Hyppää pääsisältöön

Esiteini etsiytyy someen ja maailmanlaajuiseen verkkoon – mitä sieltä löytyy?

Vanhempi istuu sohvalla ihmetellen, kun lapset ympärillä käyttävät ruutuja, joissa näkyvät Japanin, Englannin ja Kiinan liput..
Internet on kulttuurien digitaalinen sulatusuuni, jossa suomalainen lapsi pärjää hyvin. Vanhempi istuu sohvalla ihmetellen, kun lapset ympärillä käyttävät ruutuja, joissa näkyvät Japanin, Englannin ja Kiinan liput.. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Ruutu avaa digitaalisen oven globaaliin maailmaan. Esiteinille kaikki on mahdollista, mutta voiko se olla vaarallista?

Lapsen kielitaito karttuu kuin itsestään

Lapsen ensikosketus verkkoon on yleensä suomenkielinen. Kotimaista sisältöä tuotetaan niin paljon, ettei se voi loppua kesken. Harrastuksiinsa intohimoisesti suhtautuvat sisältöjen tekijät hakevat kuitenkin inspiraationsa ulkomaalaisilta esikuviltaan, mikä avaa portin myös lapselle siirtyä vieraskielisiin sisältöihin.

  • Harrastukseen uppoutunutta lasta kiinnostaa parhaat osaajat kansainvälisellä tasolla, samalla tavalla missä aikuistakin.
  • Koulu antaa englantiin hyvät alkeet, mutta lapsi saattaa oma-aloitteisesti haluta oppia myös vaikka japania.
  • Kun ymmärtää vierasta kieltä, koko maailma aukeaa, jolloin vanhemman tuki on entistä tärkeämpää.

Alakulttuurit ja pelit ovat lähtökohtaisesti kansainvälisiä. Monen harrastuksen ympärille ei tehdä suomeksi sisältöä, joka olisi niin kiinnostavaa että aiheen läpikotaisin tunteva lapsi jaksaisi sitä seurata. Kun harrastus imee kunnolla mukanaan, ei rajallinen kielitaito ole este: päinvastoin, sillä esimerkiksi pelaaminen parantaa kielitaitoa.

Vanhemman olisi ehkä rajallisesta kielitaidostaan huolimatta perillä siitä mikä lasta verkossa kiinnostaa. Sisällön määrä moninkertaistuu kun kielimuuri poistuu.

Verkon suurimmat palvelut on käännetty usealle kielelle, minkä vuoksi kaikenkieliset käyttäjät ympäri maailmaa päätyvät käytännössä yhteisen verkkokulttuurin piiriin. Englannin ylivalta näkyy kuitenkin esimerkiksi muiden kielten osaamisen heikkenemisenä.

Käytännön vinkkejä

  • Mikä on oma kielitaitosi?
    Kun lapsi ei ymmärrä kieltä, tarvitsee hän apua. Samalla voitte keskustella itse sisällöistä.
  • Intohimo voimistaa oppimaan
    Uuden kielen oppiminen on työlästä. Kun harrastus vie mukanaan, ei se kuitenkaan ole este. Kannusta lasta ylittämään kielimuuri.
  • Älä pelkää verkon vieraita kulttuureita
    Internet on kätevä väline tutustua uusiin kulttuureihin. Internet itsessään on oma digitaalinen kulttuurien sulatusuuni, jossa suomalainen lapsi pärjää hyvin.

Lasten kielitaidosta on kirjoitettu yhdessä Suomen tubettajat ry:n kanssa. Järjestö edustaa kotimaisia YouTube-videontekijöitä.

Etsivä löytää, omalla tavallaan

Lapsi osoittaa karttakepillä taululle, jossa on videopalvelun symboli ja #lifehack, #DIY ja #tutorial. Vanhemmat ottavat muistiinpanoja.
Jo hyvinkin pienelle lapselle voidaan opettaa yksinkertaisia tapoja etsiä tietoa ja samalla tutustuttaa hänet erilaisiin tietolähteisiin. Lapsi osoittaa karttakepillä taululle, jossa on videopalvelun symboli ja #lifehack, #DIY ja #tutorial. Vanhemmat ottavat muistiinpanoja. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Kun lapsi haluaa tietää jotain esimerkiksi läksyihin tai harrastuksiin liityvää, hän joutuu hakemaan tietoa. Nykyään puhutaan ennemmin tiedon hyödyntämisen taidosta, sillä tietoa on kaikkialla, mutta kaikki tieto ei ole luotettavaa.

  • Tietoa löytyy kirjastojen ja hakukoneiden lisäksi myös videopalveluista ja sosiaalisesta mediasta.
  • Hakusanojen kirjoittamista tärkeämpää on saada lapsi oivaltamaan mitkä ovat niitä hakusanoja ja käsitteitä, jotka tuottavat hyödynnettävää tietoa.
  • Lasta pitää auttaa ymmärtämään mihin tietoon kannattaa luottaa ja mihin ei.

Lapsen kehittyessä hänelle tulee tarpeita hakea yhä monimutkaisempaa itseään kiinnostavaa tietoa. Myös esimerkiksi läksyt vaativat joskus tiedon hakemista.

Tiedonhankinnan haastavin osuus on hakukäsitteiden muodostaminen. Monet aloittavat hakemisen kokonaisella lauseella ja vaikka se yleensä tuottaa ihan hyviä hakutuloksia, vaikeammin hahmotettavissa kokonaisuuksissa se ei enää toimi.

Koulut ja kirjastot kantavat vastuun lasten hyvistä tiedonhauntaidoista, mutta vastuuta jää myös vanhemmalle. Lopulta on vanhemman etu, kun lapsi oppii itse ottamaan selvää hänelle tärkeistä asioista ja kykenee perustelemaan miksi jokin asia on yhdessä tietolähteessä parempi kuin toisessa.

Käytännön vinkkejä

  • Kun lapsi kiinnostuu, tue häntä
    Lapsi motivoituu kun oppii itse hakemaan tietoa jostain mikä on hänelle tärkeää. Tietoa on helpointa löytää silloin, kun tietää tarkalleen mitä etsii ja mistä sitä pitäisi hakea.
  • Älä ylenkatso lapsen hakukeinoja
    Vaikka itse osaisit auttaa lasta löytämään tiedon hakukoneella, anna lapsen koittaa etsiä sitä hänen käyttämistään medioista, kuten YouTubesta.
  • Auta lasta suhtautumaan tietoon kriittisesti
    Tunnista ainakin tiedon ajantasaisuus, valittu näkökulma, tekijä- ja julkaisutiedot sekä monipuolisten lähteiden merkitys. Onko tieto mainontaa? Esimerkiksi Wikipedian luotettavuuden arvioimiseksi on hyviä ohjeita, joita voi hyödyntää muuallakin.
  • Hakusanoilla haun saa rajattua haluttuun asiaan
    Olisi tärkeää ymmärtää mihin kokonaisuuteen haettava asia liittyy. Tässä hakusanat ovat yleensä parempia kuin kokonaiset lauseet. Tutustu vinkkeihin Google-hakujen tehostamiseen.

Tiedon hakemisesta on kirjoitettu yhdessä Helmet-kirjastojen kanssa. Kirjasto on tehokas paikka mennä hakemaan tietoa, ei ainoastaan kirjoista, vaan kirjastotyöntekijät auttavat hakemaan tietoa myös verkosta.

Uskaltaako lapsen kanssa jutella uutisista?

Isä peittää lapsensa kasvot, kun televisossa näkyy sotakuvaa.
Ei välttämättä aina ole itse syytä avata keskustelua uutisten vaikeista asioista, sillä ne saattavat vain ahdistaa lasta. Isä peittää lapsensa kasvot, kun televisossa näkyy sotakuvaa. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Kun maailmalla tapahtuu esimerkiksi järkyttäviä onnettomuuksia tai terroristi-iskuja, jotka nousevat kaikkiin otsikoihin, joutuu vanhempi miettimään pitäisikö niistä puhua lapsen kanssa. Ehkä hän on törmännyt uutiseen, mutta uskaltaako kysyä jos se jää vaivaamaan? Lapsi saattaa miettiä, voiko sama tapahtua Suomessa tai omalle perheelle.

  • Lapsi vastaanottaa uutiset hänen maailmankuvansa pohjalta, minkä vuoksi monet asiat ovat vaikeasti ymmärrettävissä.
  • Lukutaitoinen lapsi toki näkee lööpit ja klikkotsikot, muttei välttämättä rekisteröi niitä.
  • Traagiset kriisiuutiset voivat herättää lapsella pelkoa ja ahdistusta.
  • Keskustelu lasten verkossa ei pyöri uutisten, vaan harrastusten ja lasten kulttuurin ympärillä, myös silloin kun ikäviä asioita tapahtuu.

Uutiset ovat vaikea aihe, koska ne eivät liity lapsen elämään, mutta ymmärrys yhteiskunnastamme on kuitenkin tärkeää. Vanhemman on oltava herkkänä, jos lapsi murehtii jotain ja tarjota vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Aina ei ole itse syytä avata keskustelua vaikeista asioista, sillä ne saattavat vain ahdistaa lasta. Traagisista uutistapahtumista lähtee kuitenkin usein nopeasti erilaisia huhuja, kuvia ja videoita liikkeelle. Kriisiuutisia pitäisi käsitellä lapsen kanssa hänen ikätasonsa mukaisesti.

Useissa koululuokissa uutisiin tutustutaan opettajan johdolla, lasten kehityksen mukaisesti. Lapsille tuotetut uutissisällöt eivät samalla tavoin revittele otsikoilla kuin aikuisten medioissa.

Käytännön vinkkejä

  • Ole läsnä ja herkkänä
    Lasta saattaa askarruttaa pienikin uutinen. Parasta on, jos lapsi uskaltaa puhua vanhemmilleen.
  • Vältä liian vaikeista ilmiöistä puhumista
    Vaikka sodalle, terrorismille ja nälänhädälle on omat poliittiset tai maantieteelliset perustelunsa, niiden avaaminen on vaikeaa. Lapsi kaipaa selityksiä, joita hän voi ymmärtää.
  • Puhu uutisista tunteiden tasolla
    Kannusta lasta kertomaan mitä tunteita uutiset hänessä herättivät. Aikuinen kovettuu helposti toistuviin uutisotsikoihin.

Uutisia käsittelevää tekstiä varten on haastateltu Yle Uutisluokan asiantuntijaa. Yle Tripletin avulla kouluissa keskustellaan uutisista ja tehdään niihin liittyviä tehtäviä.

Kerran nähtyä ei näkemättömäksi saa

Lapsi makaa järkyttyneenä maassa, puhelin lattialla hänen vieressään. Vanhempi lohduttaa häntä.
Pelottavaan ja inhottavaan materiaaliin voi törmätä, vaikka sitä ei varsinaisesti etsisikään. Lapsi makaa järkyttyneenä maassa, puhelin lattialla hänen vieressään. Vanhempi lohduttaa häntä. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Medialukutaitoisinkin lapsi tarvitsee tukea, kun ruutuun lävähtää jotain pelottavaa. Kun lapsi on järkyttynyt, pysy rauhallisena. Tehtäväsi on kertoa että tunteita voi käsitellä turvallisesti ja että paha olo menee pois.

  • Verkossa törmää todennäköisesti myös epämiellyttävään sisältöön.
  • Lasten keskenään jakamat sisällöt ja linkit jäävät usein palveluiden omien suodattimien ulkopuolelle.
  • Lapset oppivat pikkuhiljaa erilaisia keinoja suojautua haitallisilta sisällöiltä.
  • Kun lapsi luottaa vanhempaansa, uskaltaa hän kertoa ikäviäkin asioita.
  • On kuitenkin suuri joukko lapsia, jotka eivät kerro verkossa kohtaamistaan ikävistä asioista kellekään.

Lapset ovat luonnostaan uteliaita. Pelottavaan ja inhottavaan materiaaliin voi törmätä, vaikka sitä ei varsinaisesti etsisikään. Lapset lähettävät sitä toisilleen ja kaverilta saatua linkkiä on helppo klikata.

Sinulla on oikeus suojella lastasi haitallisilta sisällöiltä, mutta et voi kasvattaa häntä pullossa. Juuri siksi pitää keskustella ikävistäkin ilmiöistä ja lisätä lapsen toimintakykyä ehkäistä ja käsitellä niitä. Tärkeää on kuunnella lasta, sillä et voi tietää miten hän ikävän sisällön kokee. Se saattaa muuttua lapsen päässä henkilökohtaisiksi peloiksi.

On olemassa myös sovelluksia, kuten esto- ja suodatinohjelmia, joita voi ottaa käyttöön suojellakseen pienempää lasta. Niiden tehoon ei kuitenkaan kannata luottaa täysin. Turvallinen ja tasainen arki helpottaa kaikkein parhaiten median aiheuttamista järkytyksistä toipumiseen. Anna isommankin lapsen tulla kainaloon ja kerro että kaikesta selvitään.

Käytännön vinkkejä

  • Ota tavaksi jutella median sisällöistä
    Älä kauhistele mediaa. Juttele lapsen kanssa ihan tavallisesta media-arjesta, kokemuksista ja ajatuksista. Älä yritä kovettaa lasta näyttämällä hänelle raakaa materiaalia.
  • Rauhoita arki mediajärkytyksen jälkeen
    Jos lapsi on itkuinen ja hämmentynyt, parasta lääkettä on jatkaa arkea. Vaienna mediavälineet äläkä turhaan nosta asiaa esiin, jos lapsi ei siitä puhu. Tarjoa tietoa lapselle sopivina annoksina, jos lapsi kysyy.
  • Anna lapselle työvälineet selvitä
    Jos jotain ikävää netissä sattuu, lapsen pitää osata tulla kertomaan asiasta aikuiselle. Tarvittaessa voi tallentaa viestit ja sisällöt todistusaineistoksi.
  • Ennaltaehkäisy on parasta
    Kerro miksi ei ole viisasta klikata linkkejä, jos ei tiedä mitä niiden takana on.
  • Kysy apua vaikka operaattoriltasi
    Operaattorit auttavat asiakkaitaan valitsemaan työkaluja, joilla kännykkäsurffailua voi rajoittaa ja seurata, jos päädyt sellaiseen ratkaisuun yhdessä lapsesi kanssa.

Järkyttävästä materiaalista on kirjoitettu yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n Lapset ja digitaalinen media -tiimin kanssa. Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin -tutkimuskooste auttaa ymmärtämään miten media vaikuttaa lapseen.

Mikä siinä ruudussa oikein koukuttaa?

Lapsi käyttää tablettia yöllä sängyssä, vanhempi katselee häntä kaukana huoneen ovelta.
Lapsen taidot hallita omaa ajankäyttöään ovat vasta kehittymässä ja siksi aikuisella on tärkeä rooli sen opettamisessa. Lapsi käyttää tablettia yöllä sängyssä, vanhempi katselee häntä kaukana huoneen ovelta. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Pelit ja sosiaalinen media ovat merkittävä osa lasten ja nuorten arkea ja mediakulttuuria. Hyvä peli koukuttaa, sillä pelit on rakennettu tempaamaan mukaansa ja pitämään otteessaan erilaisin keinoin. Hyvät tarinat, näyttävät grafiikat ja kiinnostavat haasteet houkuttavat pelaamaan joskus silloinkin, kun olisi syytä tehdä jotain muuta.

  • Yli puolet 10–19-vuotiaista nuorista pelaa päivittäin ja suurin osa pelaajista ei koe pelaamisestaan haittoja.
  • Kolmasosa nuorista pelaajista on kokenut ainakin satunnaisia haittoja ajankäyttöön liittyen.
  • Monet ilmaiseksi ladattavat mobiilipelit on suunniteltu koukuttaviksi, jotta pelaaja päätyisi maksamaan pelin sisäisiä maksuja.
  • Pelillisyyttä löytyy myös sosiaalisesta mediasta, mutta siinä koukuttaa lähinnä vuorovaikutus toisten kanssa, heidän reaktionsa sekä pelko sosiaalisista tilanteista ulosjäämisestä.
  • Verkko on aina auki ja siellä tapahtuu kiinnostavia asioita 24 tuntia vuorokaudessa.

Pelit tarjoavat lapselle monenlaisia tunne-elämyksiä: onnistumisia, yhdessä tekemistä, kokemusta omien taitojen karttumisesta tai halua voittaa itsensä monen läheltä piti -tilanteen jälkeen. Verkossa pelattavat pelit ovat jatkuvasti käynnissä ja niissä on loputtomasti uusia kiinnostavia haasteita. Osa peleistä lähettää viestejä tarjoten rajoitetun ajan palkintoja, jolloin syntyy kokemus tilaisuudesta, johon kannattaa heti tarttua.

Lapsen taidot hallita omaa ajankäyttöään ovat vasta kehittymässä ja siksi aikuisella on tärkeä rooli sen opettamisessa, etenkin kun pelit ja sosiaalisen median palvelut on tarkoituksella suunniteltu mahdollisimman koukuttaviksi. Käytön hallinta vain ulkoisilla rajoitteilla ja kielloilla ei valmista lasta tilanteeseen, jossa ulkoista kontrollia ei ole.

Suurimmalle osalle lapsista pelit ovat vain viihdettä ja positiivista ajanvietettä. Peliin uppoutuminen ja ohimenevät ”ahmimiskaudet” kuuluvat asiaan. Keskeyttämisestä aiheutuva harmitus on varsin tavallista, ihan samoin kuin muidenkin iloa tuovien leikkien kohdalla. Jos elämä muuten sujuu, on huoli koukkuun jäämisestä todennäköisesti turha. Lapsen saa antaa innostua ja nauttia. Joskus kannattaa myös itse heittäytyä mukaan.

Käytännön vinkkejä

  • Ole kiinnostunut lapsesi pelaamisesta ja sosiaalisen median käytöstä
    Kysy, keskustele ja ole valmis kuuntelemaan ja itse kokeilemaan.
  • Sovi yhteiset säännöt
    Yhdessä pohdittuun ja sovittuun on kaikkien helpompi sitoutua.
  • Muistakaa tauot ja opetelkaa yhdessä ajanhallintaa
    Ajanhallinta on lapselle tärkeä taito, joka ei välttämättä kehity itsestään.
  • Rajoita mediankulutusta tarvittaessa ja suojele lapsen unta
    Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä selkeämmin aikuinen asettaa tarvittavat rajat. Varmista, että pelien ja somen ohella myös muu elämä palkitsee ja tuottaa onnistumisen elämyksiä.

Näkökulma median koukuttavuuteen on kirjoitettu yhdessä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kanssa. Lisätietoa pelaamisen haittojen ehkäisystä löytyy heidän ylläpitämästä pelitaito.fi-palvelusta.

Lapsi oppii koodaamaan siinä missä kutomaankin

Lapsi itkee kun tietokone sanoo SYNTAX ERROR. Isä ihmettelee vieressä.
Vanhemman voi olla vaikea auttaa lastaan koodiasioissa, jos ei osaa edes sen perusteita. Lapsi itkee kun tietokone sanoo SYNTAX ERROR. Isä ihmettelee vieressä. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Ohjelmointi eli arkikielessä koodaaminen saattaa ahdistaa jos siitä ei tiedä muuta kuin että se on tulevaisuudessa tärkeä taito. Se ei kuitenkaan vaadi yliluonnollisia kykyjä ja sitä opetetaan kouluissa kaikille oppilaille.

  • Koodia ei voi oppia ilman jonkinlaista opetusta tai oppimateriaalia, mutta ohjelmointi on osana uutta opetussuunnitelmaa jo varhaiskasvatuksesta lähtien.
  • Kaikki verkon palvelut ja sovellukset ovat ihmisten tekemiä, eli on tärkeää muistaa ettei mikään toimi automaattisesti itsestään.
  • Mitä huonommin ymmärrämme miten media toimii, sitä vähemmän voimme vaikuttaa siihen.
  • Ohjelmointi on digitaalista käsityötä, ja roboottien tekemistä voi ajatella jatkeena perinteiselle käsityölle.

Älylaitteiden ympärille muovautunut arkemme pyörii aina jonkun suunnitteleman koodin varassa. Ohjelmointitaito auttaa ymmärtämään minkälaisen logiikan avulla digitaaliset askareemme hoituvat. Jos jo alle 10-vuotias voi oppia koodaamaan, ei ohjelmoinnin perusteiden pitäisi olla mahdotonta asiasta kiinnostuneelle vanhemmallekaan.

Ohjelmointia voidaan opettaa monella tapaa ja vanhemman voi olla vaikea osallistua siihen. On tärkeää kannustaa ja iloita lapsen uudesta taidosta, samalla tavoin kun lapsen pitäisi osata ihailla aiempien sukupolvien taianomaiselta näyttävää langankäsittelytaitoa.

Käytännön vinkkejä

  • Miettikää miten asiat toimivat, myös digitaalisesti
    Algoritminen ajattelu lähtee siitä että mietitään miten ja missä järjestyksessä asiat toimivat. Miksi esimerkiksi sosiaalisen median virta näyttää sellaiselta kuin se näyttää?
  • Ole kiinnostunut lapsen osaamisesta
    Vaikka et ymmärtäisi lapsen taidosta mitään, älä ohita sitä. Ole aidosti kiinnostunut siitä mitä lapsi pyrkii koodaamaan.
  • Auta digiaskartelussa siinä missä voit
    Kun osaa koodaamisen alkeet, voi sen tuoda osaksi muita askarteluja. Lelut, sensorit ja näytöt liitetään yhteen pääasiassa perinteisiä kädentaitoja käyttäen.

Näkökulma koodaamiseen​ ​on​ ​kirjoitettu​ ​yhdessä kansainvälisesti ohjelmoinninopetusta edistävän Micro:bit​-säätiön​ ​kanssa. BBC micro:bit -piirilevy on suunniteltu yksinkertaisten roboottien askartelemiseen. Hyvä lähtökohta ohjelmoinnin perusteihin on suomeksikin käännetty code.org ja inspiraatiota lapsille antaa Ylen R05AN K00D1. Sovelluspuolelta voi tutustua ScratchJR-sovellukseen, joka on suunniteltu pienille lapsille.

Lue lisää:

Vanhempien ja lasten välissä on iso tablet, jonka ruudun läpi heidän kätensä koskettavat toisiaan.

Isä, äiti ja media

Mediakasvatustyötä tekevien järjestöjen näkökulmia lasten mediankäytöstä.