Hyppää pääsisältöön

Ruutuaika, yksityisyys ja verkon vaarat – miten pärjätä vanhempana digiajassa?

Vanhempi asentaa tablettia käyttävälle lapselleen hitsaajan suojamaskia.
Ruudut sinänsä eivät ole vaarallisia vaan oleellista on, mitä niillä tehdään ja mistä se on pois. Vanhempi asentaa tablettia käyttävälle lapselleen hitsaajan suojamaskia. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Ruutu tuli kotiin. Mitä kaikenikäisten lasten vanhempien pitäisi tietää lasten kehityksestä, verkon oikeuksista tai tietoturvasta?

Ruutusäteily ei mädätä lapsesi aivoja

Ilman digitaalisia laitteita eläminen olisi käytännössä hyvin hankalaa. Jo ihan pienet lapset katsovat televisiota ja käyttävät tabletteja, ja lähes kaikki kouluikäiset pelaavat, katsovat nettivideoita, surffailevat verkossa ja chattailevat kavereilleen. Siksi monet vanhemmat ovat huolissaan ruudun ääressä vietetyn ajan haittavaikutuksista.

  • Ruudut sinänsä eivät ole vaarallisia vaan oleellista on, mitä niillä tehdään ja mistä se on pois.
  • Lapset oppivat puhumaan, kun elävät ihmiset puhuvat heille tai heidän kuultensa.
  • Unenpuute on tavallinen digitaalisten laitteiden käytön seuraus ja haittojen aiheuttaja.
  • Jos lapsi vaikuttaa pelaavan, katselevan videoita tai muuten käyttävän digilaitteita niin, että muu elämä kärsii, syytä on etsittävä muualtakin kuin laitteista.

Vanhempien tehtävänä on tutustuttaa lapsia ympäristöönsä ja oman yhteisönsä kulttuuriin. Nykyään tämä tarkoittaa, että vanhempien on autettava lapsia tutustumaan myös televisioon, tietokoneisiin, puhelimiin, digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan. Samalla vanhempien tehtävänä on valvoa, että mikään yksittäinen asia ei saa lapsen elämässä liikaa valtaa. Tasapainon löytäminen ei aina ole helppoa.

Ruutuaika-käsitteellä haettiin aikoinaan ratkaisua siihen, että lasten elämään mahtuisivat arjen rutiinit ja lisäksi monipuolista, kehittävää ja liikunnallista vapaa-ajan toimintaa. Puhumaan opetteleville lapsille on tärkeää kuulla elävien ihmisten puhetta, jota videot eivät voi korvata.

Jos lapsi saa riittävästi unta, ravintoa ja liikuntaa, hänellä on kavereita, hän kasvaa ja kehittyy normaalisti, ja saa velvollisuutensa hoidettua, ruutuajalla ei ole juurikaan merkitystä.

Käytännön vinkkejä

  • Katso lasta, älä kelloa
    Arvioi ensin, voiko lapsi hyvin ja jos näin ei ole, tarkkaile digimedioihin käytettyä aikaa.
  • Pelaa ja katso yhdessä lapsen kanssa
    Saat selville, mikä lasta kiinnostaa ja tuet hänen sosiaalisia ja kielellisiä taitojaan.
  • Laita lapsi ajoissa nukkumaan
    Tutkimusten mukaan unenpuute selittää valtaosan digimedioiden haitoista.
  • Kokeilkaa perheen yhteisiä mediasääntöjä
    Tuntirajojen sijaan voitte sopia esimerkiksi, että digilaitteita ei käytetä makuuhuoneessa eikä ruokapöydässä, tai ennen kuin läksyt on tehty.
  • Mieti, mistä oikeastaan olet huolissasi?
    Jos toivot, että lapsi liikkuu enemmän, järjestä tilaisuuksia liikkua – älä vain ota puhelinta pois. Jos haluat, että lapsi menee ajoissa nukkumaan, rajoita median käyttöä iltaisin.

Näkökulma ruutuaikaan on kirjoitettu yhdessä lastenpsykiatriaan erikoistuvan lääkärin Jaana Wessmanin kanssa. Jos olet huolissasi lapsen mielenterveydestä, tutustu HUS:n Lasten mielenterveystaloon.

Lapsellakin on yksityisyys

Vanhemmat ottavat kuvia potalla istuvasta taaperosta ja jakavat sen sosiaaliseen mediaan, jossa saavat tykkäyksiä.
Lapsellakin on oikeus omaan digitaaliseen jalanjälkeen. Vanhemman on syytä miettiä, mitä lapsi ajattelee kuvasta 10 tai 20 vuoden päästä. Vanhemmat ottavat kuvia potalla istuvasta taaperosta ja jakavat sen sosiaaliseen mediaan, jossa saavat tykkäyksiä. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Moni vanhempi osaa varoittaa lastaan laittamasta itsestään paljastavia kuvia ja tietoja verkkoon. Harvempi vanhempi pohtii sitä, millaisia jälkiä itse jättää omasta lapsestaan sosiaalisessa mediassa. Kannattaisi, sillä on vaikea arvioida millaisia seurauksia lapsen yksityistietojen, kuvien ja videoiden jakamisesta on tulevaisuudessa.

  • Aktiivinen digijalanjälki koostuu asioista, joihin itse voi vaikuttaa – millaisia kuvia ja tietoja jaan.
  • Passiivinen jalanjälki koostuu tiedosta, jota meistä kerätään ilman että välttämättä sitä tiedämme.
  • Yksityisyys on ihmisoikeus: lapsella on yhtä suuri oikeus omaan yksityisyyteen kuin aikuisellakin.
  • Lapsen yksityisyyteen ei pitäisi kajota ilman perustavanlaista syytä.
  • Lapsilta ei aina kysytä lupaa kun heistä jaetaan tietoa – tämä voi ärsyttää ja inhottaa lasta.

Mustikkasuinen taapero istuu nakuna potalla ja aikuisia naurattaa. Tilanteesta saa hauskan kännykkäkuvan, jonka voi lähettää sukulaisille. Omien lasten sutkautukset, nolot kuvat ja videot tuntuvat hauskoilta. Olisi kuitenkin aina kysyttävä lapselta, millaisia kuvia hän haluaa itsestään otettavan ja jaettavan. Lapsella on oikeus omaan digitaaliseen jalanjälkeen. Mieti, mitä lapsi ajattelee kuvasta 10 tai 20 vuoden päästä.

Kannattaa myös miettiä kenelle sisältöä jakaa. Älä jaa lapsesta kuvia sosiaalisessa mediassa ilman, että pohdit kuka kuvia katsoo.

Joskus sosiaaliseen mediaan tulee lisättyä sisältöä, jonka lähettäminen kaduttaa jälkeenpäin. Ei kannata kuitenkaan olla huolissaan, jos sikiön ultraäänikuva jo sujahti someen. Tarkista yksityisasetukset ja rajaa yleisöä, joka kuviasi näkee. Voit myös poistaa kuvat julkaisusta jälkikäteen, vaikka niissä olisi sata tykkäystä. Vauvakuviakin on monenlaisia – riittäisikö pieni ruttuinen jalka tai nyrkki tai kuva onnellisista kasvoistasi, kun pidät vauvaa sylissäsi?

Moni rajaa lapsen nimen ja kasvokuvat pois kokonaan sosiaalisesta mediasta. Kun lapsi kasvaa, voit kysyä lupaa lasta esittävien kuvien ja videoiden julkaisuun. Lapsen sairauteen, etnisyyteen tai muihin henkilökohtaisiin asioihin liittyvät postaukset kannattaa jättää kokonaan pois somesta.

Käytännön vinkkejä

  • Valitse oma media vain vauvakuville
    Lapsen kuvia ei tarvitse piilottaa, vaan mieluummin miettiä niille oikea julkaisufoorumi. Valitse mieluummin pieni sisäinen perheryhmä kuin Instagramin julkinen tili. Arvioi esimerkiksi Facebookissa, ovatko tuhansien äitien vauvaryhmät ryhmiä, joissa yksityinen tieto todella pysyy yksityisenä.
  • Mieti millaisen kuvan annat tiedostamattasi lapsestasi
    Älä julkaise lapsestasi arkaluontoisia kuvia esimerkiksi bikineissä poseeraamassa, vaikka kuvat olisivat sinusta huvittavia. Kuvia voi tallentaa ja jakaa myös monista sovelluksista, jotka mainostavat sisällön häviämistä esimerkiksi 24 tunnin sisällä. Älä luota siihen, että Internet unohtaa. Verkkoon lisätään jatkuvasti uudelleen kuvia, joita on yritetty poistaa jopa kaksi vuosikymmentä.
  • Suojaa lapsen yksityisyyttä
    Emme tiedä, millainen verkko on esimerkiksi 2050, kun nykyiset vauvat ovat keski-iässä. Varmaa on, että yksityistiedoistamme tulee enemmän ja enemmän kauppatavaraa, jonka arvon voi laskea rahassa. Ota tämä puheeksi lapsen kanssa, kun hän alkaa itsenäisesti käyttää nettiä. Ei ole ilmaisia yhteisöpalveluita, vaan me maksamme niiden käytöstä omilla yksityistiedoillamme.
  • Ota selvää miten aineiston saa pois käyttämästäsi palvelusta
    Uuden tietosuoja-asetuksen mukaan ihmisellä on oikeus tulla unohdetuksi. Tämä vauhdittaa yritysten prosesseja, joilla aineistoa saadaan pois verkosta. Jokaisella on oikeus tarkistaa rekisteritietojaan ja poistaa niitä.

Yksityisyysttä käsittelevä näkökulma on kirjoitettu yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n Lapset ja digitaalinen media -tiimin kanssa. Digiboom-kampanjassa jaetaan vinkkejä oman ja lapsen yksityisyyden turvaamiseksi. Oikeutesi tehdä valintoja -esite kertoo miten omaa yksityisyyttä voi suojata verkossa. Lastensuojelun keskusliiton tekemä selvitys avaa mitä lapset ajattelevat yksityisyydestä ja kuvien jakamisesta.

Jokainen klikkaus otetaan talteen

Poika ojentaa tablettia. Isä silmät sidottuina painaa ACCEPT-nappia tuntemattomalla kielellä kirjoitetuista käyttöehdoista.
Kun lapsi pyytää rekisteröityä uuteen verkkopalveluun tai sovellukseen, hyväksytte käyttöehdot, mutta luetteko ne? Poika ojentaa tablettia. Isä silmät sidottuina painaa ACCEPT-nappia tuntemattomalla kielellä kirjoitetuista käyttöehdoista. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Jos verkkopalvelu tai sovellus on käyttäjälle ilmainen, se saa tuottonsa jostain muualta. Yhä useampi yritys tekee rahansa hyödyntämällä käyttäjäverkostonsa tuottamaa dataa, mutta ennenkaikkea dataa käytetään parantamaan palvelun laatua.

  • Data tarkoittaa mitä tahansa tietoa, muutakin kuin käyttäjien sisältöä.
  • Periaatteessa jokainen klikkaus otetaan talteen, ei pelkästään tietoiset sosiaalisen median tykkäykset.
  • Palvelu itse päättää miten hyödyntää tai tuotteistaa datansa eikä käyttäjä voi juurikaan vaikuttaa siihen.
  • Datan pohjalta voidaan tehdä arvioita käyttäjän mieltymyksistä, jotta hänelle voisi suunnata kiinnostavampia mainoksia, tai se on sellaisenaan kauppatavaraa.
  • Lainsäädäntö EU-tasolla edellyttää vastuullista datan hallintaa ja uusi tietosuoja-asetus (GDPR) lisää huomattavasti käyttäjän oikeuksia omaan dataansa.

Kun lapsi pyytää rekisteröityä uuteen verkkopalveluun tai sovellukseen, hyväksytte käyttöehdot, mutta luetteko ne? Käyttäjälle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin joko käyttää tai olla käyttämättä palvelua, mutta jos kaikki kaveritkin käyttävät, ei sitäkään vaihtoehtoa enää käytännössä ole. Täytyy muistaa että kyse on vaihtokaupasta: toimivat palvelut tarjoavat käyttäjilleen iloa.

Pelottelu ei kannata, koska suurimmassa osassa tapauksia dataa käsitellään erittäin vastuullisesti, ja kaikki henkilöön liittyvät tiedot salataan. Vähemmän tunnettujakaan palveluita ei kannata pelätä, jos niihin ei jätä omia henkilötietojaan, sillä pelkkä käyttäytymisdata on melko arvotonta.

Käytännön vinkkejä

  • Selvitä, mitä palveluita tai sovelluksia lapsesi käyttää
    On tärkeää tietää, millaisille palveluille omia tietojaan antaa. Epämääräisiltä sivuilta ladatut sovellukset ja etenkin lapsille suunnatut selainlaajennukset saattavat kerätä dataa myös tietokoneen käytöstä.
  • Selitä omin sanoin, mitä yksityisyys sinulle tarkoittaa
    Keskustele lapsen kanssa siitä, mitä tietoa hän haluaa itsestään jakaa ja mihin sitä voitaisiin käyttää.
  • Huomioi, että myös varomattomuus verkossa kerryttää dataa
    Mieti lapsen kanssa millaisia tietoja joku voisi käyttää lasta vastaan. Tällaisia voisivat olla vaikka henkilötunnus tai kotiosoite. Muistuta myös, että kaikkea toimintaa verkossa tarkkaillaan. Esimerkiksi luvatta toisen tunnukselle kirjautumisesta jää jälki, ja siitä voi seurata rangaistus.
  • Jos haluat tietää, mitä dataa lapsestasi on kerätty, kysy
    Palveluntarjoajat ovat velvollisia kertomaan mitä dataa ovat keränneet, jos sitä osaa itse pyytää.

Datasta on kirjoitettu yhdessä Yle Älykäs data ja asiakkkuus -yksikön kanssa. Yle suhtautuu hyvin tarkasti verkosta kerättävän henkilökohtaisen datan suojaamiseen, etenkin alaikäisten osalta, eikä luovuta tietoja muille. Tarkempaa tietoa löytyy yhtiön tietosuojalausekkeesta.

Rahanarvoisia ostoksia virtuaalimarkkinoilla

Vanhempi istuu sohvalla ihmetellen, kun lapset ympärillä käyttävät ruutuja, joissa näkyvät euro, timantti ja bitcoin.
Ilmaiseksi mainostettu digitaalinen palvelu tai sovellus ei aina todellisuudessa olekaan ilmainen. Vanhempi istuu sohvalla ihmetellen, kun lapset ympärillä käyttävät ruutuja, joissa näkyvät euro, timantti ja bitcoin. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Yhä suurempi osa rahasta kulutetaan verkossa digitaalisiin palveluihin ja sovelluksiin tai virtuaaliseen omaisuuteen, kuten musiikkiin, elokuviin tai pelien varusteisiin. Lapsemme kasvavat maailmaan, jossa voi maksaa virtuaalivaluutoilla tai katsomalla mainoksia. On tärkeää auttaa heitä ymmärtämään myös perinteisen rahan arvo.

  • Monet maksulliset verkkopalvelut ja sovellukset tuovat pienellä hinnalla paljon iloa lapsen elämään.
  • Virtuaalimaailmassa myytävän tuotteen hinta on mielivaltainen, joten sen hyöty on osattava arvioida yhdessä lapsen kanssa.
  • Lapset osaavat löytää tarjouksia, mutta vanhemman tehtävä on päättää perheen hankinnoista, eli keskustella lapsen kanssa onko kyse todellisesta tarjouksesta vai vain harhaanjohtavaa markkinointia.
  • Pienet mutta toistuvat maksut voivat ajan mittaan tulla kalliiksi.
  • Esimerkiksi peleissä on joskus mahdollista ansaita pelin omaa valuuttaa, mutta sen muuttaminen euroiksi voi olla vaikeaa tai mahdotonta.

Ilmaiseksi mainostettu digitaalinen palvelu tai sovellus ei aina todellisuudessa olekaan ilmainen. Joskus vain kokeiluaika on ilmainen tai maksua vaaditaan tiettyjen ominaisuuksien käyttämisestä. Hinta voi olla kertakorvaus, kuukausilaskutus tai toistuvia pieniä maksuja. Jos lasku maksetaan luottokortilla eikä tavara vaihda omistajaa, lapset eivät ehkä edes ymmärrä käytetyn rahan arvoa.

Monilla lapsilla on kokemuksia virtuaalivaluutoista, kuten pelien timanteista. He ymmmärtävät, mitä niillä voi ostaa esimerkiksi pelissä, mutta niin kauan kun elämistä ei voi maksaa virtuaalivaluutalla, on raha erityisasemassa. Jos lapsella on omaa rahaa, esimerkiksi viikkorahaa ja hän säästää sitä, on viikko hyvä yksikkö mihin verrata kulutusta.

Käytännön vinkkejä

  • Pohdi lapsesi kuullen omia valintojasi
    Lapsen kehitystaso ei mahdollista aikuisen abstraktia ajattelua. Siksi hän oppii parhaiten rahankäyttöä esimerkin voimalla.
  • Vertailkaa erilaisten tuotteiden hintoja
    Miettikää lapsen kanssa mitä muuta, digitaalista tai fyysistä, samalla rahalla voisi saada. Myös eettiset ja ekologiset arvot kannattaa huomioida!
  • Kuluttajan oikeudet pätevät myös digitaaliseen kuluttamiseen
    Jos ostat yritykseltä, olet kuluttaja ja nautit kuluttajan oikeuksista EU-alueella. Ongelmatapauksissa apua saa esimerkiksi Kuluttajaneuvonta-palvelusta.
  • Vertaile maksutapoja ennen maksamista
    Jos maksoit luottokortilla, voit ongelmatilanteissa vaatia myyjän lisäksi hyvitystä aina myös luotonantajalta. Sen puoleen voi kääntyä tilanteessa, jossa yritys ei toimita ostosta, ostoksesta on laskutettu väärin tai tuotteessa on myyjän vastuulle kuuluva virhe.
  • Myös virtuaalista omaisuutta pitää vaalia
    Esimerkiksi tärkeän pelihahmon tai hahmon hauskan lisävarusteen menettäminen voi tuntua yhtä kurjalta kuin särkyneen lelun roskiin heittäminen.

Virtuaalimarkkinat-tekstiä varten on haastateltu Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiantuntijoita. Lisää tietoa vanhemman oikeuksista ja velvollisuuksista löytyy Lapsi kuluttajana -tietopaketista.

Päivitä lapsesi tietoturvataidot

Lapsi itkee kun tietokone sanoo VIRUS WARNING. Isä ihmettelee vieressä.
Tietoturvan tulisi olla jokaisen suomalaisen kansalaistaito. Lapsi itkee kun tietokone sanoo VIRUS WARNING. Isä ihmettelee vieressä. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Kekseliäs ja utelias lapsi löytää netistä helposti tekemistä, tietoa ja seuraa. Lapsi ei osaa arvioida palvelujen luotettavuutta, mutta kotiverkkosi käyttäjänä hänkin vastaa perheenne tietoturvasta. Kun kysyt lapselta päivän kuulumisia, kysy myös mitä tapahtui netissä tänään.

  • Tietoturvakäytännöt on opetettava lapselle alusta saakka, jolloin lapsen voi antaa vapaammin käyttää tietotekniikkaa.
  • Tietotekniikka on turvallista, kun laitteet ja sovellukset on asianmukaisesti suojattu ja päivitetty.
  • Tärkeiden tietojen menetys on vältettävissä varmuuskopioimalla tai huolehtimalla että tiedot tallentuvat pilveen.
  • Ilmeisiä vaaran paikkoja ovat valeprofiilit ja tietojen kalastelu.

Kodeissamme on yhä enemmän verkkoon liitettäviä älylaitteita, leluista keittiökoneisiin ja talotekniikkaan. Niiden tietoturva voi aiheuttaa päänvaivaa. Ennen kuin lapsesi kirjautuu pelitileille tai verkkopalveluun, huolehdi siitä, että hän käyttää riittävän vaikeasti murrettavia salasanoja, ja että ne ovat vain hänen itsensä tiedossa. Opasta lasta suojaamaan omat henkilötiedot ja muu tieto, joka saattaa kiinnostaa rikollisia.

Virustentorjuntaohjelmat suojaavat yleisimmiltä haitoilta, mutta sovelluksia suunnitellaan myös tietojen kalasteluun. Jos pidät tietokoneen pääkäyttäjän oikeudet erillisellä tunnuksella, ei siihen voi asentaa epämääräisiä sovelluksia tai selainlaajennuksia. Käy myös välillä läpi mitä sovelluksia lapsi on puhelimeensa asentanut.

Verkkoon yhdistetyt laitteet ja sovellukset osaavat päivittää itse itsensä, kunhan sallit sen. Kodin tietoturvan voi ostaa myös palveluna esimerkiksi teleoperaattorilta, jos omat taidot eivät riitä.

Käytännön vinkkejä

  • Auta lasta keksimään hyvä salasana
    Salasanan on oltava ikioma ja pitkä, eikä sitä jaeta edes parhaan kaverin kanssa. Voit testata salasanan vahvuuden Digitreenien salasanakoneella.
  • Opasta lasta tunnistamaan valeprofiilit
    Pyydä lasta kertomaan, jos nettituttava pyytää erikoisia asioita, kuten henkilötietoja, salasanoja, pankkitietoja tai valokuvia. Valeprofiilin tunnistamiseen on useita keinoja.
  • Lataa pelit virallisista sovelluskaupoista
    Epämääräisiltä pelisivustoilta voi pelilaitteelle tulla haittaohjelmia. Huomaathan, että osa peleistä voi myös kerätä laitteella olevia kavereiden yhteystietoja.
  • Varoita lasta avaamasta tuntemattomia linkkejä ja liitetiedostoja
    Opeta lasta tarkistamaan, että on sillä sivulla missä on tarkoituskin. Liitetiedostoista saattaa latautua haittaohjelmia ja linkistä saattaa ohjautua valesivulle, jossa kalastellaan tietoja.
  • Virheistä oppii
    Virheitä sattuu kaikille ja esimerkiksi moni oppii varmuuskopioimaan vasta kun menettää tärkeät tietonsa lopullisesti. Sovi lapsen kanssa, että hölmöilystä kertominen on hyvä asia. Jos epäilet rikosta, ole yhteydessä poliisiin.

Näkökulma tietoturvaan on kirjoitettu yhdessä Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. Viestintäviraston tehtävänä on varmistaa toimivat, tietoturvalliset ja nopeat viestintäpalvelut koko yhteiskunnalle. Kyberturvallisuuskeskus uskoo, että tietoturvan tulee olla jokaisen suomalaisen kansalaistaito.

Opitaan yhdessä uuden ajan empatiaa

Lapsi osoittaa karttakepillä taululle, jossa lukee LOL. Vanhemmat ottavat muistiinpanoja.
Ennusteiden mukaan empatia on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi työtaito, sillä vuorovaikutusta ja empatiaa on hyvin vaikeaa täysin automatisoida. Lapsi osoittaa karttakepillä taululle, jossa lukee LOL. Vanhemmat ottavat muistiinpanoja. Kuva: Karstein Volle Yle Oppiminen

Empatia on kokoelma taitoja, joiden avulla ymmärrämme toisten ihmisten tunteita ja ajatuksia. Empatiataidot ovat kaiken vuorovaikutuksen perusta ja yhä tärkeämpiä esimerkiksi tulevaisuuden työssä, joka tapahtuu yhä enemmän verkossa.

  • Varhainen vuorovaikutus on tärkeää empatian kehittymiselle.
  • Lapset, joiden vanhemmat käyttivät enemmän tunteita ja mielentiloja kuvaavia sanoja varhaisessa vuorovaikutuksessa, pärjäsivät myöhemmin paremmin empatiatesteissä.
  • Mielikuvitus on tärkeä empatiataito.
  • Toisten tunteiden ymmärtäminen perustuu siihen, että ne tarttuvat.
  • Empatia voi estyä verkossa, jossa tunnetieto välittyy vielä melko heikosti.

Empatiaan kuuluu erilaisia taitoja, joiden avulla ymmärrämme toisiamme. Empatiaan kuuluu mm. kyky tuntea myötätuntoa ja asettua toisen ihmisen asemaan. Empatiaa on myös kehonkielen tulkinta ja tunteita ilmaisevien ilmeiden ymmärtäminen.

Tekstin välityksellä toisten tunteista on vaikea saada tietoa. Chattikeskusteluista, nettipalstan kommenteista tai tekstiviesteistä puuttuvat sävyt ja painotukset eivätkä hymiötkään korvaa ilmeiden ja kehonkielen välittämiä sanattomia viestejä. Kun tunteet eivät välity, ne eivät myöskään tartu, ja on helpompaa käyttäytyä ikävästi toisia kohtaan tai poistua hankalasta tilanteesta.

Selkeää näyttöä siitä, että verkko heikentäisi empatiataitoja, ei ole. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on kuitenkin oleellista empatiataitojen oppimisessa, etenkin varhaislapsuudessa.

Ennusteiden mukaan empatia on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi työtaito, sillä vuorovaikutusta ja empatiaa on hyvin vaikeaa täysin automatisoida. Empatiataidot ovat tärkeitä onnistuneen tiimityön kannalta, ja tiimityön ennustetaan lisääntyvän työelämässä. Empatiataitoja voi harjoitella läpi elämän, ja ne muovautuvat myös muussa kuin vanhempien kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Kaverisuhteet ja vuorovaikutus muiden aikuisten kanssa ovat oppimisen kannalta yhä tärkeämmässä roolissa lapsen varttuessa.

Käytännön vinkkejä

  • Näytä esimerkkiä ja sanoita tunteitasi
    Kerro lapselle tai nuorelle, miltä itsestäsi tuntuu. Avaa mielenliikkeitäsi ja kerro, mitä ajattelet, tai mitä arvelet muiden ajattelevan.
  • Lue lapselle tarinoita
    Kaikki, mikä rikastaa lapsen mielikuvitusta ja auttaa näkemään maailmaa toisin silmin, tukee empatiaa. Hyvien tarinoiden, etenkin ääneen luettuna, on todettu auttavan empatian kehityksessä.
  • Nähkää ja jutelkaa kasvotusten
    Tunteet eivät välity yhtä helposti nettikeskustelussa. Toisen ymmärtäminen kasvotusten on helpompaa.
  • Ole oma itsesi, älä stressaa
    Tärkeintä on, että vuorovaikutus lapsen kanssa on molemmille osapuolille sopivaa ja luonnollista.

Empatiasta on kirjoitettu yhdessä Katri Saarikiven kanssa. Hän on Helsingin Yliopiston NEMO – Natural Emotionality in Digital Interaction -tutkimusryhmän tutkimusjohtaja.

Lue lisää:

Vanhempien ja lasten välissä on iso tablet, jonka ruudun läpi heidän kätensä koskettavat toisiaan.

Isä, äiti ja media

Mediakasvatustyötä tekevien järjestöjen näkökulmia lasten mediankäytöstä.

Edit 20.2.2018: tarkennettu tieto; Jaana Wessman on erikoistuva, ei erikoistunut.

Keskustele