Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Äidinkieli pääkuva

2018 kevät: äidinkieli tekstitaito – YTL:n sensoreiden vastaukset kokelaiden kysymyksiin

kysy kokeesta -tekstitaito
kysy kokeesta -tekstitaito Kuva: Annukka Palmén-Väisänen/Yle/Creative Market äidinkieli

Jäin miettimään, oliko... Lähteekö paljon pisteitä, jos... Miten paljon haittaa, että...

Ylioppilastutkintolautakunnan sensorit Minna-Riitta Luukka ja Juha Herkman vastasivat kirjoittajien lähettämiin kysymyksiin.

Sensori vastaa: Kuva on otsikon ohella yksi keino herättää lukijan kiinnostus, mutta tehtävänanto ei mitenkään painota kuvan merkitystä. Kuvan analysointi on tässä pikemminkin lisäansio kuin ehdoton hyvän vastauksen edellytys.
Sensori vastaa: Tekstitaidon vastauksen pituudeksi on suositeltu kahta sivua. Kyllä siihen pitäisi mahtua olennaiset asiat. Paljon riippuu tietysti käsialastakin.
Sensori vastaa: Sisältö ratkaisee - ei pituus. Sanamääriähän kokeessa ei edes pyydetty laskemaan.
Sensori vastaa: Voi hyvin saada erinomaiset pisteet kahden sivun tekstillä. Sehän on suosituskin.
Sensori vastaa: Eikös tässä kuitenkin ole vaihtelua: argumentaatiokeinot, kiinnostuksen herätys (menee lähelle tyyliäkin), kielen piirteiden analyysi ja vertailu, moniäänisyyden analyysi. Ovathan nämä kaikki aika tarkennettuja analyyseja.
Sensori vastaa: Tekstiosuus on tietysti tärkeämpi kuin otsikko. Ei se nyt ainakaan paljon haittaa...
Sensori vastaa: Aineistoluettelossa teksti on nimetty artikkeliksi. Kyse on Helsingin Sanomien Tiede-palstalla julkaistusta tiedeartikkelista, joka yhdistää eri tekstilajien tyylipiirteitä. Tekstilajin tarkka määrittely ei ole vastauksessa olennaista vaan siinä tulisi keskittyä lukijan kiinnostuksen herättävien keinojen erittelyyn.
Sensori vastaa: Ei lähde kunhan vastauksen pystyy yhdistämään oikeaan tehtävään.
Sensori vastaa: Alustavien pisteiden saanti riippuu siitä, miten nopeasti oma opettajasi ehtii suoritukset lukea. Kannattaa kysyä heiltä. Lopulliset pisteet tulevat sitten vasta, kun sensoritkin ovat ehtineet lukea kaikki tekstit - eli vasta toukokuussa.
Sensori vastaa: Tehtävässä 2 kärpästä käsiteltiin osana medialukutaitoa ja tehtävässä 3 osana kaunokirjallisen tekstin lukutaitoa. Nämä molemmat lukutaidot ovat tärkeitä yhteiskunnan ja yleissivistyksen kannalta. Kärpänen sinänsä on sivuseikka.
Sensori vastaa: Jaa, tämä varmastikin vaihtelee sensoreittain. MInä olisi vastannut todennäköisesti tehtävään 1, 4 ja 5. Joku muu ihan varmasti joihinkin muihin.
Sensori vastaa: Kuva on otsikon ohella yksi keino herättää lukijan huomio, mutta tehtävässä ei odoteta kuvan syvällistä analyysia. Kuva on hyvä mainita, mutta ilman sitäkin voi saada hyvät pisteet, jos tekstin keinoja on eritelty ansiokkaasti.
Sensori vastaa: Ei lähde: osoitat lehtitekstin asiantuntemusta.
Sensori vastaa: Olivatko? Tehtävissä 1 ja 3 pyydettiin analysoimaan ja tehtävissä 2, 4 ja 5 erittelemään. Kaikki eivät siis olleet erittelytehtäviä - no, tietysti analyysikin edellyttää ensin erittelemistä, mutta jatkaa sitten siitä vielä tulkintaan päin.
Sensori vastaa: Tekstissä kärpäsen käyttäytymistä havainnollistetaan inhimillistämällä, mikä on tärkeä havainto keinojen erittelyssä. Suora vertailu muuten on varmaan turhaa tässä yhteydessä.
Sensori vastaa: Tehtävässä pyydettiin tulkitsemaan esimerkkien roolia tai tehtäviä argumentaatiossa. Tarkoitus oli siis kuvata sitä, mitä esimerkeillä argumentaatiossa tehdään - esimerkiksi miten niitä käytetään teesin tai perustelujen tukena tai vakuuttavuuden lisäämisen keinona.
Sensori vastaa: Jos nyt ymmärrän oikein, niin tarkastelit kyllä esimerkkejä argumentaation tukena tai vakuuttavuuden lisääjänä tai vaikkapa järkeen ja tunteeseen vetoamisen keinona. Pisteitä siis todennäköisesti tuli.
Sensori vastaa: Ei se väärin ole, jos draaman kaaren avulla saa eriteltyä kiinnostuksen herättämisen keinoja. Draaman kaari ei kuitenkaan tässä yhteydessä ole yhtä selkeä tai ilmeinen keino kuin tarinallisuus tai tarinamuoto yleensä.
Sensori vastaa: Kyllä sai: kuva on yksi keino muiden joukossa. Kuvan merkityksen analyysi on lisäansio tekstin keinojen erittelyn ohessa.
Sensori vastaa: Itse asiassa tehtävänlaatijat yrittävät ainakin tehdä kaikki tehtävät yhtä vaikeiksi tai helpoiksi. Tietysti se, mikä koetaan vaikeaksi tai helpoksi, vaihtelee abeittain - riippuu varmasti siitä, millaisiin asioihin on opetuksessa keskitytty tai mitkä asiat itselle ovat olleet kiinnostavia.
Sensori vastaa: Sai: se herättää myös lukijan kiinnostusta.
Sensori vastaa: Tehtävän tarkoituksena oli testata, miten hyvin lukija oivaltaa argumentoivan tekstin perusluonteen ja argumentoinnin keinot yleisemminkin. Ja tässä tapauksessa nimenomaan esimerkkien käytön argumentaatiossa.
Sensori vastaa: Ei tule hylättyä eikä vaikuta edes pisteisiin. Kaunokirjoitus ei nimittäin ole arviointikriteeri.
Sensori vastaa: Kuva on osa kiinnostuksen herättämistä mutta sen erittelyyn ei ole pakko keskittyä mitenkään syvällisesti. Ilman kuvan analyysia voi saada hyvät pisteet, jos tekstin keinoja on eritelty ansiokkaasti.
Sensori vastaa: Tekstilajia ei pyydetty määrittelemään. Ansiokas havainto on se, että teksti sekoittaa eri tekstilajeille tyypillisiä piirteitä.
Sensori vastaa: Tekstissähän on aika paljon erilaisia esimerkkejä - vaikkapa lähellä tuoteutusta ruuasta, globaaleista ruokatrendeistä ja tietysti se avokadokin on yksi toistuvista esimerkeistä. Mutta onhan siellä monia muitakin. Eikä niitä ole kyllä esimerkiksi-sanalla kaikkia merkitty.
Sensori vastaa: Oikein hyvä havainto - niinhän se onkin ja vielä toistuva sellainen.
Sensori vastaa: Hienoja tulkintoja - kylläpä vain!
Sensori vastaa: Kokonaisuus ratkaisee. Molempien tasojen huomioiminen on hyvä asia. Huomion herättämistä voidaan käsitellä ansiokkaasti myös yhdessä kappaleessa.
Sensori vastaa: Hienoa - hyvissä vastauksissa on usein juuri tämäntyyppisiä kontekstiin liittämisen näkökulmia. Argumentointihan on aina suunnattu lukijoille ja mediatekstit tietynlaisille kohderyhmille, joten oli oikein sopivaa pohtia kontekstia.
Sensori vastaa: Nämä ovat hyviä havaintoja. Lisää mahdollisia keinoja voit katsoa hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Ei ole. Kiinnostuksen herättämisen ja ylläpitämisen keinoja voi analysoida myös retoriikan avulla.
Sensori vastaa: Jotta voisi esitellä esimerkkien tehtäviä argumentaatiossa, niin kyllä tietysti pitää argumentaatiota analysoida ja silloin on hyvä tietysti suhteuttaa keinot tekstin teesiin. Sen voi tietysti muotoilla monella tavalla, mutta teesiksi voi hahmottaa vaikkapa väitteen "sesonki- ja lähiruokamuoti on järkevämpää kuin globaalit ruokatrendit" - tai jotain vastaavaa. Sitten saattoi pohtia, tuetaanko tätä ja siihen liittyviä perusteluja esimerkkien avulla vai ei, ja jos tuetaan, millaisten. Lisäksi saattoi pohtia esimerkiksi sitä, tekevätkö esimerkikit tekstistä vakuuttavaa vai eivät... ja niin edelleen.
Sensori vastaa: Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien Tiede-palstalla ja käsittelee kärpästä tutkimustiedon valossa. Inhimillistämistä käytetään keinona herättää ja pitää yllä lukijan kiinnostus. Tässä kärpänen ei siis ole vain symboli vaan oikea eläin, jonka elämästä kerrotaan tietoa.
Sensori vastaa: No tietysti tavallaan siinä voi ajatella olevan esimerkkejä teemasta, mutta ei se kuva nyt kovin keskeinen seikka ollut tässä tehtävässä.
Sensori vastaa: Ihan hyviä havaintoja.
Sensori vastaa: Kuva ei ollut keskeinen elementti tässä tehtävässä, vaikka tavallaanhan siinäkin oli esimerkkejä.
Sensori vastaa: Riippuu siitä, mitä siinä tilassa lukee ja kuinka isoa käsialaa kirjoitit. Ydinasiat mahtuu varmasti sanomaan tuossakin tilassa, jos ne esittää tiiviisti.
Sensori vastaa: Teksti sekoittaa kiinnostavasti eri tekstilajeille tyypillisiä piirteitä ja tyylejä. Kokonaisuus ratkaisee: jos draamallisia tai tarinallisia keinoja eritellään ansiokkaasti, voi saada hyvät pisteet.
Sensori vastaa: Nämä ovat pieniä teknisiä viittauspulmia. Eivät varmastikaan kaada muuten hyvää vastausta. Sisällöt ratkaisevat.
Sensori vastaa: En ole ihan varma mitä tarkoitat, omaa syntymäaikaasiko? Yleensähän näissä kokeissa pitää tehdä sitä, mitä pyydetään. Joten...
Sensori vastaa: Ei lue, ne eivät normaalitapauksissa edes tule sensoreille asti.
Sensori vastaa: Tuskin tekstiä on kovin vahvasti ironiseksi tarkoitettu. Kärpästä käsitellään inhimillistäen ja hauskasti, jotta tutusta aiheesta saadaan kiinnostava. Ironisuutta voi toki pohtia, jos sen avulla pystyy erittelemään tekstin keinoja kohdallisesti.
Sensori vastaa: Avokado-tehtävään liittyvän tekstin idea oli tuo - tehtävän idea oli saada selville, kuinka hyvin abit osaavat tulkita tämäntyyppisiä argumentoivia tekstejä.
Sensori vastaa: Ei välttämättä - kuva ei ole olennainen tässä tehtävässä.
Sensori vastaa: Kuva herättää osaltaan lukijan kiinnostusta, mutta sen analyysi ei ole tehtävässä mitenkään keskiössä.
Sensori vastaa: Pientä viittaustekniikan puutetta - ei varmastikaan ratkaiseva asia kokonaisuuden kannalta.
Sensori vastaa: Tekstilajin mukainen lukutapa on yksi yleisistä arvostelukriteereistä, johon kiinnitetään kyllä huomiota. Toisaalta esimerkkiteksti sekoittaa kiinnostavasti eri tekstilajien tyylipiirteitä.
Sensori vastaa: Tekstilajin mukainen lukutapa on yksi yleisistä arvostelukriteereistä, johon kiinnitetään kyllä huomiota. Toisaalta esimerkkiteksti sekoittaa kiinnostavasti eri tekstilajien tyylipiirteitä.
Sensori vastaa: Jos pystyit osoittamaan tekstihavaintojen avulla, mikä siinä on analogiaa ja teet sen niin, että sen voi ymmärtää, niin ei lähde pisteitä. Itse en nyt kyllä ihan heti oivalla, missä sitä olisi ollut.
Sensori vastaa: Kuva on yksi lukijan kiinnostusta herättävä elementti, mutta tehtävänanto ei painota kuvaan keskittymistä.
Sensori vastaa: Jos vastauksesta käy selvästi ilmi, mihin tehtävään vastaus liittyy, kömmähdys ei vaikuta pisteisiin.
Sensori vastaa: No riippuu siitä, mitä tarkoitat argumentaatioanalyysillä. Näyttää siltä, että jotkut tarkoittavat sillä jonkun tietyn kaavan mukaista analyysiä tekstistä, toiset taas ylipäätään sitä, että analysoi argumentaatiota. Jotta voisi sanoa jotakin esimerkkien tehtävästä argumentaatiossa täytyy argumenttejakin tarkastella ja niitä taas voi tarkastella tyypillisesti suhteessa väitteisiin.
Sensori vastaa: Et menetä.
Sensori vastaa: Kuva on yksi keino herättää lukijan kiinnostus, mutta tehtävässä ei tarvitse keskittyä kuvaan.
Sensori vastaa: Ymmärränköhän kysymyksesi nyt oikein? Tehtävässä haettiin sitä, miten / millä tavalla / millaisissa tehtävissä tekstissä esimerkkejä käytettiin nimenomaan argumentoinnin apuna tai tukena. Eli esimerkiksi teesin tai perustelujen tukena, konkretisoijina, vaikuuttavuuden lisääjinä ja niin edelleen.
Sensori vastaa: Todennäköisesti ei yhtään. Kuva ei ole tässä keskeinen juttu.
Sensori vastaa: Tekstissä käytetään hyvin monenlaisia keinoja, jotka yhdistelevät eri tekstilajeille tyypillisiä piirteitä (esim. kohosteinen ja humoristinen tyyli, kärpäsen inhimillistäminen, yksityiskohdat ja sanavalinnat yms.). Katso tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Oli tarkoituskin keskittyä nimenomaan esimerkkeihin ja kuvata sitä, mikä niiden tehtävä on tässä argumentoivassa tekstissä.
Sensori vastaa: Kuva on yksi kiinnostusta herättävä elementti. Sen osuutta ei ole tehtävässä korostettu, mutta osuva kuvan erittely voi olla lisäansio.
Sensori vastaa: Tehtävässä ei pyydetty varsinaisesti arvioimaan argumentaation onnistuneisuutta, mutta tietysti esimerkkien vakuuttavuutta voi hyvinkin pohtia suhteessa mahdolliseen lukijakuntaan.
Sensori vastaa: Kaikki kysymyksessä esitetyt huomiot ja keinot ovat osuvia. Katso tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Retoristen keinojen erittely on yksi mahdollisuus eritellä tekstin keinoja herättää ja ylläpitää lukijan kiinnostus. Muitakin keinoja on. Katso tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Piti eritellä esimerkkien tehtäviä argumentaatiossa. Esim. sitä, miten esimerkit tukevat perusteluja, teesiä, vakuuttavuutta, konkretisoivat väitteitä. En taida ihan oivaltaa, mitä tarkoitat argumentaation keinoilla esimerkeissä.
Sensori vastaa: Ei tarvinnut.
Sensori vastaa: Itse olisin lähtenyt etsimään ensin niitä väitteitä ja perusteluja, joita kirjoittaja käsittelee ja sitten tutkimaan sitä, annetaanko tekstissä esimerkiksi niistä esimerkkejä. Kun teksti käsittelee ruokaa, niin aika monet esimerkitkin tietysti liittyvät niihin.
Sensori vastaa: Kokonaisuus ratkaisee: retoristen keinojen luettelointi ei ole itseisarvo vaan tehtävässä tuli eritellä tekstin keinoja, joilla se herättää ja pitää yllä lukijan mielenkiintoa. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi kohosteinen ja humoristinen tyyli, kärpäsen inhimillistäminen, tarinallisuus, yllättävät yksityiskohdat ja sanavalinnat. Katso keinoja tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Riippuu siitä, miten kesken vastaus on jäänyt. Arviointi perustuu siihen, mitä paperilta on luettavissa.
Sensori vastaa: Sai: kuva on yksi keino herättää lukijan kiinnostus.
Sensori vastaa: En taida ihan ymmärtää, mitä tarkoitat argumentaation keinoilla esimerkeissä. Oliko tekstissä olevissa esimerkeissä argumentaation keinoja? Tietysti sellaisia käsitteitä vastauksissa olisi hyvä käyttää kuten väite, perustelu, tukeminen, vakuuttavuus - jos nyt tätä abstrahoinnilla tarkoitat.
Sensori vastaa: Et ole kirjoittanut asian vierestä - tuollaisiakin tehtäviä niillä kyllä on.
Sensori vastaa: Fokuksessa olivat esimerkit ja niiden tarkastelu suhteessa argumentointiin - siis tekstin argumentoivuuteen, vakuuttavuuteen. Ei siis ole tarvetta käsitellä kaikkia mahdollisia argumentoinnin keinoja.
Sensori vastaa: Toki, jos sidosteisuuden avulla pystyy perustelemaan kiinnostusta herättäviä ja ylläpitäviä keinoja. Ei kuitenkaan kaikkein olennaisimpia keinoja tässä. Katso tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: No korkeissa pistemäärissä kyllä odotetaan, että tekstistä löytyy useita esimerkkejä, mutta ennen muuta odotetaan, että ne osataan yhdistää uskottavasti argumentaatioon eli teesiin, perusteluihin, vakuuttavuuteen. Mutta tulkinnan osuvuus ja syvyys peittoaa kyllä määrän.
Sensori vastaa: Haettiin tehtävänannon mukaisesti niitä keinoja, joilla teksti herättää ja ylläpitää lukijan kiinnostusta. Esimerkiksi kohosteinen ja humoristinen tyyli, tarinallisuus, kärpäsen inhimillistäminen, yllättävät yksityiskohdat ja sanavalinnat. Kuvan mainitseminen ei ole väärin, päinvastoin. Samoin kontekstiyhteyden havainnoiminen on plussaa. Katso tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: No ei mene nollille. Voi mennä lipsahduksen piikkiin - mutta toisaalta kolumni on tietysti argumentoivana tekstilajina vähän erilainen kuin artikkeli, joten esimerkkien tehtävätkin voivat olla erilaisia. Riippuu siitä, teitkö pitkälle meneviä päätelmiä tekstistä juuri artikkelina vai oliko kyse vain tekstilajin maininnasta. Nollille ei kyllä tietenkään mene.
Sensori vastaa: Varmaan arvioija kiinnitää asiaan huomiota, mutta tällaiset yksittäiset virheet eivät ole arvioinnissa pääosassa. Jos kokonaisuus muuten on ansiokas, virheen merkitys ei ole suuri.
Sensori vastaa: Hyvä huomio: olet oikeilla jäljillä! Voit katsoa tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä muita keinoja.
Sensori vastaa: Riippuu siitä, mitä havaintoja tekstistä teit ja miten niitä tulkitsit. Tyypillisesti 1-2 pisteeseen kyllä pääsee esimerkkien erittelyllä vaikka kovin selvää suhdetta argumentaatioon ei löydykään. Mutta kokonaisuus siis ratkaisee.
Sensori vastaa: Ei haittaa...
Sensori vastaa: Tekstilaji on nimetty aineistoluettelossa artikkeliksi, ja koska teksti on julkaistu Helsingin Sanomien Tiede-palstalla, tekstilajin määrittely tiedeartikkeliksi on varsin osuva. Teksti tosin sekoittaa eri tekstilajien tyylipiirteitä, eikä tehtävässä odoteta tekstilajin tarkkaa määrittelyä vaan lukijan kiinnostusta herättävien keinojen erittelyä.
Sensori vastaa: Kärpäsen inhimillistäminen oli selvästi yksi keino herättää lukijan kiinnostus.
Sensori vastaa: Ne ovat hyviä tapoja jäsentää tekstin keinoja herättää ja ylläpitää lukijan kiinnostus. Muita voit katsoa hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Erittelemäsi keinot vaikuttavat varsin kohdallisilta! Katso hyvän vastauksen piirteet.
Sensori vastaa: Tekstin tiiviys ja rajaus voidaan nähdä kiinnostusta ylläpitäviksi keinoiksi, jos kohta eivät ehkä tässä kaikkein keskeisimpiä. Teksti on julkaistu sanomalehden Tiede-palstalla, jossa ei julkaista 10-sivuisia artikkeleita.
Sensori vastaa: No siellähän kaikuvat Stillerin oman äänen lisäksi sosiaalisen median kuviteltujen käyttäjien äänet ja löytyy sieltä sellaisiakin ääniä, jotka ovat ns. yleistyksiä, kenen tahansa ääniä. Osa äänistä on monitulkintaisia, ja uskottavia tulkintoja voi olla monenlaisia.
Sensori vastaa: Sisältö ratkaisee ja tehtävät arvostellaan tapauskohtaisesti. Tiivis ja hyvin rajattu vastaus voi olla myös ansio.
Sensori vastaa: Rasistipöhinää ei tarvinnut erikseen kommentoida ja Stillerhän siellä eniten äänessä oli. Mutta oli toki muitakin ääniä. Jos tiiviisti kirjoittaa, niin puolitoista sivua voi olla ihan hyvä juttu. Riippuu siitä, mitä siinä saa sanotuksi.
Sensori vastaa: Yleensä kannattaa vastata siihen mitä kysytään. En nyt ihan tarkkaan tiedä, mitä moniäänisyyden keinoilla tarkoitat tässä - sehän voi tietysti toimia pohjustuksena tämän tekstin moniäänisyyden tulkinnalle, jos vastaus ei siis jäänyt vain yleisten keinojen esittelyksi.
Sensori vastaa: Riippuu siitä, mitä laajuudella tässä tarkoitat. Tehtävässä piti fokusoida eri ääniin, jotka tekstissä tulevat esille ja kaikuvat. Siis siihen, keiden äänillä teksti "puhuu".
Sensori vastaa: Tehtävänannon mukaisesti pitää keskittyä tekstien muutoksiin, joista ilmeisimpiä ovat ulkoasun muutokset ja tekstien lyhentäminen lause-, virke- ja tekstikokonaisuuden tasoilla. Muutokset ovat myös laadullisia, esimerkiksi vaikeiden sanojen korvaamista tutuilla, vaikeiden sanontojen oikaisemista ja merkitysten avaamista lukijalle, lisätietojen antamista. Katso yksityiskohtaisemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Olihan sitä moniäänisyyttä siellä muuallakin. Klik-sana oli yksi tapa tehdä näkyväksi siirtymät äänestä toiseen.
Sensori vastaa: Ei haittaa: Härkösen romaanikatkelmaan oli tehty paljon enemmän muutoksia kuin Laajarinteen tekstiin, joten painotusero on luonnollinen.
Sensori vastaa: Kolmeen, neljäänkin pisteeseen voi päätyä monella eri tavalla, mutta esimerkisi sellaisella vastauksella, jossa löydetään useita ääniä ja havaitaan niiden välisiä eroja ja erilaisia tehtäviä tekstissä. Eritellään siis ääniä vaikka ei kovin syvälle pohdintaan ja arviointiin mentäisikään.
Sensori vastaa: Jos vastauksesta käy muuten selkeästi ilmi, mihin tehtävään se liittyy, väärän numeron kirjoittaminen ei haittaa.
Sensori vastaa: No siitä Stillerin tekstistä. Siinähän on niitä siellä ja täällä. Osa selvästi merkittyinä (esim. klik-sanalla), osa vähemmän selvästi merkittyinä - enemmän päättelyä vaativina.
Sensori vastaa: Kokonaisuus ratkaisee. Vastaukset arvioidaan tapauskohtaisesti, eikä niitä mitata mittanauhalla. Löperöys tai löysä jaarittelu eivät ole kuitenkaan hyvän vastauksen piirteitä.
Sensori vastaa: Varsin hyviä ja osuvia havaintoja. Muita voit katsoa hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Riittihän se tietysti - ei ehkä ihan korkeimpiin pisteisiin, mutta melko hyviin kuitenkin - jos nyt ymmärsin oikein kysymyksesi. Hyvä että perustelit havainnoilla tulkintojasi.
Sensori vastaa: Sieltä odotettiin löydettäväksi eri henkilöiden ääniä - Stillerin ja kuviteltujen somekäyttäjien nyt ainakin.
Sensori vastaa: No enpä usko, että menettää lainkaan pisteitä, jos vastaus muuten on kohdillaan.
Sensori vastaa: Äänien luetteleminen riittänee 1-2 pisteeseen. Korkeimmissa odotetaan sitten, että havaitaan niiden eroja ja erilaisia tehtäviä - ehkä juuri noita mainitsemiasi näkökulmia.
Sensori vastaa: Laajarinteen tekstin voi määritellä proosarunoksi, vaikka se on nimetty aineistoluettelossa tarinaksi. Proosarunon ja lyhyen tarinan erottaminen toisistaan voi joskus olla vaikeaa. Määrittely ei ole tehtävässä keskeistä.
Sensori vastaa: Osa äänistä on todellakin tulkinnanvaraisia. Kuviteltuja somen käyttäjiä voi tietysti jaotella erilaisiin ryhmiin, mutta ei se nyt aivan välttämätöntä ole. Monenlaisilla luokituksilla ja ryhmittelyillä pääsee ihan hyvään lopputulokseen, kun muistaa perustella tulkintansa ja antaa niistä esimerkkejä tekstihavaintojen avulla.
Sensori vastaa: Ei tarvinnut.
Sensori vastaa: Eikös tuossa ole jo kaksi eri ääntä - Stillerin ja muiden ääni. Tietysti olisi ollut hyvä nostaa esiin, keitä ne muut mahdollisesti ovat - siis kuviteltuja somen käyttäjiä. Se, jakaako heitä sitten moniin ryhmiin, on vähän makuasia eikä varmaankaan välttämätöntä.
Sensori vastaa: Ei jätetä arvostelematta. Kaikki vastaukset arvioidaan riippumatta siitä, alkavatko ne samalta vai eri sivulta.
Sensori vastaa: Ei mennyt metsään, jos kerroit ja näytit, mitä ne kolme erilaista ääntä ovat ja mistä huomasit, että ne ovat eri ääniä.
Sensori vastaa: Tehtävänannossa mainitaan ajatus kohderyhmästä, joka avataan taustatiedoissa. Muutosten taustalla on näiden kohderyhmien huomioon ottaminen. Tehtävässä pitää eritellä muutoksia eikä kohderyhmiä, joka on kerrottu tehtävänannossa. Kohderyhmän jäsennykset eivät siksi ole tässä olennaisia, kun kyse on ensisijaisesti kielen tason erittelystä. Vastaukset arvostellaan kokonaisuuksina, eikä voi sanoa pistemäärää näkemättä vastausta.
Sensori vastaa: Niitä voi verrata (Härkösen romaanikatkelman muutokset ovat huomattavasti mittavampia), mutta tehtävänanto ei erityisesti edellytä vertailua.
Sensori vastaa: Äänien määrä ja laskeminen ei ehkä tässä ole se tärkein asia. Stillerin ääni siellä tietysti kuuluu ja toisena ryhmänä sitten kuviteltujen somen käyttäjien äänet - nekään eivät kaikki ole ihan "yksiäänisiä" vaan edustavat vähän eri kuviteltua käyttäjätyyppiä. Näitä "alatyyppejä" ei välttämättä tarvitse nimetä tai laskea, mutta hyvä oli miettiä, miten äänet eroavat toisistaan ja mitä niiden avulla tekstissä tehdään.
Sensori vastaa: Stiller & kuvitellut somen käyttäjähän siellä ääneen pääsevät. Mutta kaikkien äänellä on vähän erilainen tehtävä tekstissä. Ehkä hieman syvemmälle olisi ollut hyvä päästä kuin siihen, että Stiller antaa äänen moderneille somettaville ihmisille - eivätkös hekin ole hieman erilaisia?
Sensori vastaa: Selkokielisten tekstien kirjoittajien tiedot eivät ole tehtävänannon kannalta olennaisia. Tekstien kontekstointia voi käsitellä siltä kannalta, miten se näkyy tai vaikuttaa muutoksiin. Vastaukset arvioidaan kokonaisuuksina. Pisteistä ei voi sanoa lukematta koko vastausta.
Sensori vastaa: Kokonaisuus ratkaisee. Vastauksia ei mitata mittanauhalla: jos kolmessa kappaleessa on hyvin eritelty muutoksia, ei haittaa lainkaan.
Sensori vastaa: Sosiaalinen media on kyllä vakiintuneempi sana kuin some, mutta kyllä tuo somekin alkaa olla aika lailla jokapäiväistä sanontaa. Eikös se Stillerkin käyttänyt sitä sanaa, joten siinäkin mielessä some-sanan käyttö on perusteltua. Yksittäisistä sananvalinnoista ei kyllä lukutaidon kokessa ole tarkoitus "rokottaa".
Sensori vastaa: Ironisuus on hyvä havainto - ja jos vielä pystyi sitäkin pohtimaan, mikä rooli ja tehtävä tällä moniäänisyydellä on sen tulkinnan syntyyn, niin mikäs siinä. Ei se ironia pääasia ollut, mutta varmasti manininnan arvoinen.
Sensori vastaa: Erittely ei edellytä välttämättä tällaista analyysia. Muutoksia tehdään kohderyhmän takia, mikä avataan tehtävänannossa ja lisätiedoissa. Toki tällainen analyysi voi olla lisäansio, jos se syventää vastausta.
Sensori vastaa: Ei mennyt ollenkaan metsään. Hyvä tulkinta!
Sensori vastaa: Tehtävä ei edellytä vertailua, mutta tekstejä voi hyvin vertailla. Ei mennyt väärin: kokonaisuus ratkaisee arvostelussa.
Sensori vastaa: Riippuu, mitä tarkoitat hyvillä pisteillä. Hankala vastata siis tähän - riippuu tehtävästä ja tapauksesta. Mutta sanoisin, että kyllä 3 pistettä voi irrota...
Sensori vastaa: Jaa no - onhan se niinkin. Piirtäjän äänihän se siinä kaikuu, jos niin halutaan tulkita. Miksipä ei - vaikka tehtävänlaatijat tuskin olivat tuota erikseen ainakaan miettineet.
Sensori vastaa: Pisteytys on aina tapauskohtaista. Suppeallakin vastauksella voi saada kohtuullisesti pisteitä, jos siinä on tarpeeksi osuvia havaintoja ja se on hyvin jäsennetty kokonaisuus.
Sensori vastaa: Olet asian ytimessä - moniäänisyyden tulkinnassa ja tarkoituksien erittelyssä on aina tulkinnan varaa ja tässä tekstissä erityisesti. Siksi moniäänisyys onkin niin kiehtova asia. Tulkinnoista ja niiden perustelemisesta tässä oli juuri kyse.
Sensori vastaa: Opettaminen ei välttämättä ole selkokielisyyden päätarkoitus: muutoksilla halutaan lisätä tekstin ymmärrettävyyttä kohderyhmissä, jotka mainitaan tehtävän lisätiedoissa. Vastaukset arvioidaan kokonaisuuksina, joten "metsään menoa" on tämän perusteella mahdoton arvioida kovin hyvin. Näkökulmasta huolimatta vastaus voi olla oivaltava, jos se erittelee hyvin tehtyjä muutoksia. Katso niistä tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Et menetä.
Sensori vastaa: Kohderyhmä on avattu lisätiedoissa, joten sitä ei odoteta pohdittavan koko ajan muutosten erittelyssä.
Sensori vastaa: Ei ole päin seinää. Esimerkeillä oli tekstissä juuri tuonlaisia(kin) tehtäviä.
Sensori vastaa: Jos tekstien erilaisuudella viitataan tässä Härkösen ja Laajarinteen tekstien erilaisuuden vertailuun, se on ihan hyvä huomio, vaikka tehtävänanto ei edellytä vertailua. Voi olla lisäansio vastauksessa.
Sensori vastaa: Stillerin oma ääni on aika selvästi näkyvissä, muiden äänten "kaivelu" vaatii varmasti enemmän tilaa. Toisaalta Stillerin äänellä oli monenlaisia tehtäviä ja "tarkoituksia" tekstissä, joten sitäkin olisi voinut eritellä ainakin jonkin verran. Vaikea siis sanoa, yltääkö 4 pisteeseen. Riippuu siitä,miten analyysi on tehty ja onko siellä havaittu eri äänten erilaisia tehtäviä tekstissä.
Sensori vastaa: Hyvin käy - ei hätää.Jos otsikko osoittaa selvästi, mihin vastaat - ja vastausteksti myös tietysti - numerolipsahdus ei haittaa.
Sensori vastaa: Voi sanoa, vaikka ei niitä runoksi ole tarkoitettu: rakenteen ja rytmityksen muutoksilla haetaan parempaa ymmärrettävyyttä. Laajarinteen tarinatekstin voi määritellä myös proosarunoksi. Siinä yhteydessä selkokielisen version runomaisuus voi olla osuvakin havainto vastauksesta riippuen.
Sensori vastaa: Yhteen kokeeseen ei mitenkään mahdu kaikkien lukiokurssien sisällöt. Tämä koe mittaa lukutaitoa ja kyllä tässä monenlaisia lukutaitoja mitataan (kaunokirjallisuuden tulkintaa, medialukutaitoa, erittelevää lukutaitoa, kulttuurista lukutaitoa. Nämä ovat aika monen lukion kurssin "sisältöjä". Sitä paitsi tämähän oli vasta ensimmäinen kahdesta kokeesta...
Sensori vastaa: Yhteen kokeeseen ei mitenkään mahdu kaikkien lukiokurssien sisällöt. Tämä koe mittaa lukutaitoa ja kyllä tässä monenlaisia lukutaitoja mitataan (kaunokirjallisuuden tulkintaa, medialukutaitoa, erittelevää lukutaitoa, kulttuurista lukutaitoa. Nämä ovat aika monen lukion kurssin "sisältöjä". Sitä paitsi tämähän oli vasta ensimmäinen kahdesta kokeesta...
Sensori vastaa: Tekstien lyhentäminen, ulkoasun muutokset, sanavalintojen ja ilmausten selkiyttäminen, rakenteiden muuttaminen selkeämmiksi, lisäselvitysten antaminen jne. Katso hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Kävi. Tämä on ilmeisin havainto. Yksityiskohtaisempia muutoksia kannattaa katsoa hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Ei mennyt ihan väärin - tuotakin kirjoittaja äänillä teki. Toisaalta kyllähän hän liioittelee ja kärjistää, asettuu vastakkain toisten äänien kanssa ja niin edelleen. Mutta pohjimmiltaan varmastikin on kyse kannan ottamisesta - kolumnistahan tässä on kyse.
Sensori vastaa: Pääasia on, että vastauksesta käy ilmi, mihin tekstiin viitataan ja mitkä tekstit ovat minkäkin selkokielisiä versioita. Etenkään selkokielisten tekstien lähteitä ei tarvitse selostaa itsetarkoituksellisesti.
Sensori vastaa: Niin tai ennemminkin piti kirjoittaa siitä, miten ja mihin tarkoitukseen sitä on käytetty. Miksi-kysymys on vähän hankalampi, koska se liittyisi kirjoittajan intentioihin, emmekä niihin oikein pääse tekstin kautta käsiksi. Veikkaanpa, että miten ja miksi -kysymyksiin vastaaminen vie monelta abilta ihan reilusti tilaa.
Sensori vastaa: Kylläpä vain - oikein hyviä havaintoja ovat nuo!
Sensori vastaa: Muutokset asettelussa ja rakenteessa tähtäävät tekstien ymmärrettävyyden lisäämiseen, mutta ei runovertaus välttämättä ole huono: riippuu vastauksen kokonaisuudesta, kuinka se on muotoiltu. Laajarinteen tarinatekstiä voi nimittää myös proosarunoksi, joten siinä yhteydessä runovertaus voi olla osuvakin.
Sensori vastaa: Kyllähän tekstin ironiseksi voi tulkita - ja ironiaan nuo äänetkin voi linkittää. Hyvä havainto siis, mutta siihen vähän vaikea vastata, kuinka laajasti sitä olisi pitänyt käsitellä. Mainintakin on jo hyvä juttu, jos sen linkittää niihin ääniin jotenkin.
Sensori vastaa: Katso hyvän vastauksen piirteet YLE:n abitreenien sivuilta.
Sensori vastaa: Tehtävänannossa pyydetään erittelemään, joten hyväkin vastaus voi olla luettelomainen. Mitä yksityiskohtaisemmin muutoksia tarkastelee, sen parempi. Katso tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Mikäli vastauksesta käy selkeästi ilmi, mihin tehtävään se liittyy, väärästä numeroinnista ei rokoteta.
Sensori vastaa: Katso hyvän vastauksen piirteet Abitreenien sivuilta.
Sensori vastaa: Katso hyvän vastauksen piirteet Abitreenien sivuilta.
Sensori vastaa: Tehtävänanto ei edellytä vertailua. Havainto Härkösen tekstin suuremmista muutoksista voi toki olla lisäansio, jos sitä osataan perustella vastauksen kokonaisuudessa.
Sensori vastaa: En taida ihan ymmärtää kysymystäsi. Jos tarkoitat osa-alueilla eri ääniä, niin ainakin nyt Stillerin oma ääni ja kuviteltujen somekäyttäjien äänet (joita tietysti voi vielä ryhmitellä eri "osa-alueisiin").
Sensori vastaa: Vaikuttaa hyvin perusteelliselta ja kohdalliselta vastaukselta! Vastaukset arvioidaan tapauskohtaisesti, eikä niitä mitata mittanauhalla. Voit katsoa tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Retoristen keinojen ja argumentoinnin suhde onkin usein veteen piirretty viiva. Tässä kysymyksessä ei fokusoitu retorisiin keinoihin erikseen, mutta tietysti esimerkkien avulla voitiin vedota esimerkiksi järkeen tai tunteeseen, konkretisoida asioita ja niin edelleen. Tulevat siis lähelle retorisia keinoja. Tärkeämpää oli tuo, että liitit esimerkit argumentaatioon ja esimerkiksi sen keinoihin ja vakuuttamiseen, perusteluihin jne. EI siis mennyt ohi.
Sensori vastaa: Fonttikoot eivät taida juurikaan aineistoesimerkeissä erota? Tekstien ulkoasuerot ovat toki yksi ulottuvuus muutoksissa. Vastaukset arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja mainitsemasi vastauksessa käsitellyt havainnot ovat varsin hyviä. Pisteytyksestä ei voi sanoa lukematta koko vastausta.
Sensori vastaa: Enpä usko, että lähtee. Sisällöt ovat tärkeimpiä ja vastaustekstin kokonaisuus, sillä tässä kokeessa arvioidaan lukutaitoa. Tietysti jo tekstistä ei saa selvää ja sitä on todella hankala lukea, niin ehkä sitten. Mutta ei parista virheestä.
Sensori vastaa: Ei ole väärin. Vaikuttaa hyvältä oivallukselta, joka voidaan katsoa vastauksessa lisäansioksi. Arviointi perustuu vastauksen kokonaiskuvaan.
Sensori vastaa: Ei edellytetä muuta erittelyä: tehtävänannon mukainen rajaus on ansio.
Sensori vastaa: Riippuu sanasta ja siitä, laittaako jokaiseen sanaan yhden kirjaimen liikaa. Mutta siis - mitään tämäntyyppisiä pisteiden automaattipudotuksia ei ole käytössä.
Sensori vastaa: Tehtävänanto ei edellytä vertailua. Vertailu voi olla lisäansio, mutta vastaus arvioidaan aina kokonaisuutena.
Sensori vastaa: Se on yksi tärkeä havainto tekstien lyhentämisen keinona. Katso tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: En nyt pääse katsomaan uudelleen, mitä vastasin tuohon kysymykseen. Yritin siis sanoa, että kokeessa kysyttiin argumentaatioon liittyviä asioita / argumentatiivisen tekstin tulkintaan liittyviä asioita - esimerkkien tehtäviä argumentaatiossa. Ehkä muotoilin kiireessä vastauksen huonosti. Mutta kyllä argumentaatiota pyydettiin analysoimaan tehtävässä, jossa piti analysoida esimerkkien tehtäviä argumentaatiossa - eikös vaan? Ei pyydetty luettelemaan argumentaatiokeinoja, se on tietysti totta...
Sensori vastaa: Muutoksia voi tarkastella yleisellä tasolla ainakin siinä määrin kuin samoja keinoja löytyy molemmista teksteistä (lyhentäminen, ulkoasun muutokset, sanojen muutokset jne.). Laajarinteen tekstiin on tehty vähemmän muutoksia. Pisteytys riippuu vastauksen kokonaisarvioinnista, jota varten täytyy lukea koko vastaus.
Sensori vastaa: Erittely riittää: tehtävänanto ei edellytä vertailua. Vertailu voi olla lisäansio vastauksen kokonaisuudesta riippuen.
Sensori vastaa: Klik-jutut olivat selkeitä siirtymiä äänistä toisiin, mutta kyllähän siellä lymysi muuallakin ääniä. Eikös tuo Se tunne kun - ole viittaus somessa suosittuun postauksen aloitustapaan - siinä mielessä siinäkin kaikuu jonkun nimeltä mainitsemattoman, stereotyyppisen somettajan ääni.
Sensori vastaa: Vaikuttaa kohdalliselta. Kielelliset muutokset toki myös varsin olennaisia. Katso tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Kannattaa katsoa Abitreenien sivuilta hyvän vastauksen piirteet. Ja mitä ohi aiheen vastaamiseen tulee, riippuu siitä, miten paljon ja pitkästi meni ohi aiheen. Jos vain vähän, niin pisteitäkin menee vain vähän. Vaikea sanoa näkemättä vastausta.
Sensori vastaa: Jos vastauksesta käy selkeästi ilmi mihin tehtävään se liittyy, ei lähde pisteitä.
Sensori vastaa: Tämä selviää hyvän vastauksen piirteistä Abireenien sivuilta.
Sensori vastaa: Ei lähde.
Sensori vastaa: Tehtävänanto kehottaa tarkastelemaan muutoksia, joita ovat ennen muuta lyhentäminen eri tasoilla (virke, tekstikokonaisuus), tekstin asettelun selkiyttäminen, sanaston yksinkertaistaminen ja vaikeiden asioiden avaaminen. Katso tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Kyllähän tuokin tulkinta on ihan mahdollinen. Muistithan perustella? En siis usko, että tästä pisteitä menee - ehkä jopa päinvastoin.
Sensori vastaa: Vaikuttavat varsin kohdallisilta ja riittäviltä havainnoilta. Katso tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Kohderyhmä avataan tehtävänannon lisätiedoissa, joten sitä ei tarvitse pohtia pitkin vastausta.
Sensori vastaa: Onhan tässä tietysti ylitulkinnankin vaara. Yksin maalla asuminen ja hiljainen kylä ja rikollisuuden pelko eivät nyt vielä vaikuta ylitulkinnoilla, jos ne liitetään havaintoihin nimenomaan miljöössä.
Sensori vastaa: Selvät virheet vaikuttavat arvosteluun, mutta pienet lapsukset eivät ole kovin merkittäviä, jos vastaus on kokonaisuutena muuten hyvä. Pisteytyksestä ei voi sanoa lukematta koko vastausta.
Sensori vastaa: Vaikuttaa varsin osuvalta vastaukselta. Voit katsoa tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Ei haittaa. Siinä oli enemmän muutoksia. Samantyyppisiä muutoksia oli tehty molemmista teksteistä.
Sensori vastaa: Kyllähän tunnelmakin miljööhön liittyy - ja yhteisökin sosiaaliseen miljööseen. Eli jos kytkit ne havaintoihin uskottavasti, niin ihan oikein meni.
Sensori vastaa: Hieman niukaltahan tuo kuulostaa, mutta kyllähän nuo konkreettiseen, fyysiseen miljööhön liittyvät. En nyt oikein tiedä, mitä käsitettä tai sen puutetta tässä tarkoitat.
Sensori vastaa: Tarkoitat varmaankin tehtävää 2. Ei haittaa.
Sensori vastaa: Huomio ei välttämättä ole tärkeä: vaikka muoto ulkoisesti kenties muistuttaa runoa, sen tavoite on lisätä tekstin ymmärrettävyyttä. Riippuu vastauksen kokonaisuudesta, miten runomaisuus liitetään erittelyyn ja vaikuttaa arvosteluun.
Sensori vastaa: Ei mennyt ohi tehtävänannon. Ihan hyvältä kuulostaa.
Sensori vastaa: Lyhentämistä, sanavalintojen selkiyttämistä, ulkoasun muutoksia, vaikeiden asioiden yksinkertaistamista ja selventämistä. Katso tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Ei mene ohi. Kohderyhmä tosin avataan tehtävänannon taustatiedossa, eikä sitä edellytetä pohdittavan pitkin vastausta.
Sensori vastaa: Ei ollut.
Sensori vastaa: Meni hyvinkin sinne päin. Fyysistä miljöötäkin pystyi erittelemään aika monipuolisesti esimerkiksi sisä- ja ulkomiljöön avulla, Sosiaalisesta miljööstä saa ehkä vähemmän irti eikä heikoimmissa vastauksissa sitä ehkä oivalleta lainkaan, joten hienoa, että otit senkin mukaan, vaikka kovin laajasti et sitä olisi käsitellytkään.
Sensori vastaa: Ei haittaa, jos muutoksia eritellään muuten havainnollisesti. Toki esimerkit auttavat havainnollistamisessa.
Sensori vastaa: Asiavirheet vaikuttavat yleensä arvosteluun, mutta yksittäiset virheet eivät ole kovin keskeisiä, jos vastauksen kokonaisuus on muuten hyvä. Pisteytystä on mahdoton sanoa ilman koko vastauksen lukemista.
Sensori vastaa: Jonkin verran voi vaikuttaa arvosteluun, mutta pisteytys riippuu aina vastauksen kokonaisuudesta, jota ei voi arvioida lukematta koko vastausta.
Sensori vastaa: Tätä ei varsinaisesti tehtävässä odoteta (kohderyhmä avataan taustatiedoissa), mutta jos kohderyhmien tarkastelu syventää muutosten erittelyä, se katsotaan lisäansioksi.
Sensori vastaa: Katso hyvän vastauksen piirteet Abitreenien sivuilta. Tässä odotettiin, että vastaaja tekee havaintoja fyysiestä miljööstä (sisällä ja ulkona) ja huomaa myös sosiaalisten miljöön tai sanoo siitäkin jotakin. Päätelmiäkin on hyvä tehdä - siis tulkintoja siitä, mistä tämä miljöökuvaus kertoo tai mihin liittyy.
Sensori vastaa: Miljöön eri ulottuvuuksia (sosiaalinen, kulttuurinen, fyysinen/konkreettinen) on hyvä analysoida, mutta mitään pisterajoja ei tämän suhteen voi sanoa lukematta vastauksen kokonaisuutta.
Sensori vastaa: Vaikea sanoa - jos tuossa oli kaikki, mitä kirjoitit, niin aika niukkahan tuo on. Mutta ehkä teit muitakin havaintoja?
Sensori vastaa: Miljöön eri ulottuvuuksia (sosiaalinen, konkreettinen, kulttuurinen) on hyvä käsitellä, mutta vastaukset arvioidaan kokonaisuuksina. Tekstikatkelmassa konkreettinen miljöö jakautuu talon sisälle ja ulkopuolelle. Jos tätä osataan analysoida ansiokkaasti, ei konkreettiseen miljööseen keskittyminen ole välttämättä liian suppeaa. Katso tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Riippuu vastauksen kokonaisuudesta. Hyvän vastauksen piirteissä painotetaan tuota eroa, mutta vastaus voi olla muullakin tavalla ansiokas.
Sensori vastaa: Olennaisimmat sisällöt selviävät hyvän vastauksen piirteistä, mutta onnistuneen vastauksen voi rakentaa monella tavalla.
Sensori vastaa: Jos vastaus on muuten ansiokas, otsikon unohtaminen ei ole kohtalokasta.
Sensori vastaa: Pääosassa tässä on kuitenkin fyysinen miljöö, joten sen analysointiin varmasti menee eniten tilaa. Korkeimmissa pistemäärissä nuo sosiaalisen miljöön havainnot ovat sitten paikallaan.
Sensori vastaa: Kyllä siitä ehkä etua olisi voinut olla, mutta tehtävä lähtee kuitenkin siitä, että erittely ja tulkinnat tehdään juuri tämän katkelman pohjalta. Ei siis odoteta, että osaisi tehdä päätelmiä koko romaanin tai elokuvan pohjalta.
Sensori vastaa: Tämä selviää hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Tärkeintä tässä tehtävässä on keskittyä miljöön tarkasteluun. Mikäli radion sanoma tulkitaan suhteessa miljöön tarkasteluun, tulkinta tukee vastauksen kokonaisuutta. Muuten voi vaikuttaa irralliselta.
Sensori vastaa: Pieni virhe yleistiedoissa. Riippuu tietenkin siitä, kuinka isoja tulkintoja teit tuon virheellisen tiedon pohjalta.
Sensori vastaa: Ei ole väärin, mutta tehtävässä pääpaino on miljöön tarkastelussa ja tekstin muiden ulottuvuuksien käsittely tulee sitoa siihen, jolloin se voi olla myös lisäansio.
Sensori vastaa: En ymmärrä - enkä tiedä, mitä tekstejä on puuttunut.
Sensori vastaa: Kyllähän tuo tapahtuma-aika - 1992 - on vielä aika lähellä itsenäistymista, joten levottomuuden voi kyllä hyvin kytkeä noihin asioihin.
Sensori vastaa: A. Yksi havainto muiden joukossa, ei varmaankaan kaikkein tarpeellisin. Miljöön vanhanaikaisuus kuvastaa myös yhteiskuntaa. B. Tällaisen tulkinnan voi tehdä. Ulkomiljöö kuvastaa myös yhteiskuntaa ja sen historiallista tilannetta. Vanhahtavan sisätilan voi tulkita myös kotoisaksi ulkomaisemaan verrattuna. Voit katsoa tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Pieni lipsahdus yleistiedoissa.
Sensori vastaa: Se, miltä miljöö näyttää on tietysti ensimmäisenä mieleen tuleva asia, mutta kyllähän siitä voi nostaa esiin myös tunnelmia, hajuja, ääniä, sisä- ja ulkotiloja ja tietysti myös sosiaaliseen ja kulttuuriseen milijööseen liityviä asioita. Niitä löytynee nimenomaan korkeimpien pistemäärien vastauksista.
Sensori vastaa: Ihan perusasiathan tuossa ovat.
Sensori vastaa: Miljöön eri ulottuvuudet (sosiaalinen, konkreettinen, kulttuurinen miljöö) ja sisätilojen miljöön vertailu ulkomiljööseen ovat yksi mahdollisuus. Vastaukset arvioidaan kokonaisuutena, joten havaintosi voivat myös olla varsin kohdallisia, jos pystyt niiden avulla perustelemaan tekstikatkelman lukutapaa.
Sensori vastaa: Miljöökuvaus laajenee kodin ja arjen miljööstä ulkomaailman miljööseen, yhteiskunnan miljööseen ja historialliseen kontekstiin.
Sensori vastaa: Ei varsinaisesti tarvinnut fokusoida kielen keinoihin - mutta tietysti kun pydetään analysoimaan miljöötä, niin täytyyhän siinä kertoa, millaisin keinoin sitä kuvataan. Vaikea sanoa, riittääkö yksi kappale, kun ei tiedä, miten vastaus on muuten rakennettu ja yhdistyvätkö ne kappaleessa mainitut keinot nimenomaan miljööseen.
Sensori vastaa: Katso vaikka hyvän vastauksen piirteistä. Tehtävällä mitattiin kaunokirjallisen tekstin lukemisen ja tulkinnan taitoa.
Sensori vastaa: Et voi menettää tuon takia pisteitä.
Sensori vastaa: Viro itsenäistyi vuonna 1991, joten katkelman ajoittaminen vuoteen 1992 kontekstoi yhteiskunnallista ja historiallista tapahtumaympäristöä. Viron irtoaminen Neuvostoliiton valtapiiristä oli varsin tuore tapaus.
Sensori vastaa: No tuohan liittyy käsittääkseni siihen ei-fyysiseen miljööseen - sosiaaliseen tai kulttuuriseen miljööseen. Mutta voiko sitä kutsua absraktiksi miljööksi - en tiedä. Mutta käsite sinänsä ei nyt ole olennainen vaan se, että hoksasit, että miljöötä on muukin kuin konkreettinen ja näkyvä.
Sensori vastaa: Kyllä tietysti hyvä olisi ollut edes lyhyesti käsitellä sosiaalista miljöötä. Jos nyt möykky jäi huomaamatta, niin se tuskin on suuri pulma.
Sensori vastaa: Voi olla katkelmassa motiivi, mutta tehtävänannosta käspäsmotiivin käsittely menee hiukan ohi. Toki kärpäsen avulla voi käsitellä miljöötä (esim. likaisuuden vertauskuvat) ja sitä kautta vaikkapa koko romaanin nimeä Puhdistus. Kärpästoteamus on varmaan vain pieni osa vastaustasi, joten tuskin sillä kokonaisuuden kannalta on suurta merkitystä.
Sensori vastaa: Ei ole. Toki sisä- ja ulkotilojen eroa tapahtumaympäristön kuvauksessa olisi hyvä käsitellä jollain termeillä.
Sensori vastaa: Yleensä on hyvä pysytellä tiukasti kysytyssä asiassa. Mutta jos esimerkkien tehtäviä argumentaatiossa analysoi, niin samalla tulee kyllä tehneeksi havaintoja siitä argumentaatiostakin - ja jos katselee esimerkkejä vaikka vakuuttavuuden luomisen tehtävässä, niin kyllähän siinä todennäköisesti tulee pohtineeksi myös lukijakuntaa.
Sensori vastaa: Voi saada. Ne eivät ole miljöön tarkastelun kannalta keskesimpiä seikkoja.
Sensori vastaa: Kyllähän kirjoittaja siellä nosti myös itsensä esimerkiksi.Ihan hyvä havainto.
Sensori vastaa: Ei haittaa.
Sensori vastaa: Ei tarvitse. Sisä- ja ulkotilojen merkitystä tapahtumaympäristöjen kuvauksessa olisi toki hyvä käsitellä jollakin termeillä.
Sensori vastaa: Ei edellytetä tietoa romaanista eikä elokuvastakaan. Hyvät pisteet saa ihan annetun katkelman avulla.
Sensori vastaa: Katso hyvän vastauksen piirteistä - sieltä löytyy.
Sensori vastaa: Kielen keinojen analyysi on ok, jos se on sidottu miljöön kuvauksen analyysiin. Miljööstä voidaan eritellä muitakin ulottuvuuksia kuin sisä- ja ulkotilan eroavaisuuksia (esim. sosiaalinen, konkreettinen ja kultuurinen miljöö). Kokonaisuus ratkaisee vastauksia arvioitaessa.
Sensori vastaa: Voivat tietenkin olla tuntemattomien anonyymien ja vieläpä ehkä keksittyjen sellaisten ääniä. Monitulkintaisuudesta ja aukkoisuudesta tässä tekstissä onkin monta esimerkkiä.
Sensori vastaa: Ehkäpä sen inhimillistämisen tulkinnan voi tehdä vaikkapa tekstin alusta, jossa kärpänen esitetään ikään kuin intentionaalisena toimijana, joka tuijotti takaisin, vaani pääsyä keittiöön ...kuin valmistautuen aterioimaan - esimerkiksi.
Sensori vastaa: No riippuu siitä, mitä niistä muista äänistä ja niiden tehtävistä vastaukseen laitoit ja miten havaintojasi olit esitellyt ja perustellut.
Sensori vastaa: Ei ole täysin mahdotonta- riippuu siitä, mitä muuta vastauksessa oli. Kohderyhmähän on vain yksi - tosin aika selkeä - kiinnostuksen herättämiseen liittyvä asia.
Sensori vastaa: Ei ole - asiatekstihän se on. Niitäkin voi olla monenlaisia.
Sensori vastaa: Vastauksen voi rakentaa monella eri tavalla. Pääsia on, että vertailee ja vertailu on selkeä.
Sensori vastaa: Ei niiden kertomisesta varmasti haittaakaan ole varsinkin jos yhdistää ne siihen, miten moniäänisyys palvelee tavoitetta, pääväitettä ja miten se liittyy kontekstiin.
Sensori vastaa: Ihan hyvä yksityiskohta havaittu!
Sensori vastaa: Hyvän vastauksen piirteet eivät koskaan ole täydelliset. Fiksut abit tekevät aina sellaisia havaintoja, joita tehtävien tekijät eivät ole tulleet ajatelleeksi. Uudet tulkinnat hyvin perusteltuina ovat aina poikaa. Sitä paitsi hyvän vastauksen piirteissä taisi olla kyllä sanottuna sekin, että äänet ovat monitulkintaisia ja monenlaisia (muitakin) tulkintoja voi tehdä.
Sensori vastaa: Ei teesi yksin ole noin tärkeä. Kokonaisuus ratkaisee.
Sensori vastaa: Käsittelyn määrä ei aina olekaan se ratkaiseva tekijä vaan se, miten oivaltavia havaintoja ja uskottavia tulkintoja tekstistä tehdään. Vaikea ottaa kantaa tarkkaan pistemäärään, kun ei ole nähnyt vastausta.
Sensori vastaa: Kyllä varmasti tekeekin, mutta olikos tuo viittaus hänen kirjaansa varsinaisesti esimerkin roolissa tuossa tekstissä. No - tuskin sen mainitseminen mitään haittaakaan.
Sensori vastaa: Vaikea sanoa - nuo pistelinjaukset ovat alustavia ja ne on tehty ennen kuin yhtään oikeaa vastausta on edes ollut käytettävissä. Joskus näitä linjauksia loivennetaan joskus tiukennetaan riippuen siitä, millaisia havaintoja aidoista vastauksista on saatu ennen sensorikokouksia. Erittäin harvoin, jos koskaan, mikään yksittäinen asia nousee ns. reunaehdoksi jollekin pistemäärälle.
Sensori vastaa: Hyvän vastauksen piirteissähän sanotaan, että suppeammatkin tulkinnat ovat mahdollisia ja annetaan esimerkkejä. Se ei siis ole tyhjentävä lista. Teesin voi ymmärtää eri tavalla kunhan perustelee tulkintansa ymmärrettävästi ja uskottavasti.
Sensori vastaa: Stillerin oma ääni on kuitenkin osa sitä moniäänisyyttä - vähän suppeaksihan vastaus varmasti jää, jos sitä ei käsittele lainkaan.
Sensori vastaa: Hyvän vastauksen sisältämät teesit ovat esimerkkejä - tuo älkää syökö avokadoja on kyllä mahdollinen, tosin aika konkreettinen teesi. Hieman suppea siis teesiksi, mutta kuitenkin linjassa tekstin kanssa. Pistemäärään vaikuttaa moni muukin asia kuin sen teesin muotoilu.
Sensori vastaa: Ihan hyvältä kuulostaa.
Sensori vastaa: Aika pitkältähän tuo vaikuttaa - mutta jos kaikki on tiukkaa asiaa, niin ei ehkä ole suuri pulma. Toisaalta rajaaminenkin on ihan tärkeä taito - se osoittaa, onko oivaltanut, mitkä asiat ovat pääsioita ja mitkä eivät niin tärkeitä.
Sensori vastaa: Ei vastaus varmasti tähän horjahdukseen kaadu. Kannattaa sitten esseekokeessa olla huolellisempi.
Sensori vastaa: Kyllä - miksipä ei.
Sensori vastaa: Toivottavasti muistit sitten kuitenkin numeron... Ei niitä paljon lähde, jos lainkaan.
Sensori vastaa: Mikään yksittäinen puute ei ole ratkaiseva "pistegiljotiini". Hyviin pisteisiin voi päästä monella tavalla.
Sensori vastaa: Piirteitä voi varmasti ryhmitellä eri tavoin - pääsia, että ryhmittelee niitä jotenkin ja tekee sen selkeästi.
Sensori vastaa: Jotenkin minusta tuntuu, että aika usein argumentaatioon liityvät tehtävät koetaan hankaliksi -milloin mistäkin syystä. Minusta tehtävä on ihan selkeä - mutta olen kyllä näistä kysymyksistä huomannut, että se ei ole selkeä monien muiden mielestä. Minun on jopa vaikea hoksata, millaista väärinymmärrystä on syntynyt...
Sensori vastaa: Ehkä tässä on kyse siitä, että tuo mainitsemasi on muotoiltu enemmänkin tavoitteeksi kuin teesiksi. Teesihän on yleensä väite. Mutta enpä usko, että vastauksesi tuohon kaatuu.
Sensori vastaa: Riittää, että tulee siellä seassa.
Sensori vastaa: Ei lähde.
Sensori vastaa: Jos onnistuit yhdistämään nuo havaintosi siihen miten ja mihin tarkoitukseen Stiller hyödyntää moniäänisyyttä, niin mikäs siinä, ihan mahdollisia tulkintoja. En tiedä, mitä tarkoitat suoralla lähetyksellä? Viittaatko eseekokeen Abitreenilähetykseen, joka tulee siis ulos esseekoepäivänä? Vai johonkin muuhun...
Sensori vastaa: Jos teksti on sujuvasti luettavissa, niin enpä usko, että nuo "kauneusvirheet" haittaavat. Arviointikriteereissä ei edes ole sellaista kohtaa, kuin "tekstin siisti ulkoasu" tjs.
Sensori vastaa: Riippuu siitä, mitä vastasit.
Sensori vastaa: No hieman sivupolulta kyllä vaikuttaa.
Keskustele

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit