Hyppää pääsisältöön

Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

Näyttelijä Oke Tuuri kuvituskuvassa kuunnelmaan Calmarian kuningas
Pekka Lipponen (Oke Tuuri) lähtee kuninkaaksi Calmarian saarille. Näyttelijä Oke Tuuri kuvituskuvassa kuunnelmaan Calmarian kuningas Kuva: Yle Oke Tuuri,kuunnelmat,Pekka Lipponen

Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen. Calamarian kuningas radioitiin ensimmäisen kerran vuonna 1960. Seikkailusarja on julkaistu nyt kokonaisuudessaan ja pysyvästi Areenaan.

Toki Lipponen kiinnostuu pestistä, vaikkei siitä suuresti huutelekaan. Kalareissuksi naamioitu matka Calamarian valtakuntaan muuttuu kuitenkin kissakalojen nappaamisesta monivaiheiseksi seikkailuksi – jo merimatka saarelle on täynnä vaaroja. Pekka Lipponen (Oke Tuuri) ja kumppaninsa Pavel Pohjola (Sasu Haapanen) välttyvät vain vaivoin menettämästä henkeään.


Kuuntele ja lataa koko seikkailu tästä.

Perille päästyään miehet kuulevat, että kuningas Valeriuksesta olisi jo aika jättänyt. Kaduilla huhutaan, että hänen tuore aviovaimonsa on lemmenrohdoilla juonitellut itsensä pikavauhtia vallanpitäjän vuoteeseen ja vielä kavalammin leskikuningattareksi.

Calamarian kuningattareksi kruunataan Kuningatar Amando Ensimmäinen. Armias kuningatar osoittautuu Pekka Lipposen entiseksi heilaksi, paremmin tunnettuna nimellä Hirmuinen Manta (Emma Väänänen).

Hirmuinen Manta, minun eukkoni! Tämäkö on kuningatar?― Pekka Lipponen

Vanhat suhteet eivät kuitenkaan pelasta Lipposta ja Pohjolaa pulasta – rangaistuksena majesteetin tuttavallisesta puhuttelusta ja valtaoikeuden kyseenalaistamisesta Amando-Manta määrää vanhalle heilalleen kaksikymmentä paria raipaniskuja. Miesten avuksi saapuu Kalle-Kustaa Korkki (Wilho Ilmari) joka on vanhan tuttavansa pelastamisen lisäksi kiinnostunut saaren öljykentistä.

Seis, piiskuri, taikka ammun!― Kalle-Kustaa Korkki

Oke Tuuri (1909–1976) on tullut kuuntelijoille tutuksi Korkin ja Lipposen kuunnelmatoteutuksissa "ainoana oikeana" Pekka Lipposena – vasta 1970-luvulla hänet on korvannut Seppo Kolehmainen seikkailusarjassa Kuolleessa kaupungissa kummittelee (1971). Toinen Oke Tuurin tunnettu rooli on pontikkaa keittelevä, 105-vuotias Tippavaaran isäntä radiohupailussa Kankkulan kaivolla. Sarjaa on julkaistu Areenaan vanhimmista jaksoista, vuodesta 1958 alkaen: Kankkulan kaivolla.

Oke Tuurin rooli radiossa oli sota-aikana huomattavasti vakavampi. Hän toimi tiedotustehtävissä TK-miehenä Aunuksen radiossa kuuluttajana ja lukijana yhdessä Pekka Tiilikaisen kanssa vuosina 1941–1944.

Jatkosota. Aunuksen radio. Vänrikki Pekka Tiilikainen ja TK-mies Oke Tuuri lukevat uutisia jouluna 1941 Äänislinnassa.
Pekka Tiilikainen ja Oke Tuuri lukevat uutisia jouluna 1941 Äänislinnassa. Jatkosota. Aunuksen radio. Vänrikki Pekka Tiilikainen ja TK-mies Oke Tuuri lukevat uutisia jouluna 1941 Äänislinnassa. Kuva: SA-kuva Oke Tuuri,Pekka Tiilikainen,jatkosota,Aunuksen Radio

Wilho Ilmari (1888–1983) herättää Kalle-Kustaa Korkin hahmon eloon myös kuunnelmissa Öljyä ja aivopesua (1961) sekä Rauniokaupungin vanki (1960). Ohjaajana hän on toiminut Yleisradiossa Radioteatterin ja television tuotannoissa ja teatterimaailmassa mm. Kansallisteatterissa vuosina 1937–1957. Radioteatterille Ilmari on ohjannut kuunnelmasarjan Seitsemän veljestä (1955). Muissa säilyneissä Korkki-Lippos-seikkailuissa Kalle-Kustaa Korkkia esittää Kauko Helovirta.

Wilho Ilmari (1959).
Wilho Ilmari kuvattuna vuonna 1959 TV-näytelmään ”Kolmas soitto”. Wilho Ilmari (1959). Kuva: Yle kuvapalvelu. Wilho Ilmari

Yleisradiolla tallessa olevista Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen kuunnelmista on vielä julkaisematta 1970-luvulla tehty seikkailu Kuolleessa kaupungissa kummittelee, joka julkaistaan Areenaan helmikuussa 2018.

Keskustele
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto