Hyppää pääsisältöön

Rohkeita miehiä ja lännen villikissoja – westernit Teemalla talvella 2018

Seitsemän ratsastajaa: Vin Tanner (Steve McQueen), Britt (James Coburn), Chico (Horst Buchholz), Chris Larabee Adams (Yul Brynner), Harry Luck (Brad Dexter), Lee (Robert Vaughn) ja Bernardo O'Reilly (Charles Bronson) elokuvassa Seitsemän rohkeaa miestä
Seitsemän ratsastajaa: Vin Tanner (Steve McQueen), Britt (James Coburn), Chico (Horst Buchholz), Chris Larabee Adams (Yul Brynner), Harry Luck (Brad Dexter), Lee (Robert Vaughn) ja Bernardo O'Reilly (Charles Bronson) elokuvassa Seitsemän rohkeaa miestä Seitsemän ratsastajaa: Vin Tanner (Steve McQueen), Britt (James Coburn), Chico (Horst Buchholz), Chris Larabee Adams (Yul Brynner), Harry Luck (Brad Dexter), Lee (Robert Vaughn) ja Bernardo O'Reilly (Charles Bronson) elokuvassa Seitsemän rohkeaa miestä Kuva: MGM 7 rohkeata miestä,teeman elokuvat

Lännenelokuvia Kino Klassikossa: yksi A-luokan järkäle, yksi B-luokan kummajainen ja kolme siitä väliltä.

Helmi-maaliskuussa Kino Klassikossa esitetään viiden lännenelokuvan sarja. Ensimmäisenä esitetään näistä elokuvista tunnetuin: Seitsemän rohkeaa miestä (The Magnificent Seven), jonka John Sturges ohjasi vuonna 1960.

Ratsastavat hurjat ja lännen villikissat ovat tietysti lännenelokuvien perusaineksia, mutta kaikki tämänkin sarjan elokuvat ovat etsineet omia persoonallisia piirteitä massasta erottuakseen. Seitsemän rohkeaa miestä on hakenut niitä aivan toiselta mantereelta ja eri kulttuurista – se on suora lännenversio kuusi vuotta aikaisemmin valmistuneesta Akira Kurosawan japanilaiselokuvasta Seitsemän samuraita.

Kurosawa ihaili lännenelokuvia ja otti niistä vaikutteita samuraielokuviinsa. Länsimaiset elokuvantekijät ottivat vastavuoroisesti vaikutteita Kurosawalta ja palauttivat ne lännenelokuviin. Sergio Leonen ohjaama Clint Eastwoodin läpimurtoelokuva Kourallinen dollareita (A Fistful of Dollars, 1964) perustui Kurosawan elokuvaan Yojimbo – onnensoturi ja Rashomonista tehtiin Häväisty (The Outrage, 1964), jossa voitiin ihmetellä Paul Newmania meksikolaisena bandiittina.

Yul Brynner elokuvassa Seitsemän rohkeaa miestä. Selin Vladimir Sokoloff. Taustalla Horst Buchholz ja Steve McQueen
Yul Brynner, selin Vladimir Sokoloff, taustalla Horst Buchholz ja Steve McQueen Yul Brynner elokuvassa Seitsemän rohkeaa miestä. Selin Vladimir Sokoloff. Taustalla Horst Buchholz ja Steve McQueen Kuva: MGM 7 rohkeata miestä,teeman elokuvat

Seitsemän rohkeaa miestä ansaitsee asemansa eeppisenä ja toiminnallisena seikkailuwesterninä. Elmer Bernstein on säveltänyt lännenelokuvien arkkityypiksi kelpaavan musiikin. Seitsikkoa esittävät mainiosti yhteen pelaavat Yul Brynner, Steve McQueen, James Coburn, Charles Bronson, Robert Vaughn, Brad Dexter ja Horst Buchholz (toisena omituisuutena Hollywoodin etno-kummallisuuksista – saksalais-tanskalainen berliiniläispoika meksikolaisen Chicon roolissa). Heistä vain Brynner oli todellinen tähti elokuvaa tehtäessä – moni muu ponnisti sen avulla maineeseen.

Jos elokuva on jo tullut tutuksi, sitä voi vaikka elokuvaprofessori J. Hobermanin tapaan tulkita vertauskuvaksi Yhdysvaltojen ulkopolitiikasta - vapauttavathan siinä demokraattisen ideologian ja hieman talousintressienkin ajamat amerikkalaiset vapaustaistelijat asevoimin köyhän kehitysmaan talonpojat sortajan ikeestä. Jos näkemys Sturgesin elokuvassa on kennedymäisen ihannoiva, tarjosi vuosikymmenen lopussa ja Vietnamin sodan keskellä Sam Peckinpahin Hurja joukko raadollisemman näkemyksen samasta teemasta: idealistinen vapaustaistelu on muuttunut siinä invaasioksi ja verilöylyksi, tolkuttomaksi ulkomaalaisten lahtaamiseksi.

Aivan kuten Kurosawa teki samurai-versioita myös Shakespearen näytelmistä, on niitä sovitettu myös villiin länteen, esimerkkeinä vaikkapa Myrskyn innoittama Polttava aurinko (Yellow Sky, 1948), Kuningas Learin muunnelma Katkaistu peitsi (Broken Lance, 1954) tai Othelloon perustuva Peloton mies (Jubal, 1956), unohtamatta italowesterniä Johnny Hamlet (1968).

John Waynen tulkinta Shakespearesta, vuonna 1963 valmistunut Lännen hurjapäät (McLintock!, 1963), voi olla enemmän mutapainin ystävien makuun kuin englantilaisen runoilijan ihailijoille. Siinä Kuinka äkäpussi kesytetään on siirretty lännenmaisemiin ja samalla haluttu toistaa Waynen ja villikissamaisen Maureen O’Haran sähäkät yhteenotot Rio Grandessa (1950) ja Vaiteliaassa miehessä (1952).

John Wayne elokuvassa Lännen hurjapäät
John Wayne John Wayne elokuvassa Lännen hurjapäät Kuva: Warner Bros. McLintock!,teeman elokuvat
Maureen O'Hara elokuvassa Lännen hurjapäät
Maureen O'Hara Maureen O'Hara elokuvassa Lännen hurjapäät Kuva: Warner Bros. McLintock!,teeman elokuvat

Wayne oli 1940-luvun lopulla siirtynyt myös elokuvien tuotantopuolelle kunnes maine ja omaisuuskin oli tuhoutua eepoksessa Alamo (1960). Lännen hurjapäät oli hänen paluunsa tuottamisen pariin ja oli paitsi hänen ideoimansa, myös lähes perheyritys. Lapset Michael, Patrick ja Aissa olivat mukana tuottajina tai näyttelijöinä, käsikirjoittaja James Edward Grant ja ohjaaja Andrew V. McLaglen osa ystäväpiiriä.

Esikuviaan paljon ohuempi, suoranaisesti epäkorrekti lännenkomedia oli Waynen fanien mieleen ja siitä tuli näyttelijän suurimpia rahasampoja, saaden enemmän yleisöä ja lipputuloja kuin hänen edelliset John Fordin ja Howard Hawksin ohjaamat huippuwesterninsä yhteensä.

Toinen epävirallinen Shakespeare-sovitus nähdään sattumoisin seuraavalla viikolla 1.3 kun Oscar-viikonloppu keskeyttää hetkeksi western-sarjan ja Kino Klassikossa nähdään kymmenen Oscaria saanut musikaali West Side Story (1961). Siinä Romeo ja Julia on siirretty 1950-luvun New Yorkiin jengimaailmaan.

Sarjan muut elokuvat ovat ns. b-westernejä. Sellaisiksi kutsuttiin halvalla ja ilman isoja tähtiä tehtyjä, kestoiltaan hieman lyhyempiä toimintalänkkäreitä, joita esitettiin elokuvateattereissa ennen illan varsinaista pääelokuvaa tai matineanäytöksissä. Sellaisissa John Waynekin esiintyi koko 1930-luvun ajan ennen kuin nousi varsinaiseen A-kastiin 1940-luvulla.

Veronica Lake elokuvassa Lännen villikissa
Veronica Lake Veronica Lake elokuvassa Lännen villikissa Kuva: Lions Gate International Ramrod,teeman elokuvat

Valtaosa b-westerneistä oli mitätöntä liukuhihnatuotantoa mutta jos tekijöillä oli tahtoa, keinoja ja kykyä, niistäkin saatiin kiinnostavia pikku lisäyksiä western-genreen. Yksi sellainen on Lännen villikissa (Ramrod, 1947) jo pääosaa esittävän Veronica Laken vuoksi. Käheä-ääninen ja kissamainen, raukean viettelevä ja pitkät vaaleat hiukset aina moitteettomasti aseteltuna Lake tuntui sopivan täydellisesti rikoselokuvien yökerhoihin ja Alan Laddin rinnalle, ei niinkään lännenelokuvan karjatilalliseksi lännenelokuvaan. Mutta mainiosti hän osastaan nytkin selviää.

Eikä ihme, sillä noir-tähti Lake sopii aina paremmin elokuvaan, kun sen tummemmat sävyt nousevat esiin. Elokuvan tarina pikkukaupungin valtapelistä petoksineen ja juonitteluineen on yllättävän monimutkainen. Kaupunkilaisten sukulaiset ja ystävät mukaan lukien on valittava puolensa ja juttu alkaa juoneltaan muistuttaa aikakauden noir-rikoselokuvia.

Elokuvan ohjasi Laken tuolloinen aviopuoliso, unkarilaissyntyinen Andre De Toth, joka tekee hänelle ominaista, lakonisen suoraviivaista ja iskevää työtä. Lähes 90 vuoden ikään elänyt ohjaajaveteraani vieraili Sodankylän elokuvajuhlilla vuonna 1991.

Jos yrittää keksiä epätodennäköisimpiä lännenelokuvan sankarihahmoja, niin sellainen voisi olla vaikkapa ruotsalainen valaanpyytäjä. Sellainen kuitenkin marssii harppuunoineen kaksintaisteluun Joseph H. Lewisin ohjaamassa lännenelokuvassa Terroria Texasissa (Terror in a Texas Town, 1958).

Juoni on pohjimmiltaan tuttu kertomus pikkukaupungin valtiaaksi epärehellisin keinoin pyrkivästä liikemiehestä, mutta henkilöt, asetelmat ja kerronta sisältävät epätavallisia piirteitä Gerald Friedin pelkistettyä musiikkkia myöten. Kaikkiin hahmoihin on tuotu epätavallisia piirteitä palkkatappajaa ja kapakkatyttöä myöten.

Kiinnostavasti myös uhrit tuntuvat olevan ikuisesti poljettuja amerikkalaisia, näitä ulkomaisia siirtolaisia ja meksikolaisia – entisiä Texasin asuttajia, jotka näyttävät elokuvassa jo aloittaneen tiensä muurien taakse suljettaviksi ali-amerikkalaisiksi. Ja mistäpä elokuvassa kamppaillaan kuin öljyvaroista.

Yhteiskunnalliset ainekset selkenevät kun paljastuu, että elokuvan käsikirjoittaja oli todellisuudessa Dalton Trumbo, joka vasemmistolaisena joutui 1950-luvulla työskentelemään salanimien ja peitepersoonien turvin. Hänen tarinansa kerrotaan elokuvassa Trumbo (2015), joka esitetään Teemalla päivää aikaisemmin.

Ohjaaja Joseph H. Lewis oli maineikkaimpia halpiselokuvien tekijöitä ja hänen rikoselokuvansa Rikosten pyörteessä (Gun Crazy, 1949) on kaikkein arvostetuimpia b-elokuvia. Trumbon käsikirjoitus kiehtoi Lewisiä niin, että hän päätti lykätä eläkkeelle jäämistään tehdäkseen vielä tämän yhden lännenelokuvan. Ja koska hän oli joka tapauksessa lopettamassa elokuvien tekemisen, ei häntä haitannut jos elokuva ja yhteistyö Trumbon kanssa olisi vienyt hänet mustalle listalle.

Huonommin oli käynyt elokuvan Ratsastavat hurjat (Silver Lode, 1954) käsikirjoittajalle. Karen DeWolf puolestaan oli vuosina 1933–1954 ollut käsikirjoittamassa noin viittäkymmentä täysin harmitonta ja unohdettavaa elokuvaa. Hän oli kuitenkin Hollywoodin vasemmistolaisia ja kun hän sortui tässä länkkärissä ajan kommunistivainojen ja mccarthyismiin kritiikkiin, DeWolf joutui mustalle listalle ja hänen elokuvauransa päättyi siihen paikkaan. Hän kirjoitti vielä joitakin tv-sarjojen jaksoja, mutta DeWolfin myöhemmistä vaiheista ei tiedetä juuri muuta kuin että hän kuoli 80-vuotiaana vuonna 1989.

Ratsastavat hurjat onkin Hollywoodin koko historian napakampia ja avoimimpia mccarthyismin kritiikkejä. Se sijoittuu hääjuhlia viettävän lännenkaupunkiin, jonne liittovaltion sheriffi McCarty (mainio konnaroolien tulkki Dan Duryea) karauttaa kätyreineen syyttämään sulhasta (John "ei-painovirhe" Payne) ryöstömurhasta. Aluksi kaupunkilaiset puolustavat hääsankaria mutta pian syytösten, epäilyjen ja vainoharhaisuuden ilmapiiri kääntää ihmiset toisiaan vastaan ja purkautuu lopulta väkivallan kierteenä, repien koko yhteisöä hajalle.

Sheriffi McCartya ei yhdistä 1950-luvun kommunistivainoja johtaneeseen senaattori McCarthyyn pelkkä nimi. He ovat käytöstavoiltaan ja luonteenpiirteiltään lähes identtisiä liittovaltion vallanpitäjiä, jotka vainoavat kiihkomielisesti ja tekaistujen syytösten avulla viattomia ihmisiä, pelotellen röyhkeästi vastustajiaan mutta aiheuttaen lopulta vain oman tuhonsa. Symboliikkaa lisää, että elokuva tapahtuu Yhdysvaltojen kansallispäivänä, jolloin amerikkalaiset juhlivat vapauttaan ja oikeuksiaan.

Elokuvan ohjaaja Allan Dwan oli sen sijaan taatusti epäpoliittinen, jo mykkäelokuvan aikana uransa aloittanut kymmenien toimintafilmien tekijä. Myös Ratsastavissa hurjissa hän näyttää iskevää osaamistaan John Altonin taitavan kameratyön tukemana, erityisesti pitkin kaupungin katua vaeltavassa tulitaistelussa. Ratsastavat hurjat on Dwanin pitkän uran parhaita töitä, mutta b-westernien tapaan se on jäänyt vähälle huomiolle.

  • Seitsemän rohkeaa miestä (The Magnificent Seven), USA 1961. O: John Sturges. N: Yul Brynner, Steve McQueen, James Coburn, Charles Bronson.
  • Lännen villikissa (Ramrod), USA 1947. O: Andre de Toth. N: Veronica Lake.
  • Lännen hurjapäät (McLintock!), USA 1963. O: Andrew V. McLaglen. N: John Wayne, Maureen O'Hara.
  • Terroria Texasissa (Terror in a Texas Town), USA 1958. O: Joseph H. Lewis. N: Sterling Hayden.
  • Ratsastavat hurjat (Silver Lode), USA 1954. O: Allan Dwan. N: John Payne, Lizabeth Scott, Dan Duryea.
  • Teidemme levinneimmät ja muuten rakkaimmat autot arkistopaketissa

    1960-luvun autonostalgiaa Mossesta Hillmaniin.

    Elävän arkiston paketissa on autoaiheista ohjelmaa 1960-luvulta. Teema torstaina 20.9. klo 22.30, uusinnat perjantaina 21.9. ja maanantaina 24.9. Neuvostoautojen maahantuoja Konela vietti 20-vuotisjuhlaansa vuonna 1967 Helsingin Messuhallissa, ja tilaisuudessa vieraili myös Neuvostoliiton varaulkomaankauppaministeri Ivan Semitšastnov.

  • Teema ♥ Rakkautta & Anarkiaa 2018

    Syksy on yhteistä ranskalaisen elokuvan juhlaa!

    Helsingin kansainvälinen elokuvafestivaali Rakkautta & Anarkiaa järjestetään 31. kerran 20.–30.9.2018. Intohimoiset elokuvan rakastajat Teema ja R&A juhlivat yhdessä ranskalaista elokuvaa; Teeman ranskalaisen elokuvan syksyä vietetään lokakuun puoliväliin asti.

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

Yle Teema

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

  • Musiikkia, elokuvaa, dokumentteja, kissoja: Teeman lauantai-illat syksyllä 2018

    Musiikkidokumenteissa on naisten vuoro.

    Teeman lauantai-illoissa tarjotaan syksyllä tuhti annos musiikkia. Musiikkidokumenteissa alkaa syyskuussa naisten vuoro: juhlimme omaperäisiä ääniä Marianne Faithfullista funkin kuningattareen Betty Davisiin ja grungepunkbändiin L7. Syksyn teemailtojen tähtiä ovat muun muassa Iggy Pop, Sting, Danny, Agnès Varda, Ryhmäteatterin väki, Peggy Guggenheim, Samuel Fuller ja Istanbulin kissat.

  • Teemalauantai juhlii Leonard Bernsteinin satavuotispäivää

    Koko ilta on omistettu suurelle amerikkalaiselle maestrolle.

    Leonard Bernsteinin syntymästä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta lauantaina 25.8.2018. Syyskauden ensimmäinen Teemalauantai juhlii suurta amerikkalaista maestroa koko illan ohjelmalla. Illan ohjelmassa on säveltäjän henkilökuva sekä Jean Sibeliukselle omistettu Bernsteinin johtama nuorisokonsertti.

  • Autismia ja aikuistumista Teemalauantaissa

    Uniikki dokumentti autistisesta pojasta sekä Gilbert Grape.

    Syyskuun avaava teemailta on omistettu sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteille ja yrityksille ratkaista niitä. Illan aikana nähdään uniikki dokumentti autistisen pojan elämästä sekä 1990-luvun menestyselokuva Gilbert Grape.

  • Teeman syksyn 2018 elokuvat ja Teemalauantait

    Ranskalaista elokuvaa, rikosta, kuulentoja, Kurosawaa...

    Teemalla vietetään ranskalaisen elokuvan syksyä, erityisesti Kino Klassikossa. Loppusyksystä nähdään myös Kurosawan samuraielokuvia. Kino Suomen teemana ovat Tallinna ja rikos. Ensi-illoissa muun muassa salaisuuksia kuulennoista ja uutta elokuvaa Ranskasta. Elokuvafestivaalia vietetään marras–joulukuun vaihteessa.

  • Brittibändi 10cc hajosi vain kuukausia superhittinsä jälkeen

    Jäsenet muistelevat huippuaikoja 40 vuotta myöhemmin.

    I'm not in love, so don't forget it... 10cc:n alkuperäisjäsenet kokoontuivat 40 vuotta myöhemmin muistelemaan matkaa maineeseen, levyjen tekoa, kiertueita ja yhtyeen hajoamista Teema lauantaina 1.9.2018 klo 20.00. Areenassa 30 päivää Brittiyhtye 10cc julkaisi suurimman hittinsä kesällä 1975.

  • Klassinen musiikki Teemalla ja Areenassa lokakuussa 2018

    Kohokohtina Pikaparantola, Tosca ja Paulon sellokilpailu.

    Lokakuun klassisen musiikin kohokohtia Teeman ja Areenan ohjelmissa ovat mm. Kansallisoopperan Pikaparantola ja Tosca suorina sekä kansainvälinen Paulon sellokilpailu. Ohjelmassa myös mm. RSO:n ja HKO:n konsertteja, Brahmsia ja Bernsteiniä... Suorat Areena-lähetykset katsottavina Teeman Areena-kanavalla tiistai 2.10.

  • Koko maailman taiteen historia BBC:n uudessa suursarjassa

    Luovuuden katkeamaton ketju ulottuu vuosituhansien taakse

    Kulttuurien juurilla on BBC:n uusi yhdeksänosainen suursarja koko maailman kuvataiteen historiasta varhaisimmista luolamaalauksista nykypäivään – ja tulevaisuuteenkin. Teema tiistaisin 21.8. – 19.10.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!