Hyppää pääsisältöön

Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

Mies huutaa pimeässä.
Mies huutaa pimeässä. Kuva: Pond5/dundanim28 raivostuminen

Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku?

Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen. Mutta käyttöä kannattaa silti harkita, koska karkean kielen käyttäminen kireässä tilanteessa voi pahentaa tilannetta.

Polisen och HIFK:s fans möts på gata.
Polisen och HIFK:s fans möts på gata. Kuva: Petteri Paalasmaa All Over Press ajoradat,Töölö,jalkapallo,Helsinki,Helsingin Jalkapalloklubi,HIFK Fotboll,Veikkausliiga,Huliganismi,tappelut

Kirosanat eli voimasanat ovat ilmaisua tehostavia sanoja. Kiroilu saa voimansa kulttuurillisista tabuista, joita se rikkoo. Aiheita on pääsääntöisesti kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

Aristoteleen kantapään historian neljäs ohjelma tammikuussa 2006 käsitteli kirosanoja. Pasi Heikuran vieraana oli kirjailija Jari Tammi.

Aristoteleen kantapään facebook-ryhmän sivuilla kirosanoista keskustellaan tämän tästä. V-sanan liiallinen ja yksipuolinen käyttö ärsyttää monia. Sen uskotaan köyhdyttävän kieltä. Muutoinhan suomen kieltä pidetään erityisen rikkaana kiroilukielenä.

"Päivitin tässä tietouteni nuorison kirosanavalikoimasta ja ihmettelen hieman, miksi tänä tasa-arvon aikana käytetään vain naisten sukupuolielinten nimeä manaamiseen. Miksi tytötkin vannovat sen saman nimeen, eivätkä käytä miesten vastaavan elimen nimeä tiukan paikan tullen?", ihmetteli Kaisa-Liisa.

Unga hänger på stan
Unga hänger på stan Kuva: Yle/Carmela Walder nuoret,nuorisokulttuuri,nuorisorikollisuus

Ryhmäläisiä on kiinnostanut myös kirosanojen alkuperä. Eila kyseli, "Onko aidosti suomalaisia voimasanoja olemassakaan? Esim. catana on latinasta ja hercle ranskasta." Ja sai vastaukseksi linkin:
Miten suomalaiset kirosivat ennen kristinuskoa?

Myös Aristoteleen kantapää kysyi vuonna 2007 Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Kuloselta, mistä meille tulivat sanat helvetti, manala ja piru?.

Miksi muka ei saisi kiroilla? Kiroilu herättää monissa suuttumusta ja vastenmielisyyttä. Mutta mitä vahinkoa siitä on kiroilijalle tai kirouksen kohteelle? Ei kai kukaan oikeasti usko kiroukseen? Ei saatana tai perkele sieltä helvetistä mihinkään liikahda, vaikka hänen nimensä ääneen lausuttaisiin.

Två personer visar obscena gester med fingrarna
Två personer visar obscena gester med fingrarna Kuva: Emilia Gilberg och Elias Wilhelmsson Käsi,käsi,väkivalta,kiusaaminen,nuorisorikollisuus,Kirosana,riidat

Kiroileminen on sitä paitsi terveellistä. Kiroilussa on primitiivisen magiikan aineksia. Rumia puhuva siirtää pahan olon tai kivun kirosanaan, joka sylkäistään itsestä pois. Psykologisesti voidaan ajatella, että tunteet eivät patoudu, kun ne ilmaistaan avoimesti. Tutkimuksilla on todistettu kiroilun jopa lisäävän kivunsietokykyä. Olisiko tämä se kiroilun alkuperäinen käyttötarkoitus?

Toisaalta pitää ottaa huomioon, että kiroilun kohde saattaa puolestaan ahdistua ja traumatisoitua, joten ei kohdisteta kiroilua henkilöön ja varotaan herkkien ihmisten loukkaamista.

Jumpurahuiti ja helskutarallaa! Osataan tässä siivostikin sadatella― Juha

Useimmat meistä kiroilevat – ainakin satunnaisesti, jotkut lähes joka lauseessa. Koska kiroilua kuitenkin pidetään sivistymättömänä ja huonona tapana, ovat ryhmän jäsenet kilvan keksineet kirosanoista “vaarattomia” versioita, jotka kuitenkin tarjoavat lausujalleen sadattelun voimaa ja helpotusta.

Veli-Matti kyseli, "Mikä paikkakunnan nimistä olisi mielestäsi kirosana(ksi kelpaava)? Itse voisin hyvin manata murahtamalla Kempele!" Kysymys keräsi reilusti yli 200 kommenttia. Kysyjän esimerkin mukaisesti oli löydetty paikannimiä, joiden äänneasu sopivasti painotettuna muistutti voimasanoja, kuten Kärsämänkylä, Utti ja Sammatti.

googlekarta
googlekarta Kuva: google

Mutta onko korvikkeilla sama voima kuin aidoilla voimasanoilla? Painokkaasti lausuttuna ne tarjoavat saman elämyksen vahvoine konsonatteineen, mutta herättävät ymmärrettyinä korkeintaan naurunhörähdyksen. Niistä puuttuu tabuun kajoaminen. Osa kiroilun voimasta taitaa tulla juuri kiellettyyn kajoamisesta ja käytön kontrollista.

Sarjakuvapiirtäjä Hergé loi ikimuistoisen hahmon, kapteeni Haddockin, jonka luovuus kiroilun taiteessa lienee ylittämätön. Pasi Heikura haastatteli tietokirjailija Reijo Valtaa vuonna 2007, kun Hergén syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri