Hyppää pääsisältöön

Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

Näyttelijä Oke Tuuri kuvituskuvassa kuunnelmaan Calmarian kuningas
Pekka Lipponen (Oke Tuuri) lähtee kuninkaaksi Calmarian saarille. Näyttelijä Oke Tuuri kuvituskuvassa kuunnelmaan Calmarian kuningas Kuva: Yle Oke Tuuri,kuunnelmat,Pekka Lipponen

Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen. Calamarian kuningas radioitiin ensimmäisen kerran vuonna 1960. Seikkailusarja on julkaistu nyt kokonaisuudessaan ja pysyvästi Areenaan.

Toki Lipponen kiinnostuu pestistä, vaikkei siitä suuresti huutelekaan. Kalareissuksi naamioitu matka Calamarian valtakuntaan muuttuu kuitenkin kissakalojen nappaamisesta monivaiheiseksi seikkailuksi – jo merimatka saarelle on täynnä vaaroja. Pekka Lipponen (Oke Tuuri) ja kumppaninsa Pavel Pohjola (Sasu Haapanen) välttyvät vain vaivoin menettämästä henkeään.


Kuuntele ja lataa koko seikkailu tästä.

Perille päästyään miehet kuulevat, että kuningas Valeriuksesta olisi jo aika jättänyt. Kaduilla huhutaan, että hänen tuore aviovaimonsa on lemmenrohdoilla juonitellut itsensä pikavauhtia vallanpitäjän vuoteeseen ja vielä kavalammin leskikuningattareksi.

Calamarian kuningattareksi kruunataan Kuningatar Amando Ensimmäinen. Armias kuningatar osoittautuu Pekka Lipposen entiseksi heilaksi, paremmin tunnettuna nimellä Hirmuinen Manta (Emma Väänänen).

Hirmuinen Manta, minun eukkoni! Tämäkö on kuningatar?― Pekka Lipponen

Vanhat suhteet eivät kuitenkaan pelasta Lipposta ja Pohjolaa pulasta – rangaistuksena majesteetin tuttavallisesta puhuttelusta ja valtaoikeuden kyseenalaistamisesta Amando-Manta määrää vanhalle heilalleen kaksikymmentä paria raipaniskuja. Miesten avuksi saapuu Kalle-Kustaa Korkki (Wilho Ilmari) joka on vanhan tuttavansa pelastamisen lisäksi kiinnostunut saaren öljykentistä.

Seis, piiskuri, taikka ammun!― Kalle-Kustaa Korkki

Oke Tuuri (1909–1976) on tullut kuuntelijoille tutuksi Korkin ja Lipposen kuunnelmatoteutuksissa "ainoana oikeana" Pekka Lipposena – vasta 1970-luvulla hänet on korvannut Seppo Kolehmainen seikkailusarjassa Kuolleessa kaupungissa kummittelee (1971). Toinen Oke Tuurin tunnettu rooli on pontikkaa keittelevä, 105-vuotias Tippavaaran isäntä radiohupailussa Kankkulan kaivolla. Sarjaa on julkaistu Areenaan vanhimmista jaksoista, vuodesta 1958 alkaen: Kankkulan kaivolla.

Oke Tuurin rooli radiossa oli sota-aikana huomattavasti vakavampi. Hän toimi tiedotustehtävissä TK-miehenä Aunuksen radiossa kuuluttajana ja lukijana yhdessä Pekka Tiilikaisen kanssa vuosina 1941–1944.

Jatkosota. Aunuksen radio. Vänrikki Pekka Tiilikainen ja TK-mies Oke Tuuri lukevat uutisia jouluna 1941 Äänislinnassa.
Pekka Tiilikainen ja Oke Tuuri lukevat uutisia jouluna 1941 Äänislinnassa. Jatkosota. Aunuksen radio. Vänrikki Pekka Tiilikainen ja TK-mies Oke Tuuri lukevat uutisia jouluna 1941 Äänislinnassa. Kuva: SA-kuva Oke Tuuri,Pekka Tiilikainen,jatkosota,Aunuksen Radio

Wilho Ilmari (1888–1983) herättää Kalle-Kustaa Korkin hahmon eloon myös kuunnelmissa Öljyä ja aivopesua (1961) sekä Rauniokaupungin vanki (1960). Ohjaajana hän on toiminut Yleisradiossa Radioteatterin ja television tuotannoissa ja teatterimaailmassa mm. Kansallisteatterissa vuosina 1937–1957. Radioteatterille Ilmari on ohjannut kuunnelmasarjan Seitsemän veljestä (1955). Muissa säilyneissä Korkki-Lippos-seikkailuissa Kalle-Kustaa Korkkia esittää Kauko Helovirta.

Wilho Ilmari (1959).
Wilho Ilmari kuvattuna vuonna 1959 TV-näytelmään ”Kolmas soitto”. Wilho Ilmari (1959). Kuva: Yle kuvapalvelu. Wilho Ilmari

Yleisradiolla tallessa olevista Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen kuunnelmista on vielä julkaisematta 1970-luvulla tehty seikkailu Kuolleessa kaupungissa kummittelee, joka julkaistaan Areenaan helmikuussa 2018.

Kommentit
  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto