Hyppää pääsisältöön

Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

Mies huutaa pimeässä.
Mies huutaa pimeässä. Kuva: Pond5/dundanim28 raivostuminen

Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku?

Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen. Mutta käyttöä kannattaa silti harkita, koska karkean kielen käyttäminen kireässä tilanteessa voi pahentaa tilannetta.

Polisen och HIFK:s fans möts på gata.
Polisen och HIFK:s fans möts på gata. Kuva: Petteri Paalasmaa All Over Press ajoradat,Töölö,jalkapallo,Helsinki,Helsingin Jalkapalloklubi,HIFK Fotboll,Veikkausliiga,Huliganismi,tappelut

Kirosanat eli voimasanat ovat ilmaisua tehostavia sanoja. Kiroilu saa voimansa kulttuurillisista tabuista, joita se rikkoo. Aiheita on pääsääntöisesti kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

Aristoteleen kantapään historian neljäs ohjelma tammikuussa 2006 käsitteli kirosanoja. Pasi Heikuran vieraana oli kirjailija Jari Tammi.

Aristoteleen kantapään facebook-ryhmän sivuilla kirosanoista keskustellaan tämän tästä. V-sanan liiallinen ja yksipuolinen käyttö ärsyttää monia. Sen uskotaan köyhdyttävän kieltä. Muutoinhan suomen kieltä pidetään erityisen rikkaana kiroilukielenä.

"Päivitin tässä tietouteni nuorison kirosanavalikoimasta ja ihmettelen hieman, miksi tänä tasa-arvon aikana käytetään vain naisten sukupuolielinten nimeä manaamiseen. Miksi tytötkin vannovat sen saman nimeen, eivätkä käytä miesten vastaavan elimen nimeä tiukan paikan tullen?", ihmetteli Kaisa-Liisa.

Unga hänger på stan
Unga hänger på stan Kuva: Yle/Carmela Walder nuoret,nuorisokulttuuri,nuorisorikollisuus

Ryhmäläisiä on kiinnostanut myös kirosanojen alkuperä. Eila kyseli, "Onko aidosti suomalaisia voimasanoja olemassakaan? Esim. catana on latinasta ja hercle ranskasta." Ja sai vastaukseksi linkin:
Miten suomalaiset kirosivat ennen kristinuskoa?

Myös Aristoteleen kantapää kysyi vuonna 2007 Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Kuloselta, mistä meille tulivat sanat helvetti, manala ja piru?.

Miksi muka ei saisi kiroilla? Kiroilu herättää monissa suuttumusta ja vastenmielisyyttä. Mutta mitä vahinkoa siitä on kiroilijalle tai kirouksen kohteelle? Ei kai kukaan oikeasti usko kiroukseen? Ei saatana tai perkele sieltä helvetistä mihinkään liikahda, vaikka hänen nimensä ääneen lausuttaisiin.

Två personer visar obscena gester med fingrarna
Två personer visar obscena gester med fingrarna Kuva: Emilia Gilberg och Elias Wilhelmsson Käsi,käsi,väkivalta,kiusaaminen,nuorisorikollisuus,Kirosana,riidat

Kiroileminen on sitä paitsi terveellistä. Kiroilussa on primitiivisen magiikan aineksia. Rumia puhuva siirtää pahan olon tai kivun kirosanaan, joka sylkäistään itsestä pois. Psykologisesti voidaan ajatella, että tunteet eivät patoudu, kun ne ilmaistaan avoimesti. Tutkimuksilla on todistettu kiroilun jopa lisäävän kivunsietokykyä. Olisiko tämä se kiroilun alkuperäinen käyttötarkoitus?

Toisaalta pitää ottaa huomioon, että kiroilun kohde saattaa puolestaan ahdistua ja traumatisoitua, joten ei kohdisteta kiroilua henkilöön ja varotaan herkkien ihmisten loukkaamista.

Jumpurahuiti ja helskutarallaa! Osataan tässä siivostikin sadatella― Juha

Useimmat meistä kiroilevat – ainakin satunnaisesti, jotkut lähes joka lauseessa. Koska kiroilua kuitenkin pidetään sivistymättömänä ja huonona tapana, ovat ryhmän jäsenet kilvan keksineet kirosanoista “vaarattomia” versioita, jotka kuitenkin tarjoavat lausujalleen sadattelun voimaa ja helpotusta.

Veli-Matti kyseli, "Mikä paikkakunnan nimistä olisi mielestäsi kirosana(ksi kelpaava)? Itse voisin hyvin manata murahtamalla Kempele!" Kysymys keräsi reilusti yli 200 kommenttia. Kysyjän esimerkin mukaisesti oli löydetty paikannimiä, joiden äänneasu sopivasti painotettuna muistutti voimasanoja, kuten Kärsämänkylä, Utti ja Sammatti.

googlekarta
googlekarta Kuva: google

Mutta onko korvikkeilla sama voima kuin aidoilla voimasanoilla? Painokkaasti lausuttuna ne tarjoavat saman elämyksen vahvoine konsonatteineen, mutta herättävät ymmärrettyinä korkeintaan naurunhörähdyksen. Niistä puuttuu tabuun kajoaminen. Osa kiroilun voimasta taitaa tulla juuri kiellettyyn kajoamisesta ja käytön kontrollista.

Sarjakuvapiirtäjä Hergé loi ikimuistoisen hahmon, kapteeni Haddockin, jonka luovuus kiroilun taiteessa lienee ylittämätön. Pasi Heikura haastatteli tietokirjailija Reijo Valtaa vuonna 2007, kun Hergén syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.

  • Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

    Avaruusromua 28 vuotta: uutta suomalaista musiikkia!

    Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille? Avaruusromun 28-vuotisjuhlan syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta suomalaista musiikkia. Areenassa on tarjolla myös VJ Indigon toteuttama ainutkertainen visuaalinen versio tästä lähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä me puhuisimme, jos emme suomea?

    Suomen kielen menestystarinassa on ollut vaaran paikkoja

    Asiantuntijoiden mukaan 90% maailman kielistä saattaa kadota seuraavan sadan vuoden aikana. Onko suomi 600 eloon jäävän kielen juokossa? Keitä olisimme, jos emme puhuisi suomea? Mietittekö koskaan mikä on kielen vaikutus kulttuuriin? Kulttuuri synnyttää kielen, mutta kieli vastavuoroisesti vaikuttaa ajatteluumme. Historia näyttää aina etenevän johdonmukaisesti kun sitä tarkastelee taaksepäin.

  • Avaruusromua: Laboratoriossa tapahtuu!

    Voiko laboratorion laitteilla saada aikaan musiikkia?

    Oli elokuun loppupuoli vuonna 1973. Kaksi innokasta musiikkia harrastavaa diplomi-insinööriä linnoittautui viikonlopuksi elektroniikan laboratorioon. He toivat mukanaan kaksi kelanauhuria, mikrofoneja ja soittimia. He olivat päättäneet kokeilla, mitä elektroniikan laitoksen laboratorion laitteista irtoaa. Voiko laitteilla saada aikaan musiikkia? Musiikkia syntyi, mutta muutakin tapahtui. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Peloista pahin

    Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

    Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

  • Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

    Avaruusromua 28 vuotta: uutta suomalaista musiikkia!

    Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille? Avaruusromun 28-vuotisjuhlan syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta suomalaista musiikkia. Areenassa on tarjolla myös VJ Indigon toteuttama ainutkertainen visuaalinen versio tästä lähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Scifi-eepos Läskimooses - tulevaisuuden klassikko?

    Läskimooses on jo noteerattu Art Review -lehdessä

    Sen piti olla alunperin kevyt Mars-höpöhöpöseikkailu, mutta siitä tulikin yli tuhatsivuinen -scifieepos. Matti Hagelbergin jatkosarjakuva Läskimooses kertoo ihmiskunnan ja universumin kehityksestä ja avaruudessa vaikuttavista sivilisaatioista. Läskimooses on saavuttanut sarjakuvapiireissä jo kulttimaineen, ja arvostettu Art Review -lehti seuraa hanketta.

  • Mitä kieltä me puhuisimme, jos emme suomea?

    Suomen kielen menestystarinassa on ollut vaaran paikkoja

    Asiantuntijoiden mukaan 90% maailman kielistä saattaa kadota seuraavan sadan vuoden aikana. Onko suomi 600 eloon jäävän kielen juokossa? Keitä olisimme, jos emme puhuisi suomea? Mietittekö koskaan mikä on kielen vaikutus kulttuuriin? Kulttuuri synnyttää kielen, mutta kieli vastavuoroisesti vaikuttaa ajatteluumme. Historia näyttää aina etenevän johdonmukaisesti kun sitä tarkastelee taaksepäin.

  • Avaruusromua: Laboratoriossa tapahtuu!

    Voiko laboratorion laitteilla saada aikaan musiikkia?

    Oli elokuun loppupuoli vuonna 1973. Kaksi innokasta musiikkia harrastavaa diplomi-insinööriä linnoittautui viikonlopuksi elektroniikan laboratorioon. He toivat mukanaan kaksi kelanauhuria, mikrofoneja ja soittimia. He olivat päättäneet kokeilla, mitä elektroniikan laitoksen laboratorion laitteista irtoaa. Voiko laitteilla saada aikaan musiikkia? Musiikkia syntyi, mutta muutakin tapahtui. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Sodan kauhut ilman sankaritarinoita

    Kokijoina evakkotyttö, tärähtänyt sotilas ja lehmä

    Hanneriina Moisseisen Kannas-sarjakuva kuvaa jatkosodan kaaoottista evakkovaihetta uudenlaisesta näkökulmasta. Kokevia henkilöitä ovat karjakkotyttö, järkensä menettänyt sotilas sekä eräällä tavalla myös lehmä. Moisseinen on tietoisesti hakenut vastakohtaa sankaritarinoille, jotka ovat leimanneet sodan käsittelyä.

  • Suvi Valli ryhtyi runoilijaksi, koska juoksulenkeillä oli tylsää

    Teos Spiraali on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

    Juokseminen pakotti Suvi Vallin kirjoittamaan runoteoksen. Säkeet vain tulivat mieleen, kun yksitoikkoinen rytmi ohjasi kokemaan maailmaa liikkeen kautta. Nimenomaan liike, kulkeminen ja matkanteko inspiroivat runoilijaa, joka liputtaa kävelevän elämäntavan puolesta. Jalat kiinnostavat runoilija Suvi Vallia.

  • Avaruusromua: Sitä ei voi tietää eikä ennustaa

    Retron, analogian ja improvisoinnin hengessä

    Musiikkia improvisoidessa se muuttuu kaiken aikaa. Asiat eivät milloinkaan palaa lähtöpisteeseensä, eivätkä ne milloinkaan toistu täysin samanlaisina. Musiikki elää ja muuttuu, ja mikä parasta, useimmiten tavalla, jota ei voi etukäteen tietää eikä ennustaa. Siitä tulee jotakin ainutkertaista. Retron, analogian ja improvisoinnin hengessä musisoivat Node, Vanderson & Lambert sekä Erik Wøllo. Toimittajana Jukka Mikkola.