Hyppää pääsisältöön

Duunarikomedioiden ohjaaja Taru Mäkelä: “Rohkeus on sitä, että tekee vaan - pelosta huolimatta.”

Elokuvaohjaaja Taru Mäkelä
Elokuvaohjaaja Taru Mäkelä Elokuvaohjaaja Taru Mäkelä Kuva: Sakari Majantie elokuvaohjaajat,Taru Mäkelä,Varasto

Viimeisimmän elokuvansa duunarikomedia Varasto 2 kuvauksissa jälleen uusinut syöpä muistutti elokuvaohjaaja Taru Mäkelää elämän rajallisuudesta ja rohkeuden merkityksestä.

Kesä 2017 kului elokuvan Varasto 2 tekemisen parissa. Silloin Taru Mäkelä pelkäsi ainoastaan sitä, että suun kautta otettavista sytostaateista tulee niin huono olo, ettei hän voisi ohjata elokuvaa ja saada päätökseen tuotantoa.

– Mitään muuta pelättävää ei ole kuin pelko itse. Jos ihminen alkaa pelätä niin silloin hän voi pelätä vaikka kumisaappaita, hymähtää Mäkelä ja toteaa pelon voittamisesta näin:

– Rohkeus ei ole sitä että ei pelkää, vaan rohkeus on sitä että tekee vaan, pelosta huolimatta. Ja sitähän se on, että meidän tulee toteuttaa oma kohtalomme ja tulla siksi mitä me olemme. Mun tavoite on tulla vanhaksi naiseksi. Mä sanoin tän miehelleni ja se sano, että sähän oot, nauraa Taru.

Taru Mäkelä toteaa viisaasti, että pelko on myös elämää suojeleva voima. Jos intuitio sanoo että varo niin siihen on syynsä. Intuitio on vahvasti ohjannut hänen omaa elämäänsä ja valintojaan. – Minulla on hyvin vahva käsitys vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta. Minulle sopii se, että olen freelancer, jolla on tuotantoyhtiö. Jos mokaa, niin ne ovat omia mokia, toteaa Taru Mäkelä.

Työttömät selviävät ryhtymällä yrittäjiksi

Duunarikomedia Varasto 2ssa duunarit selviytyvät työttömyydestä ryhtymällä yrittäjiksi. Naurunpyrähdyksiltä ei voi välttyä kun Taru Mäkelä kuvaa kuinka kaikki selviää kun kaikki vain tulevat aktiivisiksi.

Duunarikomedioiden alkuperä on Taru Mäkelän koulukaverin Arto Salmisen kirjoissa. Hän on kuvannut hienosti erilaisia ihmisiä ja koska Taru Mäkelän mukaan Suomessa ei oikeasti kuvata duunareita, hän päätti tarttua toimeen.

Mutta kyllä fiksut aina pärjäävät― Taru Mäkelä

Nyt aiheesta on syntynyt kaksi Taru Mäkelän elokuvaa. Samojen ihmisten tarina jatkuu Varasto 2:ssa. Elokuvasta löytyy monia elämisen oppitunteja. Aiheena on myös tämän päivän Suomi ja se millaisilla eväillä ja konsteilla ihmiset jotka elävät marginaalissa sinnittelevät.

Mäkelän suvun kutsumuksena ovat elokuvat

Taru Mäkelän suvussa elokuvakärpänen on purrut jo useampaa sukupolvea. Hänen isovanhempansa Anna ja Väinö Mäkelä perustivat jo 1920-luvulla Kinosto-nimisen yhtiön. Aluksi heillä oli elokuvateattereita, mutta hyvin pian pariskunta ryhtyi myös tuottamaan elokuvia perustamansa Fennada-tuotantoyhtiön kautta. Anna ja Väinö Mäkelän kaikki neljä poikaa työllistyivät sittemmin yhtiössä. Elokuva-alan sijaan ei ollut muita vaihtoehtoja.

Kuopus oppi ruotsia laulamalla

Taru Mäkelän vanhemmat, Terttu Maija (os. Auttila) ja Tuukka Mäkelä, menivät naimisiin Tampereella vuonna 1949. Perheen kuopuksen täytettyä kolme vuotta perhe muutti Helsinkiin, jossa Taru aloitti Töölön kirkolla kaksikielisen lastentarhan. Koulunsa Taru Mäkelä kävi myös Töölössä ja pääsi ylioppilaaksi pitkän saksan lukeneena Töölön Yhteiskoulusta. Kirjallisuus, teatteri ja varsinkin elokuvat täyttivät vapaa-aikana nuoren naisen elämän.

– Minulla oli huomattava etuoikeus kun minulla oli vapaakortti kaikkiin Kinoston teattereihin, jotka tänä päivänä kuuluvat Finnkinon ketjuun. Pääsin siis ilmaiseksi kaikkiin elokuviin ja jos ilmoitin päivää aikaisemmin niin pääsin myös kilpailevien yritysten, kuten Adamsien tai Orkojen, elokuviin, kertoo Taru Mäkelä.

– Perjantain Hesarissa tuli viikon elokuvakartta, joka laitettiin keittiöön meidän ilmoitustaululle ja siihen sitten ruksasin tussilla aina mitä olin nähnyt. Tavoitteena oli että olisin nähnyt kaikki, naurahtaa Taru Mäkelä.

Elokuvajulisteiden tekstit olivat Taru Mäkelän aapiskirja

Elokuvat ovat aina olleet hänelle suuri intohimo. Niissä häneen vetoaa ennen kaikkea se että voi olla jossain muualla. Sama koskee teatteria.

– Kun valot laskee ja esirippu aukeaa niin alkaa jotain, joka on intensiivistä ja taianomaista. Elokuvahan on kuin kollektiivinen uni, sanoo elokuvaohjaaja Taru Mäkelä. Elokuvien myötä hän oppi näkemään myös arkitodellisuuden toisenlaisena.

Taru Mäkelän ”elokuvakoulu” alkoi hyvin nuorena. Hän opetteli lukemaan kesäpaikan seinille ripustettujen elokuvajulisteiden avulla. Elokuvien nimet ja mainoslauseet opettivat hänelle myös kieliä ja sen miten kiteytetään asioita.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Taru Mäkelä hakeutui yliopistoon lukemaan taidehistoriaa, mutta totesi hyvin pian ettei häntä kiinnosta muiden taiteilijoiden työt. Hän halusi tehdä taidetta itse.

Elokuvakoulussa opittiin elävän mallin piirtämistä

Elokuvakoulussa Taru Mäkelä koki vihdoin olevansa oikeassa paikassa. Opiskeluiden parissa hän tapasi toisena opiskeluvuotenaan miehensä Jouko Seppälän, joka silloin vasta alotteli opintojaan. Tapaamisen myötä Taru inspiroitui elävän mallin piirtämisestä.

Elokuva on kaikkien taiteenlajien äpärä.― Taru Mäkelä

– Taideopiskelijoina vastustimme hurjasti esimerkiksi elävän mallin piirtämistä, muistelee Taru Mäkelä opintojen ensimmäisiä vuosia. Hän sai kuitenkin siitä kaksinkertaiset pisteet, koska suoritti ensin opinnot ykköskurssilla ja seuraavana vuonna teki sen toistamiseen yhdessä Jouko Seppälän kanssa rakastuttuaan tulevaan mieheensä. Elävän mallin piirustus on antanut hänelle elokuvantekijänä tajun kestoista ja ihmisen kokonaisuudesta.

– Se on elämän ja ihmisyyden tutkimista. Se on nopeaa luonnostelua ja sen hahmottamista mistä on kysymys. Elokuva on kaikkien taiteenlajien äpärä. Siinä yhdistyy monenlaiset visuaaliset taiteet ja kulttuurihistoria, toteaa Taru Mäkelä.

Töölö on kylä Helsingissä, jossa syntyy tarinoita myös Kekkosesta

Muutettuaan kolmevuotiaana Runeberginkadulle Taru Mäkelä ei voinut aavistaa että hän tulisi elämään koko elämänsä Töölön pienessä kylässä. Lapsuuden kodista Mannerheimintieltä hän muutti Topeliuksenkadun kotiin opiskelemaan ja sieltä oman perheensä kanssa Linnankoskenkadulle. Hänen Helsinkinsä on pieni kylä, jossa kaikki tuntevat toisensa.

Miksi tasavallan presidentin piti useamman kerran lainata isäni kiikarikivääriä?― Taru Mäkelä

Pienen paikkakunnan pienet tarinat ovat antaneet elokuville aiheita. Myös lapsuudenkodin ilmapiiri ja vieraat politiikan ja kulttuurin huipulta, ovat opettaneet että kaikkien ja kaikenlaisten ihmisten kanssa voi olla tekemisessä. Isä Tuukka Mäkelä seurusteli ja metsästi myös presidentti Urho Kaleva Kekkosen kanssa.

Isän metsästysharrastuksen myötä perheen seurapiiri laajeni entisestään: oli rekkakuskeja, suurlähettiläitä ja presidentti. Taru Mäkelällä on mielenkiintoisia muistoja tuolta ajalta:

– Mietityttää vieläkin miksi tasavallan presidentin piti useamman kerran lainata isäni kiikarikivääriä. Seisoin monena iltana kivääri selässäni ja odotin Mannerheimintie 44 A rapussa, että presidentin auto ja hänen adjutanttinsa tulevat hakemaan kiväärin. Mietin silloin eikö hän jumalauta voi ostaa omaa pyssyä, muistelee Taru Mäkelä.

Elokuvakoulu antoi toisenlaisen perspektiivin elämään

Elokuvakoulu ei antanut vain ystäviä, vaan sieltä löytyivät myös hengenheimolaiset. Koulun merkityksen Taru Mäkelä kiteyttää sanoihin.
– Koulu kerää ympäri maata kaikki ne lapset jotka näkee värillisiä kummallisia unia.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Marianne Heikkilä 18.8.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Marianne Heikkilä 18.8.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

    Satu Kiljusen tärkein juttu on maalata ihminen.

    Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon.

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kenelle sinä haluaisit toivoa runoa? Lähetä toiveesi Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmaan torstaihin mennessä

    Tällä lomakkeella toivot runoa kätevästi

    Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma haastaa kuulijat toivomaan runoa ja lähettämään sen siivin viestin maailmalle. Kenelle sinä haluat omistaa runon? Toiveita voi esittää ennalta tällä lomakkeella torstaihin 5.7. asti. Meistä olisi mukavaa kuulla valinnastasi, joten liitä mukaan runoon liittyvä tarina tai viesti ja yhteystietosi, jotta saamme sinuun yhteyden.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.