paperilappuja, joista Seppäsen tulee koota presidentin "oikeat" muistelmat. Satiirissa liikutaan entisen presidentin kuolinvuodesta vuosikymmeniä eteenpäin.

Jari Tervo: Myyrä (2014)

Tervomainen sankaripatsas Kekkosesta. Myyrän päähenkilö on Suojelupoliisissa työskentelevä Jura Karhu, joka saa salaisen tehtävän. Kekkosen uran viimeisiin vuosiin, mutta myös kauemmas historiaan ajoittuvan tarinan todellinen sankari kuitenkin on Kekkonen - tai kirjailijan sanoin "kovasti Kekkosen näköinen mies", joka saa romaanissa ääneen suoraan ja muistelmiensa kautta.

Raija Oranen: Nimeltään Kekkonen (2011) ja Kaiken takana Kekkonen (2013)

Romanttisen presidentin sivusuhteita ja tiukkaa ulkopolitiikkaa. Raija Oranen on kirjoittanut Kekkosesta kaksi kirjaa. Romaanit sisältävät yksityiskohtaisia politiikan kiemuroita historiantutkimuksen tyyliin, mutta niissä on myös romantiikkaa. Ensimmäinen Kekkos-kirja kuvaa presidentin ja toimittaja Anne-Maria Snellmanin suhdetta, toinen kuusikymppisen presidentin rakkaussuhdetta Anita Hallaman kanssa.

Pia Pesonen: Urho Kekkonen Straße (2011)

Kekkonen on hohdokas kangastus. Kirjan erilliset tarinat sijoittuvat Lappiin ja muuallekin. 1960- ja 70-luvun Suomessa kaikkialla häilyy Kekkonen, joka vierailee ahkerasti pohjoisessa. Mutta presidentistä jää jäljelle vain kuva poistuvasta mustien autojen letkasta.

Karo Hämäläinen: Urho Kekkonen (2005)

Elämäkerran parodia suomalaisesta supermiehestä. Satiirinen Kekkos-elämäkerta on on eräänlainen tiivistetty versio yli kaksi metriä korkeasta 42-osaisesta elämäkerrasta. Kirjan Kekkonen on suomalainen supermies, joka liikuttelee koko maailmaa ja kuvitteellinen elämäkerturi on haltioissaan.

Jörn Donner: Kekkonen (1986)

Presidentti sekoittaa diplomaatin vaimon elämän. Donnerin romaanin kertoja on diplomaatin vaimo Anna V., jolla on mutkikas suhde Presidenttiin. Tämä Kekkos-hahmo rakastaa valtaa. Poliittisen satiirin ja fiktiivisen romaanin välimaastossa liikkuva romaani ilmestyi sattumalta samana vuonna kuin Kekkonen kuoli.

Joni Skiftesvik: Puhalluskukkopoika ja taivaankorjaaja (1983)

Saareen veistetään puista Kekkosta. Skiftesvikin novellikokoelman novellissa Kutinkallan Kekkonen mies veistää Kutinkallan saaressa puupölkystä presidenttiä esittävän patsaan ja muistelee vaimoaan, joka on jättänyt hänet.

Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi (1975)

Aina uusi ja uusi Kekkonen. Paasilinnan klassikkoromaanissa toimittaja Vatanen tapaa Kiuruveden nimismiehen, joka on tutkinut huolellisesti Kekkosesta otettuja kuvia. Nimismies ja päätynyt siihen, että presidentti Kekkonen jatkaa ikuisuuksiin, koska nuorempi Kekkosen näköinen ja oloinen mies vaihdetaan aina uudeksi Kekkoseksi, kun vanha kuluu toimintakyvyttömäksi.

Kuvituskuva KulttuuriCocktailin artikkeliin Kekkonen fiktiivisessä kirjallisuudessa.
Kuvituskuva KulttuuriCocktailin artikkeliin Kekkonen fiktiivisessä kirjallisuudessa. Kuva: Heidi Gabrielsson KulttuuriCocktail,Urho Kekkonen

Kekkonen runoudessa

Pentti Saarikoski: Mitä tapahtuu todella (1962)

Saarikosken viidennessä kokoelmassa julkaistussa runossa "huoli kuvastuu presidentti Kekkosen kasvoista". Kuolemaan saakka Kekkosen kannattajana pysynyt runoilija kirjoitti runon "Minä tein runoa" vuonna 1958. Se käy läpi uhkakuvia Suomesta, jossa eduskunta olisi hajotettu ja lehdessä olisi kuvia huolestuneen näköisestä presidentistä.

Kaarina Helakisa: Posetiivi (1976)

Kekkonen lentää lentävällä matolla ja kulkee ratikan katolla. Kaarina Helakisan lauluiksikin sävellettyjen Posetiivi-lastenrunokokoelman yhden runon sankari on Helsingissä lentävä ja loikkiva Kekkonen.

Valtteri Majavakoski: Urho Kaleva Kekkonen (2000)

Runoelma on kunnianosoitus Kekkoselle. Vuonna 1997 kuolleen beat-runoilija Valtteri Majavakosken runoteos julkaistiin postuumisti. Teos on parodian parodiaa ja tajunnanvirtaa, joka käsittelee Suomen historiaa ja kuvaa puolueettomasti Kekkosta.

Kekkonen seikkailee myös sarjakuvissa

Matti Hagelberg: Kekkonen (2004)

Oravat kasvattavat Kekkosen laumansa jäseneksi. Kekkosesta tulee valtion päämies, joka pelastaa Elviksen kanssa maailman mm. avaruushipeiltä. Hagelbergin absurdissa ja surrealistisessa maailmassa Kekkonen on supersankari ja kaikkivaltias johtaja.

Markus Tuppurainen, Vesa Vitikainen ja Katja Louhio: Kersantti Napalm - mennen talven lumia (2016)

Kekkosia, natsizombeja, joulupukki ja sauna. Kylmä sota on kylmimmillään ja neuvostoliittolaiset supersankarit yrittävät kloonata Kekkosesta neuvostojohtajille mieleistä hallitsijaa Suomeen. Superagentti kersantti Napalm yrittää estää Kekkosen salamurhan.

Tapani Bagge ja Samson: Kekkonen vasta-alkaville ja edistyville (2007)

Kekkosen nuoruus, ura, perhe-elämä ja presidenttiys kuvina. Sarjakuvakirja on elämäkerta, joka sopii myös nuorille lukijoille. Suomen historian oppimatka alkaa vuodesta 1918 ja päättyy Kekkosen kuolemaan, elokuuhun 1986.

Keskustele