Hyppää pääsisältöön

Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

Näyttelijä Oke Tuuri kuvituskuvassa kuunnelmaan Calmarian kuningas
Pekka Lipponen (Oke Tuuri) lähtee kuninkaaksi Calmarian saarille. Näyttelijä Oke Tuuri kuvituskuvassa kuunnelmaan Calmarian kuningas Kuva: Yle Oke Tuuri,kuunnelmat,Pekka Lipponen

Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen. Calamarian kuningas radioitiin ensimmäisen kerran vuonna 1960. Seikkailusarja on julkaistu nyt kokonaisuudessaan ja pysyvästi Areenaan.

Toki Lipponen kiinnostuu pestistä, vaikkei siitä suuresti huutelekaan. Kalareissuksi naamioitu matka Calamarian valtakuntaan muuttuu kuitenkin kissakalojen nappaamisesta monivaiheiseksi seikkailuksi – jo merimatka saarelle on täynnä vaaroja. Pekka Lipponen (Oke Tuuri) ja kumppaninsa Pavel Pohjola (Sasu Haapanen) välttyvät vain vaivoin menettämästä henkeään.


Kuuntele ja lataa koko seikkailu tästä.

Perille päästyään miehet kuulevat, että kuningas Valeriuksesta olisi jo aika jättänyt. Kaduilla huhutaan, että hänen tuore aviovaimonsa on lemmenrohdoilla juonitellut itsensä pikavauhtia vallanpitäjän vuoteeseen ja vielä kavalammin leskikuningattareksi.

Calamarian kuningattareksi kruunataan Kuningatar Amando Ensimmäinen. Armias kuningatar osoittautuu Pekka Lipposen entiseksi heilaksi, paremmin tunnettuna nimellä Hirmuinen Manta (Emma Väänänen).

Hirmuinen Manta, minun eukkoni! Tämäkö on kuningatar?― Pekka Lipponen

Vanhat suhteet eivät kuitenkaan pelasta Lipposta ja Pohjolaa pulasta – rangaistuksena majesteetin tuttavallisesta puhuttelusta ja valtaoikeuden kyseenalaistamisesta Amando-Manta määrää vanhalle heilalleen kaksikymmentä paria raipaniskuja. Miesten avuksi saapuu Kalle-Kustaa Korkki (Wilho Ilmari) joka on vanhan tuttavansa pelastamisen lisäksi kiinnostunut saaren öljykentistä.

Seis, piiskuri, taikka ammun!― Kalle-Kustaa Korkki

Oke Tuuri (1909–1976) on tullut kuuntelijoille tutuksi Korkin ja Lipposen kuunnelmatoteutuksissa "ainoana oikeana" Pekka Lipposena – vasta 1970-luvulla hänet on korvannut Seppo Kolehmainen seikkailusarjassa Kuolleessa kaupungissa kummittelee (1971). Toinen Oke Tuurin tunnettu rooli on pontikkaa keittelevä, 105-vuotias Tippavaaran isäntä radiohupailussa Kankkulan kaivolla. Sarjaa on julkaistu Areenaan vanhimmista jaksoista, vuodesta 1958 alkaen: Kankkulan kaivolla.

Oke Tuurin rooli radiossa oli sota-aikana huomattavasti vakavampi. Hän toimi tiedotustehtävissä TK-miehenä Aunuksen radiossa kuuluttajana ja lukijana yhdessä Pekka Tiilikaisen kanssa vuosina 1941–1944.

Jatkosota. Aunuksen radio. Vänrikki Pekka Tiilikainen ja TK-mies Oke Tuuri lukevat uutisia jouluna 1941 Äänislinnassa.
Pekka Tiilikainen ja Oke Tuuri lukevat uutisia jouluna 1941 Äänislinnassa. Jatkosota. Aunuksen radio. Vänrikki Pekka Tiilikainen ja TK-mies Oke Tuuri lukevat uutisia jouluna 1941 Äänislinnassa. Kuva: SA-kuva Oke Tuuri,Pekka Tiilikainen,jatkosota,Aunuksen Radio

Wilho Ilmari (1888–1983) herättää Kalle-Kustaa Korkin hahmon eloon myös kuunnelmissa Öljyä ja aivopesua (1961) sekä Rauniokaupungin vanki (1960). Ohjaajana hän on toiminut Yleisradiossa Radioteatterin ja television tuotannoissa ja teatterimaailmassa mm. Kansallisteatterissa vuosina 1937–1957. Radioteatterille Ilmari on ohjannut kuunnelmasarjan Seitsemän veljestä (1955). Muissa säilyneissä Korkki-Lippos-seikkailuissa Kalle-Kustaa Korkkia esittää Kauko Helovirta.

Wilho Ilmari (1959).
Wilho Ilmari kuvattuna vuonna 1959 TV-näytelmään ”Kolmas soitto”. Wilho Ilmari (1959). Kuva: Yle kuvapalvelu. Wilho Ilmari

Yleisradiolla tallessa olevista Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen kuunnelmista on vielä julkaisematta 1970-luvulla tehty seikkailu Kuolleessa kaupungissa kummittelee, joka julkaistaan Areenaan helmikuussa 2018.

Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.