Hyppää pääsisältöön

Mitä eväitä pitäisi pakata tiedonnälkäisen koululaisen digireppuun?

Lapsi ajaa polkupyörää apupyörillä, ympärillä Internetin teknisiä symboleita.
Näyttää että lapsi hallitsee digilaitteet ja sovellukset, mutta ei välttämättä ymmärrä esimerkiksi miten verkko toimii. Lapsi ajaa polkupyörää apupyörillä, ympärillä Internetin teknisiä symboleita. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Koululainen haluaa älypuhelimen. Mitä jos sillä vain pelataan tai katsotaan haitallisia videoita? Entä mitä digitaitoja koululaisen pitäisi oppia jo kotona?

Kukaan ei ole diginatiivi syntyessään

Lapsi​ ​ei​ opi ajamaan ​pyörällä ilman​ ​periksiantamatonta​ ​harjoittelua.​ ​Ensin​ opitaan ajamaan ja​ vasta ​sitten​ ​karttuu​ ​taito löytää perille.​ ​Uusien​ ​digitaalisten​ ​laitteiden​ ​kohdalla​ ​pätee​ ​sama ajatus, vaikka lasten rohkeus niihin antaa muuta ymmärtää.

  • Pieni lapsi oppii vanhemman mediakäyttöä matkimalla.
  • Alle 10-vuotias ei vielä osaa eritellä, mitä on media tai internet.
  • Alle 10-vuotiaat lapset haluaisivat pelata yhdessä vanhempansa kanssa.
  • Digitaitoja opitaan koulussa.

Lapsi oppii digilaitteiden käytön ja toiminnot eri tavoin kuin aikuinen. Näyttää siltä, että lapsi hallitsee kaiken. Silti lapsi tarvitsee rinnalleen aikuisen ohjaamaan oikeaan suuntaan, vastaamaan mieltä askarruttaviin asioihin ja pohtimaan sisältöjä, joiden äärellä vietetään aikaa. Lapsi ei välttämättä ymmärrä, miten verkko toimii, mitä tietoja itsestään antaa tai miten tulkita sosiaalisen median keskusteluja ja kommentteja.

Vanhempi tuntee oman lapsensa parhaiten ja tietää missä hän tarvitsee kannustusta, missä rajoittamista ja missä kiinnostunutta kuuntelijaa. Maalaisjärki ja muutama yhteinen hetki päivässä riittää.

Käytännön vinkkejä

  • Ole​ ​kiinnostunut​ ​ja​ ​arvosta​ ​lapsen​ ​mielipidettä
    Anna lapsen kertoa itselleen tärkeistä sovelluksista ja siitä, miten hän kokee ne.
  • Muistuta ettei digitaalinen ole taikuutta
    Jos yhteys pelin palvelimelle katkeaa, todennäköisesti kyse ei ole siitä että pelilaite vain menee rikki. Kun verkko-ongelman syitä selvittää lapsen kanssa, oppii hän ymmärtämään miten teknologia toimii.
  • Hyvät​ ​tavat​ tarvitaan ​myös​ ​netissä
    Kannusta lasta olemaan oma itsensä ja huomioimaan muut, myös virtuaalisissa ympäristöissä.
  • Auta lasta älypuhelimen käytön alkutaipaleella
    Älä iske uutta puhelinta kylmiltään pienen lapsen käteen. Tarkista ainakin sen turvallisuusasetukset esimerkiksi Digitreenien ohjeiden avulla.

Diginatiiviudesta on kirjoitettu yhdessä Mediakasvatuskeskus Metka ry:n kanssa.

Kenen tehtäväksi jää ratkoa chat-riitoja?

Poika istuu lattialla läksyjä tehden, mutta on keskittynyt puhelimensa näyttöön.
Moni koululainen liittyy luokkansa omaan chat-ryhmään. Poika istuu lattialla läksyjä tehden, mutta on keskittynyt puhelimensa näyttöön. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Suuri osa lasten välisestä yhteydenpidosta tapahtuu pikaviestinpalvelujen eli chattien avulla. Ne ovat helppokäyttöisiä, niihin saa luotua yhteydenpitoon sopivia ryhmiä ja niissä voi lähettää myös tiedostoja ja kuvia. Niiden käyttöön voi kuitenkin liittyä myös syrjimistä, kiusaamista sekä kuvien ja muiden sisältöjen epäasiallista käyttöä.

  • Chatti on lapsille luonnollinen tapa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
  • Digitaalisen vuorovaikutuksen pelisäännöissä riittää opiskeltavaa, mutta niiden osaaminen on tärkeä taito myös aikuisena.
  • Yli 95% lapsista käyttää palveluita mobiililaitteilla, eli aina tavoitettavissa.
  • Peruskoululaisista noin 2-5 % kertoo tulleensa nettikiusatuksi.

Monissa palveluissa (mm. WhatsApp, Snapchat, Instagram) lapset voivat keskenään harjoitella vuorovaikutusta, kirjoittamista, kuvaamista sekä kaveritaitoja. Välillä voi kuitenkin tuntua, että lasten keskinäiset keskustelut ja ryhmät ovat täynnä epäasiallista käyttäytymistä ja kiusaamista. Koska chattia käytetään sekä kouluaikana että vapaa-ajalla, myös ikävimmät ilmiöt näkyvät väistämättä sekä koulussa että kotona.

Vanhempien ei kannata tuskailla yksin digimaailman kaveripiiriongelmien kanssa. Asiasta voi käydä keskustelua niin oman lapsen kuin muiden aikuistenkin kanssa. Lasten keskinäisiä pelisääntöjä voi käsitellä yhdessä esimerkiksi luokan lasten ja aikuisten kesken. Koulu voi tarjota tähän mahdollisuuden vanhempainillassa, esimerkiksi yhteiset teemavanhempainillat ovat hyvä tapa käsitellä asiaa yhdessä.

Käytännön vinkkejä

  • Opetelkaa mediataitoja yhdessä
    Pyydä lasta kertomaan omasta tavastaan käyttää eri palveluja ja kerro itse omista tavoistasi. Muistakaa, että osallistuminen chatteihin on vapaaehtoista.
  • Anna aikaa chatin opetteluun
    Lapset tarvitsevat tukea ja apua chatin käyttöön. Käykää käyttäytymissääntöjä ja netikettiä yhdessä läpi.
  • Rohkaise lasta kertomaan ikävistä kokemuksista
    Lapsi voi törmätä ikävään sisältöön tai käytökseen. Varmista, että hän uskaltaa kertoa ikävistä kokemuksista aikuiselle.
  • Tartu epäasialliseen käytökseen
    Ota puheeksi lapsen ja muiden vanhempien kanssa, jos huomaat epäasiallista käytöstä.

Näkökulma koululaisten chat-ryhmiin on kirjoitettu yhdessä Suomen Vanhempainliiton kanssa. Se on valtakunnallinen kasvatusyhteistyön asiantuntija, johon kuuluu yli 1300 kouluissa ja päiväkodeissa toimivaa vanhempainyhdistystä.

Hyvä lukutaito on pohja kaikelle ymmärrykselle

Lapsi osoittaa karttakepillä taululle, jossa on viittauksia kirjoihin. Vanhemmat ottavat muistiinpanoja.
Säännöllisen lukuharrastuksen nuorena aloittaminen antaa hyvät eväät koulussa menestymiselle. Lapsi osoittaa karttakepillä taululle, jossa on viittauksia kirjoihin. Vanhemmat ottavat muistiinpanoja. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Mekaaninen lukutaito, sanojen muodostaminen kirjaimista, on eri asia kun luetun ymmärtäminen. Vaikka on toki tärkeää osata viestiä ystävien kanssa ja seurata pelien ohjeita, auttaa kirjojen lukeminen lasta hahmottamaan kokonaisuuksia.

  • Kirjat kehittävät lapsen hahmotuskykyä, mikä auttaa oppikirjojen ymmärryksessä.
  • Hyvät tarinat edistävät lapsen empatiataitoja.
  • Laadukas kirjallisuus voi olla lapselle keino löytää uusia kiinnostuksen kohteita, jotain, mitä ei kotipiiristä löydy.
  • Ei ole väliä, onko kirja sähköinen vai tehty paperista.

Lasta voi olla vaikea saada pois ruudun äärestä ja keskittymään koulusta tuotuun kirjaan. Kirjoilla on kuitenkin erityisasema mediana, koska niiden lukeminen vaatii tekstistä muodostuvien laajempien kokonaisuuksien hahmottamista, kaikki oman pään sisällä. Nuorena aloitettu lukuharrastus antaa hyvät eväät koulussa menestymiselle.

Jos lapsi ei millään jaksa innostua lukemisesta, on siihen turha pakottaakaan. Jos teksti ei kiinnosta, sanat vain haihtuvat mielestä. Voi kuitenkin olla, ettei lapsi vain ole löytynyt oikeanlaista kirjaa. Kirjastot mielellään auttavat löytämään ikään ja kiinnostukseen sopivia kirjoja asiakkailleen.

Käytännön vinkkejä

  • Jos kotona luetaan kirjoja, lapsikin lukee
    Lukemalla itse näytät hyvää esimerkkiä. Tarjoa lapselle sopivaa luettavaa, Aku Ankasta Harry Potteriin. Tunnet itse oman lapsesi parhaiten, tarjoa hänelle kirjoja jotka käsittelevät häntä askarruttavia aiheita.
  • Käykää säännöllisesti kirjastossa
    Kodin, koulun ja kirjaston yhteys on tärkeää. Kaikilla on roolinsa lapsen lukutaidon karttumisessa.
  • Kokeilkaa äänikirjoja
    Myös äänikirjojen tarinat kehittävät lukutaitoa. Niitä voi kuunnella silloin kun ei muuten pysty lukemaan, esimerkiksi automatkalla.
  • Kannusta käyttämään kieltä oikein
    Hyvä äidinkieli on edellytys vieraiden kielien oppimiseen. Käytä esimerkiksi itse chatissa mahdollisimman hyvää kieltä.

Lukemista käsittelevää näkökulmaa varten on haastateltu lukemista edistävän Lukukeskuksen asiantuntijoita. Kirjavinkkejä lapselle voi etsiä Kirjasampo-palvelusta.

Ensiaskeleet sosiaaliseen mediaan

Poika ojentaa tablettia. Isä silmät sidottuina painaa REGISTER-nappia tuntemattomalla kielellä kirjoitetuista käyttöehdoista.
Pidätkö kiinni palvelun ikärajavaatimuksesta, vai autatko lastasi kiertämään iän tarkistuksen? Poika ojentaa tablettia. Isä silmät sidottuina painaa REGISTER-nappia tuntemattomalla kielellä kirjoitetuista käyttöehdoista. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Jokaisella sukupolvella on omat mediakokemuksensa. Siksi vanhemman voi olla vaikea ymmärtää verkon merkitystä lapsille. Moni lapsi luo vanhempansa avustuksella ensimmäisen tunnuksensa jo alle 13-vuotiaana, vaikka se on useimpien palveluiden ikäraja.

  • Lapset kiinnostuvat erilaisista nettivideoista, koska ne koskettavat juuri häntä tai niissä on jotakin, joka naurattaa tai saa mielikuvituksen liikkeelle.
  • Tilit sosiaalisen median palveluihin luodaan ensisijaisesti siksi, että voisi paremmin seurata, kommentoida ja tuottaa sisältöjä.
  • Alaikäisen mediankäytön ohjaaminen on jatkuvaa tasapainoilua suojelun ja osallistumisoikeuden välillä.
  • Sosiaalisessa mediassa käyttäytymisen harjoitteluun kannattaa kiinnittää huomiota jo varhain, jotta lapsi osaa toimia siellä turvallisesti ja reilusti.
  • Eri kodeissa on eri some-säännöt ja niitä on kunnioitettava!

Lapsen reippaasti alle 13-vuotias koulukaveri on kuulemma saanut luoda sosiaalisen median tilin. Sisältöjen tykkääminen ja kommentointi vaatisivat oman tilin luomista. Pidätkö kiinni palvelun ikärajavaatimuksesta, vai autatko lastasi kiertämään iän tarkistuksen?

Sinulla on vanhempana oikeus päättää oman perheesi säännöistä ja lapset osaavat kunnioittaa toisten perheiden sääntöjä. Suurinta osaa verkon sisällöistä voi katsella myös ilman tilin luomista, tai voit luoda perheelle vaikka oman yhteisen tilin.

13 vuoden ikärajaa on helppo käyttää perusteluna, jos haluat kieltää sosiaalisen median käytön. Ikäraja perustuu palveluiden kotimaan (USA) lainsäädäntöön, minkä vuoksi se on lähes suunniteltu kierrettäväksi. Lapsen sosiaalisen median käyttö jää kuitenkin vanhemman vastuulle, jos ikäraja ei vielä lapsen kohdalla täyty. Ikärajat tulevat muuttumaan EU-alueella jonkin verran vuoden 2018 aikana.

Käytännön vinkkejä

  • Tutustu siihen mikä kiinnostaa lastasi
    Lapsesi valitsemat sisällöt kertovat hänestä ja asioista, joita hän pohtii. Suhtaudu outoihinkin videoihin kiinnostuksella, sillä fanittaminen on tärkeä osa lapsen identiteetin rakennusta.
  • Kommentit opettavat mediakriittisyyttä
    Lapsi oppii mikä on totta ja mikä ei seuraamalla videoiden yhteydessä käytävää keskustelua, keskustelun tasosta huolimatta. Tue lasta ymmärtämään, millainen keskustelu netissä on reilua ja miksi nettikeskustelua kannattaa lukea kriittisesti.
  • Tehkää perheelle yhteiset some-tunnukset
    Kannattaa harkita, että antaa lapselle käyttöön perheen yhteisen tunnuksen. Näin lapsi pääsee turvallisesti kaipaamiensa sisältöjen pariin.

Sosiaaliseen mediaan siirtymisestä on kirjoitettu yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Lisää heidän asiantuntemustaan aiheeseen löytyy MLL:n Vanhempainnetin Lapset ja media -materiaaleista.

Miksi pelaaminen kiinnostaa lapsia?

Äiti ja poika pelaavat konsolilla yhdessä, mutta äiti vilkuilee puhelintaan.
Pelit ovat kehittyneet merkittävästi niistä ajoista, jolloin vanhemmat itse olivat lapsia. Äiti ja poika pelaavat konsolilla yhdessä, mutta äiti vilkuilee puhelintaan. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Pelaamista on harrastettu ihmisyhteisöissä jo esihistoriallisilta ajoilta lähtien. Tietotekniikan kehityksen ohessa myös pelaaminen on saanut uusia muotoja. Digitaalinen pelaaminen on jatkumoa pihapeleille, lautapeleille ja korttipeleille.

  • Suomalaisista lapsista lähes kaikki pelaavat digitaalisia pelejä (98,5%).
  • Pelivideoita ja -striimejä katsellaan netissä jo enemmän kuin televisiosarjoja ja elokuvia.
  • Pelaaminen ja siihen liittyvät oheistoiminnot opettavat hyödyllisiä taitoja.
  • Pelaaminen on hauska ja sosiaalinen harrastus kaikenikäisille.
  • Pelit ovat kehittyneet merkittävästi niistä ajoista, jolloin vanhemmat itse olivat lapsia.

Pelaaminen on aktiivista vuorovaikutteista toimintaa, jossa saa jatkuvasti palautetta omasta toiminnastaan. Innostus pelistä pitää jatkuvan oppimisen tilassa, jossa pelaaja oppii pelaamisen lisäksi myös pelien ulkopuolella hyödynnettäviä taitoja, kuten kielitaitoja, ryhmätyötaitoja, ongelmanratkaisutaitoja ja teknisiä taitoja, joista kaikista on hyötyä työelämässä. Digitaaliset pelit ovat yhä monipuolisempia sosiaalisia välineitä, jotka vievät pelaajansa todellisuutta kiehtovampiin maailmoihin viettämään aikaa ystävien seurassa.

Kun arki on kunnossa, ei pelaamisesta tarvitse stressata. Lööpeissä pelotellaan yhä pelien aiheuttamalla väkivallalla, mutta nuoret käyttäytyvät paremmin kuin koskaan aiemmin, vaikka pelaaminen on yleisempää. Monet pelit kertovat pieniä arkisia tarinoita, joissa käsitellään vaikeita kysymyksiä kuten lapsen sairastumista, vanhustenhoitoa ja alkoholismia.

Käytännön vinkkejä

  • Lapsi tarvitsee taukoja, huomioi myös peliasento
    Vältä lapsen pitkiä istumisputkia ja pään roikottamista älypuhelimen yllä.
  • Varmista yöunen laatu
    Pelaaminen nostaa vireystasoa. Lopeta pelaaminen ajoissa ennen nukkumaanmenoa.
  • Kiinnostu ja keskustele peleistä
    Kysy mikä pelissä kiinnostaa. Keskustele pelin välittämistä arvoista ja maailmankuvasta.
  • Kokeilkaa erilaisia pelejä yhdessä
    Pelatkaa lautapelejä, roolipelejä, retropelejä, korttipelejä, indie-pelejä ja mobiilipelejä.
  • Huomioi pelien ikärajat
    PEGI 18 pelit ovat aikuisviihdettä ja niiden pelaaminen on vain aikuisille suotava ilo.

Näkökulma pelaamiseen on kirjoitettu yhdessä Peliviikon koordinaattori ja mediakasvatuksen suunnittelija Tommi Tossavaisen kanssa Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista. Lisätietoa peleistä löytyy kattavasta ja ilmaisesta Pelikasvattajan käsikirjasta.

Onko media vain yksi iso mainos?

Vanhempi istuu sohvalla ihmetellen, kun lapset ympärillä käyttävät ruutuja, joissa näkyvät 3 FOR 2, 50% ja SPONSORED.
Taito tarkastella mainoksia ja punnita omia kulutusvalintoja on tärkeä osa arjen hyvinvointia, medialukutaitoa ja vastuullista kuluttamista. Vanhempi istuu sohvalla ihmetellen, kun lapset ympärillä käyttävät ruutuja, joissa näkyvät 3 FOR 2, 50% ja SPONSORED. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Mainoksiin törmää sosiaalisessa mediassa, älypuhelinsovelluksissa, kaupoissa, kaduilla, elokuvissa ja peleissä, jopa koulussa. Lapset tottuvat mainontaan ja sponsoroituihin sisältöihin jo nuorena, ja aikuisen tuen avulla niitä oppii myös ymmärtämään ja erottamaan muusta sisällöstä paremmin.

  • Mainontaa Suomessa sääntelee Mainonnan eettisen neuvoston säännöt, joka hillitsee mainontaa lapsille.
  • Brändien rakentamat mielikuvat voivat vaikuttaa vaivihkaa esimerkiksi sponsoroidun sisällön avulla.
  • Erinomainen tapa ymmärtää mainontaa on luoda sitä itse!
  • Lapsille koulussa opetettavaa vastamainontaa voi pitää yhteiskunnallisen keskustelun, osallistumisen tai taiteen muotona.

Lapsia ei voi estää näkemästä mainoksia. Mainosten sisällöstä ja lapsen kulutustoiveista kannattaa keskustella kotona ilman syyllistävää ilmapiiriä. Mainokset ohjaavat eri ikäisiä ja eri ihmisryhmiä eri tavoin, joten mainosten keinoja herättää tunteita ja mielikuvia tunnistaa helpommin yhdessä.

Kouluissa taito tarkastella mainoksia ja punnita omia kulutusvalintoja nähdään tärkeänä osana arjen hyvinvointia, medialukutaitoa ja vastuullista kuluttamista. Mainoksia voi analysoida esimerkiksi vastamainosten avulla. Ne ovat parodiakuvia, jotka tuovat esiin toisenlaisen viestin keskelle mainosten ja kuluttamisen hallitsemaa ympäristöä.

Käytännön vinkkejä

  • Bongatkaa mainoksia
    Etsikää lapsen kanssa lempiohjelmasta tai elokuvasta mahdollisimman monta mainosta tai tuotetta. Huomaako hän piilomainontaa?
  • Pohdi lapsen kanssa mainonnan keinoja
    Minkälaiset mainokset ja brändit jäävät mieleen ja miksi? Onko mainokseen keksitty tunnuslause, musiikki, kuva tai tehokeino, joka herättää mielenkiinnon, toiveen tai ärsytystä? Voiko huono mainos olla tarkoituksella sellainen?
  • Pyydä lasta luomaan vastamainoksia
    Lapset pitävät myös omien vastamainosten ideoimisesta lehtimainosten päälle tai tyhjälle paperille. Vastamainos avaa oven lapsen ajatteluun!
  • Vastamainos keskustelunavauksena
    Vaikeasta tai ristiriitaisesta asiasta voi keskustella hyödyntämällä vastamainoksia. Ne kritisoivat esimerkiksi tuotteisiin ja kauneuteen liittyviä villityksiä, kuten meikkaamista tai pikaruokaa.

Näkökulma mainontaan on kirjoitettu yhdessä vastamainontatyöpajoja järjestävän Eettisen kaupan puolesta ry:n Eeva Kemppaisen kanssa. Heidän tuottamastaan Medialukutaitoa vastamainoksista -oppaasta löytyy valmiita vinkkejä ja kuvia vastamainonnasta.

Seksiä selainhistoriassa

Isä katsoo lapsen puhelinta ja peittää kasvonsa käsillään. Äiti on vieressä hämmentyneenä.
Mikäli ilmenee että lapsi on löytänyt pornoa, vanhemman kannattaisi viimeistään silloin hyödyntää tilaisuus aloittaa seksuaalikasvatus. Isä katsoo lapsen puhelinta ja peittää kasvonsa käsillään. Äiti on vieressä hämmentyneenä. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Lapsia kiinnostaa seksuaalisuus. Oman puhelimensa suojissa lapsi uskaltaa etsiä tietoa seksistä, mutta riskinä on päätyminen pornosivuille. Vanhemmalla menee helposti sormi suuhun, kun tajuaa mitä puhelimen selainhistoriasta löytyy. Mahdollisuus seksuaalikasvatukselle valuu hukkaan, jos siihen ei tartu!

  • Lapsen on helppo löytää verkosta pornoa.
  • Seksi kiinnostaa, vaikka itse sisällöt ällöttäisivät tai ahdistaisivat.
  • Seksuaalikasvatus koulussa alkaa myöhään – vastuu jää vanhemmille.
  • Jos lapsi uskaltaa puhua vanhemmalle, pornoon liittyy harvoin ongelmia.

Suurin osa lapsista saa älypuhelimen mennessään ensimmäiselle luokalle. Vanhemmat harvoin ajattelevat, että koululainen hakisi sillä alastonkuvia, mutta seksi kiinnostaa monia jo pienenä. Seksuaalikasvatus kodeissa ja kouluissa ei ole pysynyt mukana verkon kehityksessä, minkä vuoksi porno voi olla monelle lapselle ensimmäinen kosketus aiheeseen.

Mikäli ilmenee että lapsi on löytänyt pornoa, vanhemman kannattaisi viimeistään silloin hyödyntää tilaisuus aloittaa seksuaalikasvatus. Erityisen tärkeää on olla hermostumatta lapselle ja pahoitella, jos ensireaktio on ollut tuomitseva. Palaa asiaan vaikka seuraavana päivänä. Jos porno hämmentää tai ahdistavaa lasta, vanhemman pitäisi vähintään kyetä tarjoamaan turvallinen, ei-syyllistävä kuuntelija.

Lapsi hakeutuu itse häntä kiinnostavan materiaalin äärelle. Kiinnostus seksiin on normaalia ja on vain ajan kysymys, koska lapsi törmää pornoon. Ole askel edellä ja mieti etukäteen, miten haluat siitä puhua.

Käytännön vinkkejä

  • Aloita seksuaalikasvatus varhain
    Helpoin tapa ennakoida lapsen hämmennystä on aloittaa ikätasoon sopiva seksuaalikasvatus jo taaperoiässä. Silloin kaikki seksiin liittyvät asiat eivät kaadu lapsen ja vanhemman päälle yhdellä kertaa.
    • Mitä porno merkitsee sinulle?
      Jos vanhempi ei ole käsitellyt omaa suhdettaan pornoon, on siitä erityisen vaikeaa puhua lapsen kanssa.
      • Pysy rauhallisena, ota aikalisä
        Porno herättää helposti aikuisessakin tunteita. Pidä huoli että olet mielentilassa, jossa voit keskustella lapsen ehdoin.
        • Tarjoa ikätasoista tietoa seksistä
          Seksistä löytyy kaikenikäisille lapsille hyvää materiaalia netin lisäksi myös esimerkiksi kirjastosta. Siitä on suuri apu seksuaalikasvatuksessa.
          • Muista että lapsella on lapsen mieli
            Lapsi katsoo sisältöjä omasta kokemuspohjastaan. Se mitä aikuinen näkee, ei ole sama mitä lapsi näkee. Jos lapsi ahdistuu, se voi johtua eri asioista kuin mitä luulet. Siksi on tärkeää kuunnella lasta.

          Lapsen kiinnostuksesta seksuaalisuuteen on kirjoitettu yhdessä seksuaalista hyvinvointia edistävän Sexpo-säätiön kanssa.

          Lue lisää:

          Vanhempien ja lasten välissä on iso tablet, jonka ruudun läpi heidän kätensä koskettavat toisiaan.

          Isä, äiti ja media

          Mediakasvatustyötä tekevien järjestöjen näkökulmia lasten mediankäytöstä.

          Edit 20.2.2018: tarkennettu tieto; vastamainonnasta kirjoitettu Eeva Kemppaisen kanssa.