Hyppää pääsisältöön

Juuri sinä saatat pelastaa ihmishengen – Muista elvytystilanteessa nämä asiat!

Nainen elvyttää maassa makaavaa miestä.
Nainen elvyttää maassa makaavaa miestä. Kuva: iStock elvytys,Akuutti,hätänumerot

Mitä jos joudun elvyttämään? Osaanko toimia oikein? Lue lääkäri Miska Laakson ohjeet aikuisen elvyttämiseen.

1. Ravistele ja puhu kovaan ääneen

Mene tajuntansa menettäneen ihmisen luo. Tarkista ravistelemalla, onko hän herätettävissä tai vastaako hän puhutteluun.

2. Soita 112

Jos henkilö on eloton eikä herää, soita hätänumeroon 112. Aseta puhelin kaiutintoiminnolle, jotta kuulet auttaessasi hätäkeskuksen ohjeet. Jatka auttamista.

3. Avaa hengitystiet

Yleensä hätäkeskus neuvoo ensimmäiseksi kääntämään autettavan selälleen ja selvittämään, hengittääkö hän. Avaa hengitystiet kääntämällä päätä leuankärjestä ylöspäin. Tunnustele poskellasi tai kämmenselälläsi ilmavirtaa ja katso rintakehän liikettä. Tarkista samalla, ettei suussa ole mitään ylimääräistä.

4. Aloita paineluelvytys

Jos autettava henkilö on eloton eli hän ei hengitä, aloita paineluelvytys. Jos et muista painelurytmiä, ei hätää. Hätäkeskus kyllä neuvoo.

Aseta toisen käden kämmentyvi keskelle autettavan rintalastaa ja laita toinen käsi alemman päälle. Painele rintalastaa kohtisuoraa alaspäin.

Elvytyksessä on tärkeämpää painella tehokkaasti kuin puhaltaa tehottomasti.

Elvytyksessä on tärkeämpää painella tehokkaasti kuin puhaltaa tehottomasti. Siksi hätäkeskus ei välttämättä neuvo elvyttäjää puhaltamaan, ellei elvyttäjä ole siihen kykenevä. Painelu ei myöskään saa häiriintyä puhaltamisen takia. Myös pelkkä paineluliike pumppaa keuhkoja siten, että ilmaa liikkuu keuhkoihin tarpeeksi.

Mikäli painelun ja puhaltamisen yhdistäminen onnistuu, tai elvyttäjiä on esimerkiksi kaksi, voi elvytyksen aikana käyttää rytmiä 30:2 eli aina 30 painalluksen jälkeen puhalletaan 2 kertaa. Avaa hengitystie, sulje autettavan sieraimet, peitä suullasi autettavan suu ja puhalla rauhallisesti kaksi kertaa. Katso, että rintakehä liikkuu puhalluksen voimasta. Jatka kunnes paikalle tulee ambulanssi tai potilas virkoaa.

Muista, että painelusyvyys on melko suuri, noin 5–6 senttiä.

5. Pyydä jotakin hakemaan paikalle defibrillaattori!

Defibrillaattorin tunnistuskuvake
Tunnistat defibrillaattorin tällaisesta merkistä. Defibrillaattorin tunnistuskuvake Kuva: Shutterstock defibrillaattorit

Kun elvytys on alkanut, olisi hyvä saada paikalle defibrillaattori eli sydäniskuri. Defibrillaattoreita löytyy nykyään lähes kaikista kauppakeskuksista ja julkisista paikoista. Hätäkeskus ohjeistaa defibrillaattorin käytössä ja defibrillaattorissakin on ääniohjaus.

Muista pitää puhelin auki koko ajan. Älä sulje sitä ennen kuin hätäkeskuksesta annetaan lupa.

Meillä jokaisella on velvollisuus auttaa ja antaa ensiapua sitä tarvitsevalle. Ensiavun antamista ei tarvitse pelätä, sillä hätäkeskus ohjeistaa ihan varmasti. Tärkeintä on, että uskallat tarttua toimeen.

Miska Laakso on tamperelainen lääkäri, joka on tuttu kasvo Kandit-sarjasta. Ensimmäisen kosketuksen lääkärin työhön Miska sai Alajärven terveyskeskuksessa neljä vuotta sitten ja virallisen lääketieteen lisensiaatin tittelin pari vuotta sitten. Musisointia ja urheilua harrastava nuori lääkäri tekee väitöskirjaa diabeettisista jalkainfektioista.

Kysy mieltäsi askarruttavasta terveysasiasta – asiantuntijat vastaavat Akuutin verkossa.

  • Akuutin kysely: Riitelevät lapset latistavat lomafiiliksen

    Kesälomassa ärsyttävät eniten riitelevät lapset.

    Ihana, kamala kesäloma! Vaikka lomaa usein odotetaan kuin kuuta nousevaa, saattaa se myös kuormittaa ja nostaa pintaan kielteisiä tunteita. Akuutin kyselyn mukaan suomalaisia ärsyttävät lomailussa eniten riitelevät lapset, loman vähyys ja huono sää.

  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.