Hyppää pääsisältöön

Miten valmistella turvallinen ja terveellinen mediadieetti pienelle lapselle?

Äiti laittaa teippiä rikkoutuneen tabletin näytön päälle.
Kun lapsi käyttää hänelle sopivaa sovellusta, ei vanhemman tarvitse intensiivisesti osallistua siihen, vaan hän voi rauhassa tehdä omia askareitaan. Äiti laittaa teippiä rikkoutuneen tabletin näytön päälle. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Tarvitseeko pieni lapsi ruutua? Voiko se korvata kirjan? Digitaalisuus kuuluu pienen lapsen maailmaan, jos vanhempi niin haluaa.

Anna lapsen tutkia ja leikkiä, myös digitaalisesti

Vuorovaikutteinen media mahdollistaa kokeilemisen ja leikkimisen. Jos vanhempi luottaa asentamiinsa sovelluksiin, voi alle kouluikäisenkin lapsen antaa tutkia digitaalista maailmaa oman mielenkiintonsa mukaan. Vaikka media tuntuu imaisevan lapsen kokonaan sisäänsä, on vanhemman läheisyys tärkeää.

  • Alle kouluikäinen lapsi tutkii maailmaa omaa tahtiaan, myös digitaalisesti.
  • Vanhemman läsnäolo tuo lapselle turvaa sekä mahdollistaa tunteiden ja kokemusten jakamisen.
  • Turvallinen sovellus on suunniteltu pienille lapsille ja suljettu muusta verkosta.
  • Ylen Lasten Areena ja Pikku Kakkosen sovellus (App Store, Play-kauppa) ovat sellaisia, joita lapsi voi käyttää itsenäisesti ilman pelkoa epäasiallisesta sisällöstä.

Lapsia kiinnostavat kaikenlaiset sovellukset, myös sellaiset joita ei ole suunniteltu heille. Esimerkiksi YouTube on videoiden runsaudensarvi, jossa voi valitettavasti kohdata myös lasta hämmentävää materiaalia. Sitä on turvallista tutkia vain vanhemman kanssa.

Hyvin suunnitelllut lasten sovellukset eivät stressaa samalla tavoin kuin tavoitteellinen pelaaminen tai pysäyttämättömästi päälle vyöryvä televisio-ohjelma. Kun lapsi käyttää hänelle sopivaa sovellusta, ei vanhemman tarvitse intensiivisesti osallistua siihen, vaan hän voi rauhassa tehdä omia askareitaan.

Pikku Kakkosen sovellustiimin havainto päiväkotivierailuista on, että lapsi haluaa jakaa sovelluksen synnyttämän tunteen. Silloin hän hakee katsekontaktia aikuiseen tai kaveriin.

On tärkeää välillä osoittaa mielenkiintoa lapsen tekemiseen. Leikki muuttuu enemmän todeksi, jos se noteerataan.

Käytännön vinkkejä

  • Ota lapsi kainaloon tutkimaan ruutua
    Lapsi hakee kontaktia toiseen ihmiseen onnistumisen tai muun tunteen hetkellä. Aikuiselta saatu mielenkiinto myös kohottaa lapsen mediakokemusta. Joskus riittää, että olet vain fyysisesti läsnä.
  • Osoita kiinnostusta kysymällä
    Huomaa ja kysele mitä lapsi tekee. Tärkeää on, ettei mediankäyttö sulje perheenjäseniä omiin kupliinsa, jolloin jokainen sulkeutuu huoneisiinsa omien ruutujensa kanssa.
  • Tiedä, missä medioissa lapsesi liikkuu
    On kohtuutonta vaatia, että vanhemmat testaavat kaikki lastensa käyttämät mediaympäristöt ennakkoon, mutta on hyvä tietää millaisia sovelluksia laitteista löytyy. Älä aliarvioi esimerkiksi pukeutumispeliä, vaan pyydä pieni esittely sen maailmasta niin voit oppia itsekin jotain! Jos ikärajasta löytyy merkintä, on sen avulla helppo arvioida sopiiko sisältö lapselle.
  • Tarkkaile lapsen reaktioita
    Positiiviset reaktiot pelien, sovellusten ja mudien ääressä ovat merkki siitä, että sisältö toimii. Jos lapsi ahdistuu tai vain tapittaa ruutua, kannattaa ehdottaa, että vaihdetaanko johonkin muuhun.
  • Yhdessä leikki on parasta mitä lapselle voi tarjota
    On mahdollista löytää myös sellaisia lasten sovelluksia joista itsekin innostuu, kuten Ylen yhteistyössä pelattava Möllit (App Store, Play-kauppa). Lasten kanssa yhdessä leikkiminen, myös digitaalisesti, on parasta vanhemmuutta.

Näkökulma digitaaliseen leikkiin on kirjoitettu yhdessä Pikku Kakkosen sovellustiimin kanssa. Hyviä vinkkejä lapsille sopivista sovelluksista löydät esimerkiksi Viihdevintiöt -blogista.

Sadut ovat terveellisiä ja rauhoittavat uneen

Isä on nukahtanut iltasatuja lukiessa. Lapset käyttävät hänen sylissään tablettejaan.
Lukeminen on osa varhaiskasvatusta ja kaikki oppivat itse lukemaan viimeistään koulussa. Isä on nukahtanut iltasatuja lukiessa. Lapset käyttävät hänen sylissään tablettejaan. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Hyvä lukutaito toimii perustana kaikelle median ymmärrykselle, sillä lukutaito tarkoittaa muutakin kuin vain taitoa muuttaa kirjaimet sanoiksi. Lukutaidon kehittyminen lähtee lapselle ääneen lukemisesta ja vanhempien merkitys on tämän osalta suuri.

  • Lukeminen laajentaa sanavarastoa ja keskustelu kotona helpottuu.
  • Lapset, joille luetaan, menestyvät koulussa ja porukassa paremmin.
  • Tarinat aktivoivat ja herättävät uteliaisuutta.
  • Ääneen lukeminen pohjustaa lukemisharrastusta läpi elämän.

Joskus lukuhetkiä on raskasta tuoda osaksi arkea. Ne kuitenkin myös helpottavat arkea, sillä iltasatu rauhoittaa lapsen uneen. Suomessa tuotetaan paljon laadukasta lastenkirjallisuutta, jota voi lainata kirjastosta ilmaiseksi. Jokaiselle lapselle ja myös vanhemmalle löytyy varmasti jotain kiinnostavaa luettavaa! Toisaalta lapset usein vaativat saman kirjan toistuvaa lukemista eikä sitä pidä kieltää.

Lapsen lukutaito ei ole onneksi vain vanhemman jaksamisen vastuulla. Mekaanisen lukutaidon oppimiseen ei edes pidä kannustaa, ellei lapsi itse osoita kiinnostusta siihen. Lukeminen on osa varhaiskasvatusta ja kaikki oppivat itse lukemaan viimeistään koulussa, joka myös kannustaa omatoimiseen lukutaidon kehittämiseen.

Käytännön vinkkejä

  • Puhu lapselle ääneen
    Kuulostaa ehkä itsestäänselvyydeltä, mutta lorut ja tarinat tukevat puheen kehitystä.
  • Tutustuta jo vauvaa kirjoihin
    Pientä lasta kiinnostavat kuvakirjat, vaikka vain värikkäinä leluina.
  • Tee retki kirjastoon
    Pyydä henkilökuntaa auttamaan löytämään lasten kirjallisuutta, joka kiinnostaa myös vanhempaa. Tutustu myös äänikirjojen valikoimaan, esimerkiksi automatkalle kuunneltavaksi.
  • Rauhoita iltasadulla yöunille
    Iltasatu on hyvä rutiini, sillä lapsi nukahtaa helpommin rauhallisen lukuhetken jälkeen. Valitse satupäiväksi edes sunnuntai, ennakoimaan arkea.
  • Älä hätäile lapsen lukutaidon kanssa
    Itsenäinen lukemaan oppiminen tapahtuu omaa tahtia ja viimeistään koulussa.

Ääneen lukemiseen kannustava näkökulma on kirjoitettu yhdessä lukemista edistävän Lukukeskuksen kanssa. Löydät lukuvinkkejä heidän Lue lapselle -palvelusta.

Lapsi lukee kuvia lapsen silmin

Lapsi osoittaa isän katsomaa toimintaelokuvaa ja toteaa että hän näkee kuvassa pellen.
Lapset katsovat kuvia lapsen maailmasta, jolloin ne näyttäytyvät eri tavoin kuin aikuiselle. Lapsi osoittaa isän katsomaa toimintaelokuvaa ja toteaa että hän näkee kuvassa pellen. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Alle​ ​kouluikäiset​ ​lapset​ ​elävät​ ​lapsuuttaan​ ​kuvallisen​ ​kulttuurin​ ​keskellä.​​ ​Perusta​ kuvanlukutaidolle​ ​muodostuu​ ​jo​ ​varhaisessa​ ​vaiheessa ja lapsen kuvalliseen mediaympäristöön​ ​vaikuttavat​ ​vanhempien​ ​valinnat.​ Lapset katsovat kuvia lapsen maailmasta, jolloin ne näyttäytyvät eri tavoin kuin aikuiselle.

  • Yksi ensimmäisiä asioita, jonka lapsi oppii tulkitsemaan, on hymy vanhemman kasvoilla.
  • Monet lapset ymmärtävät kuvallisia ohjeita jopa paremmin kuin sanallisia ohjeita.
  • Lapsi saattaa pelästyä yksittäisiä ja voimakkaita tai abstrakteja kuvia, väriyhdistelmiä ja myös kuvan asettelu saattaa pelottaa lasta.
  • Alle kouluikäinenkin lapsi saattaa navigoida hyvin tottuneesti nopeatempoisissa kuvallisissa ympäristöissä, kielestä piittaamatta.

Lasta on helpompi ymmärtää, jos tutustuu hänen näkökulmaansa ja ajatteluunsa. Erilaisten kuvien tutkiminen ja niistä keskusteleminen arjessa auttaa lasta ymmärtämään median ja todellisen maailman eroja ja yhtäläisyyksiä.

Pieni lapsi oppii ja kehittyy havainnoidessaan ympäristöään ja liittäessään näkemiinsä asioihin merkityksiä. Myös kaikki ne kuvat, joita ei pysähdy katsomaan tai analysoimaan, herättävät assosiaatioita ja mielikuvia, jotka muokkaavat käsitystä maailmasta.

Vanhempi ei mitenkään ennätä erikseen huomioida kaikkia kuvia, jotka lapsi huomaa, eikä niin tarvitsekaan olla. Riittää, että on läsnä ja kiinnostunut lasta askarruttavista asioista.

Käytännön vinkkejä

  • Pysähdy puhumaan​ ​kuvista​ ​lapsen​ ​kanssa
    Ota selvää minkälaiset kuvat kiinnostavat, inspiroivat tai pelottavat lasta. Selitä kuviin liittyviä asiayhteyksiä.
  • Seuraa, kun lapsi leikkii kuvilla
    Tue lapsen mielikuvitusta järjestämällä aikaa vapaalle leikille. Lapsi käsittelee näkemiään kuvia toiminnallisesti leikkien.
  • Tehkää omia​ ​kuvia​ ​yhdessä
    Lapsi voi tuottaa omia kuvia esimerkiksi piirtäen, maalaten tai valokuvaten. Myös kuvankäsittelyn harjoitteleminen yhdessä lapsen kanssa on hauskaa. Anna lapselle mahdollisuus näyttää omaa osaamistaan.
  • Hyödynnä​ ​kuvia​ ​arjessa
    Kuvien hyödyntäminen arkisissa tilanteissa voi auttaa lasta keskittymään ja toimimaan halutulla tavalla. Ruokien kuvia katselemalla voi valmistautua maistelemaan uusia makuja ja vaatteiden kuvat seinällä saattavat helpottaa pukemistilanteita.

Näkökulma kuvien lukemiseen on kirjoitettu yhdessä Mediakasvatuskeskus Metka ry:n kanssa.

Onko ikärajoja pakko noudattaa?

Lapsi osoittaa isän ehdottaman DVD:n lapselle liian suurta ikärajamerkintää.
Ikärajojen noudattaminen on turvallisen mediankäytön perusta. Lapsi osoittaa isän ehdottaman DVD:n lapselle liian suurta ikärajamerkintää. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin, jonka tarkoitus on suojella lapsia. Elokuvien, televisio-ohjelmien ja digitaalisten pelien ikärajat varoittavat sisällöistä, jotka voivat olla lapsen kehitykselle haitallisia. Ikärajojen noudattaminen on turvallisen mediankäytön perusta.

  • Elokuvat, televisio-ohjelmat ja digitaaliset pelit merkitään ikärajalla ja sisältösymbolilla.
  • Sisältösymboli kertoo, millaisten sisältöjen vuoksi ohjelmalla on ikäraja. Haitallisia sisältöjä voivat olla väkivalta, seksi, ahdistavuus tai päihteiden käyttö.
  • Ikärajojen avulla pyritään ennaltaehkäisemään lapsen kehitykselle koituvia mahdollisia haittavaikutuksia.
  • Ikärajat eivät suosittele ohjelmaa tietyn ikäisille, eivätkä kerro kenelle ohjelma on tarkoitettu.

Ikärajat ovat sitovia ja niitä täytyy noudattaa. Ikäjousto sallii kuvaohjelman esittämisen ikärajaa kolme vuotta nuoremmalle lapselle tutun aikuisen seurassa. Ikäjousto ei koske ikärajaa 18. Lapset ovat kuitenkin erilaisia: vanhempana tunnet lapsesi parhaiten ja voit ohjata lapsesi median käyttöä. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän voit hänen valintoihinsa vaikuttaa. Myös nuoret voivat kaivata apua median sisältöjen käsittelyssä.

Kaikissa ohjelmissa ei ole ikärajamerkintöjä. Esimerkiksi opetus-, kulttuuri-, musiikki-, urheilu-, visailu-, keskustelu- tai uutisohjelmia ei luokitella. Myöskään kaikilla nettisivuilla, älypuhelinten sovelluksilla tai ulkomailta käsin toimivilla ohjelmapalveluilla ei ole ikärajoja. Kun tutustut lapsesi peleihin ja hänen katsomiinsa ohjelmiin ja elokuviin, pystyt paremmin arvioimaan, sopivatko ne juuri sinun lapsellesi.

Käytännön vinkkejä

  • Näytä esimerkkiä puhumalla ikärajoista
    Ikärajojen noudattaminen on vanhemman vastuulla.
  • Kiinnostu ja tarjoa lapselle monipuolista mediaa
    Mediasuosikit ovat lapsille innostava puheenaihe. Ikärajoiltaan sopivia sisältöjä on tarjolla valtavasti. Auta lasta laajentamaan valikoimaa.
  • Ole läsnä ja pysy rauhallisena
    Opeta lasta purkamaan median monimutkaisia viestejä. Jos lapsi kohtaa mediassa jotain ikävää, älä hätäänny. Rauhoita arki ja auta lasta sisällön käsittelyssä.

Ikärajoista on kirjoitettu yhdessä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikön kanssa. Voit antaa puutteellisista tai mielestäsi vääränlaisista ikärajamerkinnöistä palautetta osoitteessa ikärajat.fi. Perusteltu palaute voi johtaa ikärajan uudelleenarviointiin. Tutustu myös pelien PEGI -luokitusjärjestelmän ikärajoihin ja symboleihin.

Mikä ihmeen monilukutaito, pitäisikö osata jotain?

Lapsi ajaa polkupyörää apupyörillä, ympärillä mediavällineitä.
Jokainen perhe itse määrittelee oman tapansa käyttää ja opettaa lapselle digitaitoja. Lapsi ajaa polkupyörää apupyörillä, ympärillä mediavällineitä. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Monilukutaito tarkoittaa erilaisten, yhä enemmän digitaalisten, viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoa. Mediataitojen kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa, aikuisten tukemana.

  • Monilukutaitoon sisältyy erilaisia lukutaitoja, kuten kuvanlukutaito, numeerinen lukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito.
  • Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologia (TVT) ovat mukana varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, joiden mukaan varhaiskasvatusta toteutetaan.
  • Lapsi tarvitsee kehityksensä tueksi monenlaista tekemistä, liikkumista, leikkiä, kädentaitoja, lepoa ja sosiaalisia suhteita.

Monissa perheissä pohditaan, pitäisikö jo alle kouluikäinen lapsi tutustuttaa esimerkiksi tabletin tai tietokoneen käyttöön ja oppimispeleihin. Saatetaan pelätä, että lapsi menettää jotain, jos hän ei jo pienenä saa käyttöönsä tablettia tai jotain muuta digitaalista laitetta. Samalla toisaalta mietitään, käytetäänkö laitteita liikaa.

Vaikka digitaidot ovat tämän päivän ja huomisen taitoja, ei lapsen digiosaamisesta kannata ottaa paineita. Perustietoja ja -taitoja opetellaan jo päiväkodissa ja niiden oppiminen jatkuu koulussa.

Jokainen voi itse määritellä oman perheensä tavan käyttää ja opettaa lapselle digitaitoja. Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta merkityksellisintä on, että arki koostuu erilaisista tekemisistä ja taitojen opettelemisesta.

Käytännön vinkkejä

  • Päätös laitteiden hankkimisesta kuuluu vanhemmille
    Yhdessä tekeminen on tärkeämpää kuin se mitä tekee. Uusi kallis tabletti ei kasvata lasta niin hyvin kuin sinä.
  • Ole kiinnostunut siitä, mitä sisältöjä lapsesi katselee
    Lapsen lempisisällöt avaavat oven hänen kiinnostuksen kohteisiinsa ja ajatteluunsa.
  • Anna aivoille lepoa digilaitteista
    Jätä ruutu pois hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.

Näkökulma monilukutaitoon on kirjoitettu yhdessä Suomen Vanhempainliiton kanssa. Se on valtakunnallinen kasvatusyhteistyön asiantuntija, johon kuuluu yli 1300 kouluissa ja päiväkodeissa toimivaa vanhempainyhdistystä. Lisätietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta löydät Opetushallituksen julkaisusta Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Tutustu myös kirjastojen tuottamaan, esiopetuksen medialukutaitoa tukevaan Aparaattisaareen.

Sitä pienet perässä, mitä isot edellä

Lapset ovat hiekkalaatikolla. Isä selaa kännykällä treffisovellusta.
Pieni lapsi seuraa mitä mediaa aikuinen käyttää, millä välineillä ja milloin. Lapset ovat hiekkalaatikolla. Isä selaa kännykällä treffisovellusta. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Lapsi oppii mediankäyttöä vanhempien ja sisarusten esimerkkiä seuraamalla. Pienen lapsen on mahdoton noudattaa hänelle asetettuja sääntöjä, jos muu perhe saa toimia toisin. Erityisen tärkeää on suojella pieniä silmiä ja korvia sisällöiltä, jotka eivät niille kuulu.

  • Pieniä kiinnostavat samat mediasisällöt ja -välineet, joita he näkevät muiden käyttävän.
  • Eri-ikäisille ovat eri säännöt, mutta vastuu pienen lapsen mediankäytöstä on käytännössä myös isosisaruksilla.
  • Jos sisällön ikärajat ovat kunnossa, kannattaa vakavasti harkita, miksi se pitäisi kieltää.
  • Parasta mitä lapselle voit tarjota, on yhteinen aika yhteisen ruudun äärellä.

Kun perheessä on kaikenikäisiä lapsia ja vanhempia, mediankäytöstä tulee helposti kaoottinen sääntöviidakko. Moni tajuaa sulkea television taaperolta, jos sieltä tulee sotauutisia, mutta pieni lapsi seuraa sisältöjen lisäksi myös miten mediaa käytetään, millä välineillä ja milloin.

Paras tapa vaikuttaa lapsen mediankäyttöön on oma esimerkki. Kotona opittu suhtautuminen mediaan kantaa myös uusien aparaattien käyttöön.

Käytännön vinkkejä

  • Luo perheelle oma chat-ryhmä
    Perheen sisäinen ryhmä vahvistaa lapsen osaamista ja antaa hyvää esimerkkiä miten viestiä.
    • Tee kaikille yhteinen kännykkäparkki
      Jos lasta kielletään tuomasta puhelinta ruokapöytään, päteehän sama sääntö myös vanhempiin?
      • Pidä kiinni ikärajoista
        Teini-ikäisen tietokonepeli ei kuulu pienelle lapselle. Ikäraja on hyvä ja ymmärrettävä koko perheen sääntö.

      Esimerkin voimasta on kirjoitettu yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Lisää heidän asiantuntemustaan aiheeseen löytyy MLL:n Vanhempainnetin Lapset ja media -materiaaleista.

      Lue lisää:

      Vanhempien ja lasten välissä on iso tablet, jonka ruudun läpi heidän kätensä koskettavat toisiaan.

      Isä, äiti ja media

      Mediakasvatustyötä tekevien järjestöjen näkökulmia lasten mediankäytöstä.

      Keskustele