Hyppää pääsisältöön

Duunarikomedioiden ohjaaja Taru Mäkelä: “Rohkeus on sitä, että tekee vaan - pelosta huolimatta.”

Elokuvaohjaaja Taru Mäkelä
Elokuvaohjaaja Taru Mäkelä Elokuvaohjaaja Taru Mäkelä Kuva: Sakari Majantie elokuvaohjaajat,Taru Mäkelä,Varasto

Viimeisimmän elokuvansa duunarikomedia Varasto 2 kuvauksissa jälleen uusinut syöpä muistutti elokuvaohjaaja Taru Mäkelää elämän rajallisuudesta ja rohkeuden merkityksestä.

Kesä 2017 kului elokuvan Varasto 2 tekemisen parissa. Silloin Taru Mäkelä pelkäsi ainoastaan sitä, että suun kautta otettavista sytostaateista tulee niin huono olo, ettei hän voisi ohjata elokuvaa ja saada päätökseen tuotantoa.

– Mitään muuta pelättävää ei ole kuin pelko itse. Jos ihminen alkaa pelätä niin silloin hän voi pelätä vaikka kumisaappaita, hymähtää Mäkelä ja toteaa pelon voittamisesta näin:

– Rohkeus ei ole sitä että ei pelkää, vaan rohkeus on sitä että tekee vaan, pelosta huolimatta. Ja sitähän se on, että meidän tulee toteuttaa oma kohtalomme ja tulla siksi mitä me olemme. Mun tavoite on tulla vanhaksi naiseksi. Mä sanoin tän miehelleni ja se sano, että sähän oot, nauraa Taru.

Taru Mäkelä toteaa viisaasti, että pelko on myös elämää suojeleva voima. Jos intuitio sanoo että varo niin siihen on syynsä. Intuitio on vahvasti ohjannut hänen omaa elämäänsä ja valintojaan. – Minulla on hyvin vahva käsitys vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta. Minulle sopii se, että olen freelancer, jolla on tuotantoyhtiö. Jos mokaa, niin ne ovat omia mokia, toteaa Taru Mäkelä.

Työttömät selviävät ryhtymällä yrittäjiksi

Duunarikomedia Varasto 2ssa duunarit selviytyvät työttömyydestä ryhtymällä yrittäjiksi. Naurunpyrähdyksiltä ei voi välttyä kun Taru Mäkelä kuvaa kuinka kaikki selviää kun kaikki vain tulevat aktiivisiksi.

Duunarikomedioiden alkuperä on Taru Mäkelän koulukaverin Arto Salmisen kirjoissa. Hän on kuvannut hienosti erilaisia ihmisiä ja koska Taru Mäkelän mukaan Suomessa ei oikeasti kuvata duunareita, hän päätti tarttua toimeen.

Mutta kyllä fiksut aina pärjäävät― Taru Mäkelä

Nyt aiheesta on syntynyt kaksi Taru Mäkelän elokuvaa. Samojen ihmisten tarina jatkuu Varasto 2:ssa. Elokuvasta löytyy monia elämisen oppitunteja. Aiheena on myös tämän päivän Suomi ja se millaisilla eväillä ja konsteilla ihmiset jotka elävät marginaalissa sinnittelevät.

Mäkelän suvun kutsumuksena ovat elokuvat

Taru Mäkelän suvussa elokuvakärpänen on purrut jo useampaa sukupolvea. Hänen isovanhempansa Anna ja Väinö Mäkelä perustivat jo 1920-luvulla Kinosto-nimisen yhtiön. Aluksi heillä oli elokuvateattereita, mutta hyvin pian pariskunta ryhtyi myös tuottamaan elokuvia perustamansa Fennada-tuotantoyhtiön kautta. Anna ja Väinö Mäkelän kaikki neljä poikaa työllistyivät sittemmin yhtiössä. Elokuva-alan sijaan ei ollut muita vaihtoehtoja.

Kuopus oppi ruotsia laulamalla

Taru Mäkelän vanhemmat, Terttu Maija (os. Auttila) ja Tuukka Mäkelä, menivät naimisiin Tampereella vuonna 1949. Perheen kuopuksen täytettyä kolme vuotta perhe muutti Helsinkiin, jossa Taru aloitti Töölön kirkolla kaksikielisen lastentarhan. Koulunsa Taru Mäkelä kävi myös Töölössä ja pääsi ylioppilaaksi pitkän saksan lukeneena Töölön Yhteiskoulusta. Kirjallisuus, teatteri ja varsinkin elokuvat täyttivät vapaa-aikana nuoren naisen elämän.

– Minulla oli huomattava etuoikeus kun minulla oli vapaakortti kaikkiin Kinoston teattereihin, jotka tänä päivänä kuuluvat Finnkinon ketjuun. Pääsin siis ilmaiseksi kaikkiin elokuviin ja jos ilmoitin päivää aikaisemmin niin pääsin myös kilpailevien yritysten, kuten Adamsien tai Orkojen, elokuviin, kertoo Taru Mäkelä.

– Perjantain Hesarissa tuli viikon elokuvakartta, joka laitettiin keittiöön meidän ilmoitustaululle ja siihen sitten ruksasin tussilla aina mitä olin nähnyt. Tavoitteena oli että olisin nähnyt kaikki, naurahtaa Taru Mäkelä.

Elokuvajulisteiden tekstit olivat Taru Mäkelän aapiskirja

Elokuvat ovat aina olleet hänelle suuri intohimo. Niissä häneen vetoaa ennen kaikkea se että voi olla jossain muualla. Sama koskee teatteria.

– Kun valot laskee ja esirippu aukeaa niin alkaa jotain, joka on intensiivistä ja taianomaista. Elokuvahan on kuin kollektiivinen uni, sanoo elokuvaohjaaja Taru Mäkelä. Elokuvien myötä hän oppi näkemään myös arkitodellisuuden toisenlaisena.

Taru Mäkelän ”elokuvakoulu” alkoi hyvin nuorena. Hän opetteli lukemaan kesäpaikan seinille ripustettujen elokuvajulisteiden avulla. Elokuvien nimet ja mainoslauseet opettivat hänelle myös kieliä ja sen miten kiteytetään asioita.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Taru Mäkelä hakeutui yliopistoon lukemaan taidehistoriaa, mutta totesi hyvin pian ettei häntä kiinnosta muiden taiteilijoiden työt. Hän halusi tehdä taidetta itse.

Elokuvakoulussa opittiin elävän mallin piirtämistä

Elokuvakoulussa Taru Mäkelä koki vihdoin olevansa oikeassa paikassa. Opiskeluiden parissa hän tapasi toisena opiskeluvuotenaan miehensä Jouko Seppälän, joka silloin vasta alotteli opintojaan. Tapaamisen myötä Taru inspiroitui elävän mallin piirtämisestä.

Elokuva on kaikkien taiteenlajien äpärä.― Taru Mäkelä

– Taideopiskelijoina vastustimme hurjasti esimerkiksi elävän mallin piirtämistä, muistelee Taru Mäkelä opintojen ensimmäisiä vuosia. Hän sai kuitenkin siitä kaksinkertaiset pisteet, koska suoritti ensin opinnot ykköskurssilla ja seuraavana vuonna teki sen toistamiseen yhdessä Jouko Seppälän kanssa rakastuttuaan tulevaan mieheensä. Elävän mallin piirustus on antanut hänelle elokuvantekijänä tajun kestoista ja ihmisen kokonaisuudesta.

– Se on elämän ja ihmisyyden tutkimista. Se on nopeaa luonnostelua ja sen hahmottamista mistä on kysymys. Elokuva on kaikkien taiteenlajien äpärä. Siinä yhdistyy monenlaiset visuaaliset taiteet ja kulttuurihistoria, toteaa Taru Mäkelä.

Töölö on kylä Helsingissä, jossa syntyy tarinoita myös Kekkosesta

Muutettuaan kolmevuotiaana Runeberginkadulle Taru Mäkelä ei voinut aavistaa että hän tulisi elämään koko elämänsä Töölön pienessä kylässä. Lapsuuden kodista Mannerheimintieltä hän muutti Topeliuksenkadun kotiin opiskelemaan ja sieltä oman perheensä kanssa Linnankoskenkadulle. Hänen Helsinkinsä on pieni kylä, jossa kaikki tuntevat toisensa.

Miksi tasavallan presidentin piti useamman kerran lainata isäni kiikarikivääriä?― Taru Mäkelä

Pienen paikkakunnan pienet tarinat ovat antaneet elokuville aiheita. Myös lapsuudenkodin ilmapiiri ja vieraat politiikan ja kulttuurin huipulta, ovat opettaneet että kaikkien ja kaikenlaisten ihmisten kanssa voi olla tekemisessä. Isä Tuukka Mäkelä seurusteli ja metsästi myös presidentti Urho Kaleva Kekkosen kanssa.

Isän metsästysharrastuksen myötä perheen seurapiiri laajeni entisestään: oli rekkakuskeja, suurlähettiläitä ja presidentti. Taru Mäkelällä on mielenkiintoisia muistoja tuolta ajalta:

– Mietityttää vieläkin miksi tasavallan presidentin piti useamman kerran lainata isäni kiikarikivääriä. Seisoin monena iltana kivääri selässäni ja odotin Mannerheimintie 44 A rapussa, että presidentin auto ja hänen adjutanttinsa tulevat hakemaan kiväärin. Mietin silloin eikö hän jumalauta voi ostaa omaa pyssyä, muistelee Taru Mäkelä.

Elokuvakoulu antoi toisenlaisen perspektiivin elämään

Elokuvakoulu ei antanut vain ystäviä, vaan sieltä löytyivät myös hengenheimolaiset. Koulun merkityksen Taru Mäkelä kiteyttää sanoihin.
– Koulu kerää ympäri maata kaikki ne lapset jotka näkee värillisiä kummallisia unia.

  • André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

    André-Noël Chaker on retoriikan mestari.

    Kanadanranskalainen André Noël Chaker on valittu Suomessa Speakersforumin vuoden puhujaksi (2012) ja juontajaksi (2015). Hänellä on retoriikka hallussaan. Juristi, liikemies, muusikko ja kirjailija on viihtynyt Suomessa jo lähes 30 vuotta. Hänellä on taito rikkoa myyttejä ja kääntää suomalaisten vanhat rasitteet uusiksi voimavaroiksi. Persoonallaan hän rikkoo julkisuudessa muitakin sovinnaisia ja perinteisiä rajoja – huippujuristi, liikemies ja monipuolinen taiteilija esiintyy sujuvasti yksissä nahoissa. Uskottavasti.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

    André-Noël Chaker on retoriikan mestari.

    Kanadanranskalainen André Noël Chaker on valittu Suomessa Speakersforumin vuoden puhujaksi (2012) ja juontajaksi (2015). Hänellä on retoriikka hallussaan. Juristi, liikemies, muusikko ja kirjailija on viihtynyt Suomessa jo lähes 30 vuotta. Hänellä on taito rikkoa myyttejä ja kääntää suomalaisten vanhat rasitteet uusiksi voimavaroiksi. Persoonallaan hän rikkoo julkisuudessa muitakin sovinnaisia ja perinteisiä rajoja – huippujuristi, liikemies ja monipuolinen taiteilija esiintyy sujuvasti yksissä nahoissa. Uskottavasti.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera

  • Saariston äärettömyys on tanssija-koreografi Jens Walentinssonin onnenlähde

    Koreografi Jens Walentinssonin liikkuva elämänkonstellaatio

    Tanssija, koreografi ja tanssipedagogi Jens Walentinsson aloitti tanssin työstämisen kenties jo lapsena, aiemmin kuin muistaa. Vaikka kroppa rentoutuu ja on täysin hiljaa, mieli liikkuu koko ajan jossain: uusissa kuvioissa, uusissa konstellaatioissa. Musiikin sisässä. Näin syntyy ja työstyy koreografia. Kroppa seuraa mielen liikkeitä vaihe vaiheelta. Kunnes hiottu kokonaisuus treenien ja kokeilujen, kaikkien liikkuvien osastensa myötä on valmis ja sen uskaltaa päästää näyttämölle elämään omaa elämäänsä. Katsojan ja esittäjän dialogi voi alkaa.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Tutkimusmatkat omaan sielunmaisemaan ovat Riitta Nelimarkan työkaluja

    Riitta Nelimarkan elämän kuusi kuvaa

    Professori, kuvataiteilija, animaatioelokuvataiteilija ja kirjailija Riitta Nelimarkka (s.1948 Helsingissä) on sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä taiteilijoitamme. Hänen estoton ja iloa hehkuva taiteensa on huomattu myös ulkomailla, missä se o näkynyt monipuolisesti erilaisissa kulttuuritapahtumissa, näyttelyissä ja elokuvafestivaaleilla. Ranska-yhteistyö ja -kontaktit ovat taiteilijalle olennainen linkki Eurooppaan. Ranskan valtio myönsi Nelimarkalle Arts et Lettres -ritarikunnan upseerin kunniamerkin v. 2016.

  • Arkkitehti Benito Casagrande on piirtänyt pysyvän jäljen Turun kaupunkiin

    Arkkitehti Benito Casagrande kädenjälki näkyy Turussa.

    Arkkitehti Benito Casagrande on täynnä rakkautta. Jopa Casagrandentalon päädyssä komeilee teksti Omnia vincit amor eli rakkaus voittaa kaiken. Arkkitehti Benito Casagrandelle se merkitsee kolmen tason rakkautta. Talon historiaan liittyy paljon lähimmäisenrakkautta. Kotiseuturakkaus tarkoittaa hänelle elämäntyötään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastamiseksi ja inhimillisen tason rakkaus tarkoittaa rakkautta Irma-vaimoon.

  • Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939

    Evakot jäivät ilman ruokaa itsenäisyyspäivänä 1939.

    Kaarina Peltolan evakkomatka alkoi lähes 80 vuotta sitten, kun hän lähti perheineen Koivistosta talvisodan kynnyksellä. Kauhein muisto hänestä on se, kun evakot tulivat nälkäisinä Oriveden asemalle itsenäisyyspäivänä vuonna 1939, eikä heille annettu ruokaa.

  • Ota kerrankin rennosti ja kuuntele! Avaruusromun pitkä ja hiljainen yö Pyhäinpäivänä.

    Viisi tuntia hitaita ajatuksia ja hiljaista musiikkia.

    "Kaikki ihmiskunnan ongelmat johtuvat siitä, ettemme me osaa pysyä rauhassa paikallamme, yhdessä huoneessa". Pyhäinpäivän yönä Avaruusromun erikoislähetys tarjoaa harvinaisen tapahtuman: yhtäjaksoisen viisituntisen matkan rauhallisen musiikin ja mietiskelevien ajatusten seurassa. Pitkässä ja hiljaisessa yössä ei ole kiire. Toimittajana Jukka Mikkola.