Hyppää pääsisältöön

Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

Mies huutaa pimeässä.
Mies huutaa pimeässä. Kuva: Pond5/dundanim28 raivostuminen

Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku?

Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen. Mutta käyttöä kannattaa silti harkita, koska karkean kielen käyttäminen kireässä tilanteessa voi pahentaa tilannetta.

Polisen och HIFK:s fans möts på gata.
Polisen och HIFK:s fans möts på gata. Kuva: Petteri Paalasmaa All Over Press ajoradat,Töölö,jalkapallo,Helsinki,Helsingin Jalkapalloklubi,HIFK Fotboll,Veikkausliiga,Huliganismi,tappelut

Kirosanat eli voimasanat ovat ilmaisua tehostavia sanoja. Kiroilu saa voimansa kulttuurillisista tabuista, joita se rikkoo. Aiheita on pääsääntöisesti kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

Aristoteleen kantapään historian neljäs ohjelma tammikuussa 2006 käsitteli kirosanoja. Pasi Heikuran vieraana oli kirjailija Jari Tammi.

Aristoteleen kantapään facebook-ryhmän sivuilla kirosanoista keskustellaan tämän tästä. V-sanan liiallinen ja yksipuolinen käyttö ärsyttää monia. Sen uskotaan köyhdyttävän kieltä. Muutoinhan suomen kieltä pidetään erityisen rikkaana kiroilukielenä.

"Päivitin tässä tietouteni nuorison kirosanavalikoimasta ja ihmettelen hieman, miksi tänä tasa-arvon aikana käytetään vain naisten sukupuolielinten nimeä manaamiseen. Miksi tytötkin vannovat sen saman nimeen, eivätkä käytä miesten vastaavan elimen nimeä tiukan paikan tullen?", ihmetteli Kaisa-Liisa.

Unga hänger på stan
Unga hänger på stan Kuva: Yle/Carmela Walder nuoret,nuorisokulttuuri,nuorisorikollisuus

Ryhmäläisiä on kiinnostanut myös kirosanojen alkuperä. Eila kyseli, "Onko aidosti suomalaisia voimasanoja olemassakaan? Esim. catana on latinasta ja hercle ranskasta." Ja sai vastaukseksi linkin:
Miten suomalaiset kirosivat ennen kristinuskoa?

Myös Aristoteleen kantapää kysyi vuonna 2007 Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Kuloselta, mistä meille tulivat sanat helvetti, manala ja piru?.

Miksi muka ei saisi kiroilla? Kiroilu herättää monissa suuttumusta ja vastenmielisyyttä. Mutta mitä vahinkoa siitä on kiroilijalle tai kirouksen kohteelle? Ei kai kukaan oikeasti usko kiroukseen? Ei saatana tai perkele sieltä helvetistä mihinkään liikahda, vaikka hänen nimensä ääneen lausuttaisiin.

Två personer visar obscena gester med fingrarna
Två personer visar obscena gester med fingrarna Kuva: Emilia Gilberg och Elias Wilhelmsson Käsi,käsi,väkivalta,kiusaaminen,nuorisorikollisuus,Kirosana,riidat

Kiroileminen on sitä paitsi terveellistä. Kiroilussa on primitiivisen magiikan aineksia. Rumia puhuva siirtää pahan olon tai kivun kirosanaan, joka sylkäistään itsestä pois. Psykologisesti voidaan ajatella, että tunteet eivät patoudu, kun ne ilmaistaan avoimesti. Tutkimuksilla on todistettu kiroilun jopa lisäävän kivunsietokykyä. Olisiko tämä se kiroilun alkuperäinen käyttötarkoitus?

Toisaalta pitää ottaa huomioon, että kiroilun kohde saattaa puolestaan ahdistua ja traumatisoitua, joten ei kohdisteta kiroilua henkilöön ja varotaan herkkien ihmisten loukkaamista.

Jumpurahuiti ja helskutarallaa! Osataan tässä siivostikin sadatella― Juha

Useimmat meistä kiroilevat – ainakin satunnaisesti, jotkut lähes joka lauseessa. Koska kiroilua kuitenkin pidetään sivistymättömänä ja huonona tapana, ovat ryhmän jäsenet kilvan keksineet kirosanoista “vaarattomia” versioita, jotka kuitenkin tarjoavat lausujalleen sadattelun voimaa ja helpotusta.

Veli-Matti kyseli, "Mikä paikkakunnan nimistä olisi mielestäsi kirosana(ksi kelpaava)? Itse voisin hyvin manata murahtamalla Kempele!" Kysymys keräsi reilusti yli 200 kommenttia. Kysyjän esimerkin mukaisesti oli löydetty paikannimiä, joiden äänneasu sopivasti painotettuna muistutti voimasanoja, kuten Kärsämänkylä, Utti ja Sammatti.

googlekarta
googlekarta Kuva: google

Mutta onko korvikkeilla sama voima kuin aidoilla voimasanoilla? Painokkaasti lausuttuna ne tarjoavat saman elämyksen vahvoine konsonatteineen, mutta herättävät ymmärrettyinä korkeintaan naurunhörähdyksen. Niistä puuttuu tabuun kajoaminen. Osa kiroilun voimasta taitaa tulla juuri kiellettyyn kajoamisesta ja käytön kontrollista.

Sarjakuvapiirtäjä Hergé loi ikimuistoisen hahmon, kapteeni Haddockin, jonka luovuus kiroilun taiteessa lienee ylittämätön. Pasi Heikura haastatteli tietokirjailija Reijo Valtaa vuonna 2007, kun Hergén syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

  • Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

    Kiroilun aiheita on kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

    Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku? Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Katriina Huttunen: Hautausmaa on kotini

    Itsemurhan tehneen äiti käy hautausmaalla päivittäin.

    Helsingin Hietaniemessä on Suomen tunnetuin hautausmaa, joka on täynnä taidetta ja kuolleita merkkihenkilöitä. Suomentaja Katriina Huttunen käy siellä päivittäin. Hänen on pakko. Hautausmaa on hänen itsemurhan tehneen tyttärensä viimeinen leposija. Tämä essee on uskonnottoman ihmisen yritys levittää hautausmaan ilosanomaa.

  • Tutkimusmatkoja idän maisemiin. Avaruusromua 18.2.2018

    Myös miniatyyrisävellyksiä ja dub-kokeilua

    Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä Gustav John Ramstedt teki 1900-luvun alussa seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan. Elokuvantekijät Martti Kaartinen ja Niklas Kullström reissasivat G.J. Ramstedtin jalanjäljillä. Näin syntyi elokuva Eastern Memories, johon säveltäjä ja tuottaja Rasmus Hedlund teki musiikin. Avaruusromussa myös miniatyyrisävellyksiä, dub-henkistä kokeilua sekä abstraktia äänimaisemaa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Big Star: Nothing Can Hurt Me

    Dokumentti parhaasta bändistä joka ei koskaan menestynyt.

    Rakkaudella tehty pitkä dokumenttielokuva memphisiläisestä popyhtyeestä, josta piti tulla 1970-luvulla maailmankuulu mutta josta tulikin kulttibändien kulttibändi – muusikkojen, kriitikkojen ja asianharrastajien kiihkeän fanituksen kohde. Big Star oli "hienoin yhtye joka ei koskaan menestynyt".

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

  • Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

    Kiroilun aiheita on kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

    Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku? Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen.

  • Miksi tuossa maassa on tammenterho? Avaruusromua 11.2.2018

    Olemmeko me vain oppineet ajattelemaan tietyllä tavalla?

    Kun lapsi kysyi näin antiikin Kreikassa, hänelle vastattiin tammenterhon olevan maassa siksi, että siitä voisi kasvaa tammi. Jos taas lapsi meidän aikanamme ihmettelee tammenterhoa maassa, mitä hänelle vastataan? Tammenterho on maassa siksi, että se on pudonnut puusta maahan. Avaruusromussa eteenpäin suuntautuvia musiikillisia ajatuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taustamusiikki ärsyttää säveltäjä Olli Kortekangasta

    Ihmisääni inspiroi oopperasäveltäjää säveltämään uutta

    Säveltäjä Olli Kortekangasta kiehtoo tekstin, kielen ja ihmisäänen yhdistelmä. Rakkaudesta tähän yhdistelmään on syntynyt niin oopperoita kuin kuoro- ja sooloteoksia. Tuoreimpana sävellyksenä valmistuu helmikuussa kanta-esityksensä Tampereella saava Veljeni vartija – ooppera