Tammikuun 28. päivänä säveltäjä Jean Sibeliuksen 15-vuotias tytär Katarina kavereineen on tulossa Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Yllättäen tyttöjoukko joutuu keskelle ammuskelua Helsingin keskustassa. #musiikinkevät1918
Säveltäjä Jean Sibeliuksen ja puolisonsa Aino Sibeliuksen viidestä tyttärestä keskimmäinen Katarina on juuri ehtinyt täyttää 15 vuotta tammikuun 12. päivänä.
Vanhemmat siskot Eva ja Ruth ovat jo lentäneet pesästä. Eva, 25-vuotias rouva Arvi Paloheimo on asunut perheineen Pietarissa, mutta palannut nyt levottomuuksia pakoon Suomeen. Ruth, 24-vuotias Kansallisteatterin näyttelijä on naimisissa saman talon toisen näyttelijän Jussi Snellmannin kanssa.
Isän ja äidin luona Tuusulan Ainolassa ovat vielä pikkusiskot 10-vuotias Margareta ja 7-vuotias Heidi.
Vanhempien sisartensa tavoin Katarina on lähetetty Helsinkiin käymään Suomalaista Yhteiskoulua ja kortteeriin perheystävän, pianonsoitonopettaja Martha Tornellin luo. Katarina on asunut Helsingissä syksystä 1917. Suomalainen Yhteiskoulu sijaitsee Yrjönkadun ja Kalevalankadun kulmassa, 1890 rakennetussa kivitalossa.
Tammikuun 28. päivänä Katariina tyttökavereineen on palaamassa koulusta, kun jotain aivan yllättävää tapahtuu...
"Uh, pääni on vieläkin kipeä Browning-laukauksista! Ne prätisevät sitten niin inhottavan kimakasti, että kuolee!
Kun Plarin kanssa ryömimme koulusta tryffeleillä varustettuina armaaseen rappuumme Alexilla, huomaamme yhtäkkiä, miten sinne alkaa tulvia ihmisiä. Ja pian oli koko katu tyhjä ja ampuminen alkoi. Noin ¼ tunnin ne ampuivat aivan oven edessä, kivääreillä enimmäkseen.
Plari ja minä koetettiin päästä pihatietä pois, vaan tulimme takaisin, sillä ei sieltä päässyt. Kaksi vanhaa herraa korskahteli toisessa kerroksessa ja alkoivat vapisevalla äänellä rohkaista meitä, jota kyllä ei olisi tarvittu, sillä panimme rauhallisina poskeemme viimeisiä tryffelin jäännöksiä. Tuumimme, että tämä oli huisin intresanttia.
Samassa ryntäsi pihalle mies ja komentaa, että kaikkien pitää mennä pois, hän sulkee oven. ”Röyhkeää, kuka sinne tapettavaksi lähtee?” sanoi joku. ”No ei ne nyt ihmisiä ammu!” ärähti mies. ”Jääkää sitten tänne!”
Mutta Plari ja minä lähdettiin juoksemaan ylioppilastalolle päin. Siellä tuli Housuvaara vastaan. Pipsa, Paarma ja Ulla olivat eräässä kultaseppäpuodissa. Olimme kaikki siellä vähän aikaa yrittäen useita kertoja ulos, vaan silloin aina ammuttiin.
Lopulta lähdimme ja pääsimme jo Pohjolan kohdalle, kun Senaatintorilla kiljutaan: ”Pois kaikki!” ja seurasi kamala läjä laukauksia peräkkäin. Hyökkäsimme rappusiin, jotka pian täyttyivät. Paarma ja Pipsa yrittivät pihan puolelta talouskauppaan, vaan saivat vastaansa pamauksen. Uh!
Siellä seisoimme ties miten kauan. Kerran avasimme oven ja silloin tähtäsi ohikulkeva punakaartilainen meihin, emmekä tietysti uskaltaneet mennä ulos.
Lopulta laukaukset tuntuivat hiljenevän ja Pipsa, Ulla ja Plari tekivät jalon päätöksen lähteä. Minä menin myös, mutta Paarma jäi ovelle peläten sydänhalvausta. Sitten marssimme kaikessa lunkiudessa suoraa tietä kotiin. Paarma tuli jäljessä.
Sellaista se oli."
Seuraa Katarina Sibeliuksen päiväkirjaa keväällä 1918 ja lue mitä hän kirjoittaa seuraavaksi 29. tammikuuta.
Lähteet
Sibelius, Katarina: Päiväkirja 1918. Käsikirjoitus. Kansallisarkisto.
Linkit
www.Sibelius.fi Katarina Ilves
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
