Hyppää pääsisältöön

Näin linnut selviävät talven yli

Pikkuvarpusia syömässä hirssin tähkillä.
Pikkuvarpunen (Passer montanus) Pikkuvarpusia syömässä hirssin tähkillä. Kuva: Yle / Risto Salovaara Pikkuvarpunen,linnut,hirssi (viljakasvit),Lintujen talviruokinta

Pihapiirin ruokintapaikoille on tunkua, kun pakkaset paukkuvat ja maa sekä metsät ovat jäässä. Miten lintujen talvipäivä sujuu ja millaisella ohjelmalla se on täytetty? Lue myös millä houkuttelet pihaan vielä enemmän vierailijoita!

Luonto-Suomen lähetyksessä syvennyttiin lintujen talveen. Studiossa lintujen talvista eloa pohtimassa ja kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa oli lintututkija Pertti Koskimies.

Upea talvimaisema on linnuille kauhistus

Kolin talvimaisema
Koli Kolin talvimaisema Kuva: Yle / Strömsö kansallispuistot,Kolin kieli

Me ihmiset ihastelemme upeaa talvisäätä, kuuraa ja huurteisia puita, mutta linnuille jäätynyt ja luminen metsä ei lupaa hyvää.

– Talvi on ollut hyvin kummallinen, Pertti Koskimies toteaa. Tällainen lauha ja vaihteleva keli on lintujen kannalta huono, sillä vaikka lumipeite häviäisi oksilta, niin pikkulintujen vaikea saada sieltä ruokaa, kun puun pinta tai oksa jäätyy.

– Tänäkin vuonna edessä voi olla vielä kovat ajat, vaikka ei ole tämän kylmempää.

Pohjois- ja Itä-Suomessa lunta on satanut runsaasti.

– Kyllä Kainuun vaaroilla kuolema juhlii, kun lunta on liian paksusti.

– Paikoin on ollut jopa 80 cm lunta. Silloin vallitsee kyllä kuoleman hiljaisuus, kun linnuilta loppuu ruoka.

Järripeipot ovat tämän talven ilmiö

Järripeippo
Järripeippo (Fringilla montifringilla) Järripeippo Kuva: Asko Hauta-aho / Yle järripeippo

Ensimmäinen soittaja Virpi Maarit kertoo, että Paimiossa hänen pihassaan on ollut järripeippo jo kaksi viikkoa. Koskimies toteaa, että peipot ovat selkeästi tämän talven ilmiö.

– Niitä on jäänyt tänä talvena Suomeen kymmeniä tuhansia verrattuna aiempien vuosien muutaman tuhannen yksilöön.

– Toki tällaisia ilmiöitä on ollut aiemminkin, 1950-luvun alussa. Tällä kertaa syynä taitaa olla se, että viljelijöiltä jäi huonojen säiden takia paljon viljaa korjaamatta.

– Emme tiedä mistä nämä järripeipot ovat tulleet, Lapista vai ehkä koillisesta, niin kuin suurin osa meidän läpi kulkevista linnuista.

Asutusten lähellä vierailijat vaihtuvat

Urpiainen (Acanthis flammea) talvipuvussaan
Urpiainen (Acanthis flammea) Urpiainen (Acanthis flammea) talvipuvussaan Kuva: Pentti Kallinen Urpiainen

Järripeippoja, mutta myös urpiaisia on tänä talvena ollut ruokintapaikoilla paljon.

– Talvisin meillä on tämä perusporukka ja linnut ovat hyvin keskittyneesti asutuilla seuduilla, koska täällä on eniten ruokaa. Metsässä ovat meidän alkuperäiset siipiasukkaat - tikat, pöllöt, kanalinnut, korpit ja kotkat.

– Asutuksen lähettyvillä nähdään tavallisten tiaisten ja punatulkkujen lisäksi aina joitain uusia lajeja. Tämä riippuu aika paljon siitä miten pesinnät ovat onnistuneet, miten ruokaa on riittänyt ja myös sää ratkaisee ihan mahdottomasti, Koskimies selvittää.

– Jos talvi tulee hyvin äkkiä, niin lumentulo saattaa estää ettei linnut saa kerättyä riittävästi ruokaa lentomatkaa varten. Sitten ne jäävät tänne vähän oikeastaan kituuttamaan, mutta selviävät hengissä, kun ihminen antaa ruokaa.

Miten linnut yöpyvät talvella?

Keltasirkku
Keltasirkku (Emberiza citrinella) Keltasirkku Kuva: Asko Hauta-aho / Yle Keltasirkku,Luonto-Suomi.

Koskimiehen mukaan linnut yöpyvät mahdollisimman suojaisessa ja lämpimässä paikassa. Ne etsivät suojaa tuulelta, mutta myös pedoilta. Jos ei ole lunta, niin linnut joutuvat yöpymään esimerkiksi kuusenjuurella ja pedot yllättävät ne sieltä hyvinkin helposti.

– Suurin osa yöpyy tiheissä havupuissa ja pensaissa. Koloissa pesivät linnut hakeutuvat rakennusten koloihin ja linnunpönttöihin – pöntöt ovat talvella jopa tärkeämpiä kuin kesällä.

Linnun pitää talvella levätä mahdollisimman paljon säilyäkseen hengissä.

– Aika iso osa linnuista yöpyy lumessa, koska lumen alla on lämmintä. Puhutaan ”kiepistä” eli vaikka pakkasta olisi -30 astetta niin lumen alla, lähellä maanrajaa, ollaan nollassa.

– Esimerkiksi kanalinnut saattavat olla kiepissä jopa 23 tuntia. Energiaa kuluu todella vähän, kun tunti syödään ja loppuaika ollaan lumen sisällä.

Koskimiehen mukaan pikkulinnuista esimerkiksi urpiainen voi yöpyä lumessa, samoin pulmunen, keltasirkku ja pohjoiset tiaiset. Hömötiainen hakeutuu valmiisiin onkaloihin, kanalinnut taas kaivautuvat lumeen.

– Nämä heilahtelevat lämpötilat ovat linnuille hankalia. Jos sataa vettä, mutta yöksi yhtäkkiä pakastaa, niin silloin on vaikeuksia.

Koirasteeret hangella
Teeri (Lyrurus tetrix) Koirasteeret hangella Kuva: Yle / Pentti Kallinen teeri

Koskimies kertoo tarinan teeriparvesta, joka jäi vangiksi hangen sisälle. Lumikinoksen päälle satoi vettä ja kun yöllä pakasti, niin lumen päällä oli sellainen jääkerros ettei sieltä päässyt enää ulos.

– Kanalinnuilla on miljoonia vuosia vanha järjestelmä, jossa talviajan huonon ruokatilanteen takia ne pärjäävät vain säästämällä energiaa kaivautumalla hankeen. Kun lunta ei ole, niin systeemi järkkyy ja siitä seuraa kanalinnuille katastrofi.

Millainen on lintujen päiväohjelma?

Töyhtötiainen ruokailee sian silavalla.
Töyhtötiainen (Parus cristatus) Töyhtötiainen ruokailee sian silavalla. Kuva: Yle / Risto Salovaara töyhtötiainen,linnut,Lintujen talviruokinta

Linnut tulevat ruokintapaikalle mahdollisimman aikaisin, jo aamuhämärissä. Ensimmäisinä paikalle ilmestyvät mustarastaat ja hämärän lintu, harmaapäätikka. Tikka tulee vielä uudelleen iltahämärässä.

– Valaistuilla pihoilla linnut tulevat ruokailemaan jo 1-2 tuntia aiemmin. Päivälinnun kannattaa hankkiutua yöpaikallensa jo valoisalla välttääkseen pöllöjä ja muita petolintuja, Koskimies toteaa.

– Kuusi tuntia valoisaa aikaa on käytettävä syömiseen, koska 18 tuntia pitää taas pysyä hengissä niillä kuuden tunnin sapuskoilla. Esimerkiksi Euroopan pienin lintu, 5-6 grammainen hippiäinen, on ongelmissa jollei se löydä riittävästii hämähäkkejä tai toukkia päiväsaikaan.

Entä miten linnut ruokailevat Lapin kaamoksessa, kun on koko ajan pimeää?

– Kyllä ne pystyvät siinä kauniissa sinisessä valossa ruokailemaan ja evoluution myötä sinne ovat jääneet talvehtimaan ne, kenelle se valo riittää.

Lintujen erityisherkuista Koskimies kertoo, että jos kukkaro sallii, niin urpiaisille maistuvat erityisesti häkkilintujen siemensekoitukset. Kaikille pieninokkaisille linnuille maistuvat myös kuoritut auringonkukansiemenet. Mustarastaille omenanpalaset ovat herkkua ja pähkinöiden perässä tulee kyllä porukkaa.

– Maahan kannattaa heittää kerralla vain pieniä määriä ruokaa ettei tule salmonellavaaraa. Linnuthan syödessään hyppii ja kakkii myös maassa olevan ruuan päälle. Ruokinta-automaatti on juuri tästä syystä hyvä.

Miksi linnut häviävät ruokintapaikalta, vaikka ruokaa on?

Varpuspöllö
Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) Varpuspöllö Kuva: Yle, Risto Salovaara varpuspöllö

Koskimies epäilee, että jossain lähistöllä on paremmat sapuskat vai onko ehkä pihapiiriin ilmestynyt varpuspöllö?

– Se on yleinen selitys sille, miksi linnut häviävät ruokintapaikalta, vaikka aiemmin olisi ollut 100 tiaista. Varpuspöllö on niin pieni, ettei ihminen sitä välttämättä edes huomaa, mutta tintit sen kyllä löytävät.

– Ja jos jossain muualla tarjotaan pähkinöitä, niin linnut kerääntyvät sinne ja auringonkukka jää toiseksi.

– Yksi asia on myös suojaisuus. Jos talo on keskellä peltoa, niin piha ei ole kovin mieluinen paikka.

Koskimiehen omassa pihassa kaikkein paras ruokintapaikka on syreenissä, joka kasvaa keskellä isoa juhannusruusupuskaa.

– Suoja metrien päässä ruokintapaikasta on ihan olennainen tekijä. Pihalla liikkuva kissakin saattaa kyllä lintuja pelottaa, Koskimies pohtii.

Pakkasta -17, mutta pihassa seisoo kurki

Kurkia pellolla.
Kurki (Grus grus) Kurkia pellolla. Kuva: Jussi Silfver Kurki

Rauman Lapista tulee viesti, että pihaan on yllättäen ilmestynyt kurki. Lintua yritettiin kyllä ”pelastaa”, mutta se lähti lentoon. Pelastusoperaation jälkeen se tuli takaisin pihaan ja on pysynyt siinä, vaikka pakkasta on ollut -17 astetta.

– Nyt on kyllä harvinainen tarina, Pertti Koskimies toteaa.

– Joitakin kappaleita kurkia Suomeen talveksi toki jää ja kysymyksen lähettäjä on toiminut erinomaisesti ruokkiessaan lintua ja vettäkin on tarjolla.

– En usko, että kesyyntymisen vaaraa on ja ettei kurki lähtisi, kun maa alkaa sulaa ja se saa pellolta ruokaa. Ja jos lintu pystyy lentämään, niin ei siinä ole mitään eläinsuojelullista tarvetta. Kurki on hyvin monipuolinen syöjä eli kaikki käy ja peruna on erityisen mieluinen.

Suomessa talvehtivien vesilintujen määrä kasvaa koko ajan

Joutsen ja sorsia rannassa.
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) ja sinisorsia (Anas platyrhynchos) Joutsen ja sorsia rannassa. Kuva: Juha Hintsala / Yle Joutsen

Koskimies kertoo, että lintujen muuton evoluutiota tutkittaessa on tultu siihen tulokseen, että kaikki linnut ovat tietyllä tavalla osittaismuuttajia ja niillä on taipumus talvehtia paikallaan. Porukan koko vaihtelee lajista toiseen. Yhä enemmän nähdään talvisin esimerkiksi joutsenia.

– Täällä Etelä-Suomessa sulaa vettä on riittänyt useampana talvena ja vesilintujen kannat ovat kasvaneet voimakkaasti.

– Saksalaisessa tutkimuksessa on todettu, että lintujen talvehtimisen muutos saattaa tapahtua vain muutamassa sukupolvessa eli todella nopeasti, Koskimies kertoo.

– Joku yksilö jää paikalleen, saa enemmän poikasia ja pystyy keväällä valtaamaan parhaat paikat ennen kuin muuttavat kaverit tulevat.

– Tämä on myös periytyvä ominaisuus linnuilla. Jos poikasia syntyy paljon ja talvet lauhtuvat, niin hyvin nopeasti tällainen talvehtiva porukka melkein lajista kuin lajista pystyy kasvamaan ja vesilinnuilla näyttäisi nyt käyneen näin.

Pikkulinnut tarvitsevat ihmisen apua

Mustarastas
Mustarastas (Turdus merula) Mustarastas Kuva: Yle, Risto Salovaara mustarastas

– Petolinnuista talvehtimisen mestareita ovat tunturihaukka tai kotka. Myös tikat ja pöllöt pärjäävät, Koskimies listaa. Mutta talven yli selviäminen vaatii kyllä sisua esimerkiksi mustarastailta.

– Se, miten me ihmiset voimme ruokinnalla auttaa lintuja pahimman kylmyyden yli, se on kaikki plussaa.

KUUNTELE RADIO-OHJELMA:

Yle Luonto – liity joukkoomme Facebookissa!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto