Hyppää pääsisältöön

Magnificat innosti sekä Bachia että poikia

Brittiläinen Hyperion lienee nykyään taidemusiikin ahkerimpia levy-yhtiöitä. Onneksi laatukin on kunnossa, koska maassa riittää taidemusiikkiosaamista josta ammentaa. Malliesimerkki tilanteesta on Hyperionin uusi levy, jolla kuullaan Bachin ja hänen poikiensa kolme Magnificatia. Melko tavallisesta ohjelmistosta, tutusta orkesterista ja kansallisen tason solisteista on saatu aikaiseksi suorastaan riemukas levy.

Magnificat / Bach
Magnificat / Bach Uudet levyt

Barokin aikana Magnificat eli Marian kiitosvirsi tavattiin säveltää juhlavan suoraviivaiseksi musiikiksi. Kun resitatiivit eivät häiritse ja aihe on kiitollisuus, tulos on luonnostaan hauskempi ja napakampi kuin kantaatit ja passiot. Niinpä Magnificat D-duuri on Ukko-Bachin suoraviivaisinta ja tavallaan maallisinta kirkkomusiikkia, melkeinpä iloista oopperaa. Silti isän konservatiivisuus paljastuu, kun sitä vertaa poikien ajanmukaisuuteen: Carl Philipp Emanuelin Magnificat edustaa tehokasta ja tunteisiin vetoavaa empfindsamer Stiliä, ja hänen pikkuveljensä Johann Christianin versio on jo galantisti laukkaavaa, hittimittaan pakattua poppia.

Jonathan Cohenin johtama barokkiorkesteri Arcangelo kuoroineen tuo kolmen magnificatin erot nokkelasti esiin. Ukko-Bachin soinnillinen rohkeus esimerkiksi Esurientes-osan huiluissa ja Suscepit-osan klustereissa kuuluu puhtaana ja kirkkaana, kun taas poikien magnificateissa korostetaan rytmiä ja eleganssia. Vikkelimmissä osissa Arcangelon muusikot innostuvat jopa liikaa, ja rytmeihin ilmaantuu ajoittain klappia, mutta kokonaisuus kestää vertailun mihin tahansa viime aikojen levytykseen.

Solisteista sopraano Joelle Harvey ja mezzo Olivia Vermeulen laulavat terveesti mutta aika isosti. Basso Thomas Bauer ylitulkitsee kirkkolatinaa melkein oopperaksi, mutta saa Quia fecit -osaan mukavasti auktoriteettia. Tenori Thomas Walkerilla on mukavan herraskainen ääni, ja kontratenori Iestyn Davies hoitaa tonttinsa honottamatta ja ärsyttämättä. Tasaisesta brittilaadusta kertoo, että kaikki solistit pystyvät tyylikkääseen yhtyelauluun monina yhdistelminä.

Tuloksena syntyy siis laadukas levy, jonka riemullisen musiikin mukana on hauska matkustaa barokista kohti klassismia.

Johann Sebastian Bach: Magnificat D-duuri. Johann Christian Bach: Magnificat C-duuri. Carl Philipp Emanuel Bach: Magnificat D-duuri. - Joelle Harvey, Olivia Vermeulen, Iestyn Davies, Thomas Walker ja Thomas Bauer, sekä Arcangelo/Jonathan Cohen. (Hyperion, CDA68157)

Kuuntele Uudet levyt 30.1.2018, toimittajana Kare Eskola.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.