Hyppää pääsisältöön

Onko kiroilu kielen köyhyyttä vai rikkautta?

Mies huutaa pimeässä.
Mies huutaa pimeässä. Kuva: Pond5/dundanim28 raivostuminen

Kiroileminen on ihanaa! Saa päästellä höyryä ja adrenaliini virtaa suonissa. Harmituskin helpottaa hiukan. Mutta sitten tulee häpeä. Kuuliko joku?

Kiroilua käytetään paheksumiseen, pettymykseen, ihasteluun tai kovaan ponnistukseen. Mutta käyttöä kannattaa silti harkita, koska karkean kielen käyttäminen kireässä tilanteessa voi pahentaa tilannetta.

Polisen och HIFK:s fans möts på gata.
Polisen och HIFK:s fans möts på gata. Kuva: Petteri Paalasmaa All Over Press ajoradat,Töölö,jalkapallo,Helsinki,Helsingin Jalkapalloklubi,HIFK Fotboll,Veikkausliiga,Huliganismi,tappelut

Kirosanat eli voimasanat ovat ilmaisua tehostavia sanoja. Kiroilu saa voimansa kulttuurillisista tabuista, joita se rikkoo. Aiheita on pääsääntöisesti kolme: uskonto, sukuelimet ja eritteet.

Aristoteleen kantapään historian neljäs ohjelma tammikuussa 2006 käsitteli kirosanoja. Pasi Heikuran vieraana oli kirjailija Jari Tammi.

Aristoteleen kantapään facebook-ryhmän sivuilla kirosanoista keskustellaan tämän tästä. V-sanan liiallinen ja yksipuolinen käyttö ärsyttää monia. Sen uskotaan köyhdyttävän kieltä. Muutoinhan suomen kieltä pidetään erityisen rikkaana kiroilukielenä.

"Päivitin tässä tietouteni nuorison kirosanavalikoimasta ja ihmettelen hieman, miksi tänä tasa-arvon aikana käytetään vain naisten sukupuolielinten nimeä manaamiseen. Miksi tytötkin vannovat sen saman nimeen, eivätkä käytä miesten vastaavan elimen nimeä tiukan paikan tullen?", ihmetteli Kaisa-Liisa.

Unga hänger på stan
Unga hänger på stan Kuva: Yle/Carmela Walder nuoret,nuorisokulttuuri,nuorisorikollisuus

Ryhmäläisiä on kiinnostanut myös kirosanojen alkuperä. Eila kyseli, "Onko aidosti suomalaisia voimasanoja olemassakaan? Esim. catana on latinasta ja hercle ranskasta." Ja sai vastaukseksi linkin:
Miten suomalaiset kirosivat ennen kristinuskoa?

Myös Aristoteleen kantapää kysyi vuonna 2007 Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Kuloselta, mistä meille tulivat sanat helvetti, manala ja piru?.

Miksi muka ei saisi kiroilla? Kiroilu herättää monissa suuttumusta ja vastenmielisyyttä. Mutta mitä vahinkoa siitä on kiroilijalle tai kirouksen kohteelle? Ei kai kukaan oikeasti usko kiroukseen? Ei saatana tai perkele sieltä helvetistä mihinkään liikahda, vaikka hänen nimensä ääneen lausuttaisiin.

Två personer visar obscena gester med fingrarna
Två personer visar obscena gester med fingrarna Kuva: Emilia Gilberg och Elias Wilhelmsson Käsi,käsi,väkivalta,kiusaaminen,nuorisorikollisuus,Kirosana,riidat

Kiroileminen on sitä paitsi terveellistä. Kiroilussa on primitiivisen magiikan aineksia. Rumia puhuva siirtää pahan olon tai kivun kirosanaan, joka sylkäistään itsestä pois. Psykologisesti voidaan ajatella, että tunteet eivät patoudu, kun ne ilmaistaan avoimesti. Tutkimuksilla on todistettu kiroilun jopa lisäävän kivunsietokykyä. Olisiko tämä se kiroilun alkuperäinen käyttötarkoitus?

Toisaalta pitää ottaa huomioon, että kiroilun kohde saattaa puolestaan ahdistua ja traumatisoitua, joten ei kohdisteta kiroilua henkilöön ja varotaan herkkien ihmisten loukkaamista.

Jumpurahuiti ja helskutarallaa! Osataan tässä siivostikin sadatella― Juha

Useimmat meistä kiroilevat – ainakin satunnaisesti, jotkut lähes joka lauseessa. Koska kiroilua kuitenkin pidetään sivistymättömänä ja huonona tapana, ovat ryhmän jäsenet kilvan keksineet kirosanoista “vaarattomia” versioita, jotka kuitenkin tarjoavat lausujalleen sadattelun voimaa ja helpotusta.

Veli-Matti kyseli, "Mikä paikkakunnan nimistä olisi mielestäsi kirosana(ksi kelpaava)? Itse voisin hyvin manata murahtamalla Kempele!" Kysymys keräsi reilusti yli 200 kommenttia. Kysyjän esimerkin mukaisesti oli löydetty paikannimiä, joiden äänneasu sopivasti painotettuna muistutti voimasanoja, kuten Kärsämänkylä, Utti ja Sammatti.

googlekarta
googlekarta Kuva: google

Mutta onko korvikkeilla sama voima kuin aidoilla voimasanoilla? Painokkaasti lausuttuna ne tarjoavat saman elämyksen vahvoine konsonatteineen, mutta herättävät ymmärrettyinä korkeintaan naurunhörähdyksen. Niistä puuttuu tabuun kajoaminen. Osa kiroilun voimasta taitaa tulla juuri kiellettyyn kajoamisesta ja käytön kontrollista.

Sarjakuvapiirtäjä Hergé loi ikimuistoisen hahmon, kapteeni Haddockin, jonka luovuus kiroilun taiteessa lienee ylittämätön. Pasi Heikura haastatteli tietokirjailija Reijo Valtaa vuonna 2007, kun Hergén syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kohta robotit eivät kaipaa ihmistä – 10 tarinaa robottien elämästä

    Robotti on enemmän kuin kone, se on kohta perheenjäsen.

    1950-luvulla haaveiltiin ajasta, jolloin robotit astuisivat ihmiskunnan palvelukseen. Robotit ovat olleet liukuhihnahommissa jo vuosikymmeniä, ja nyt ne haluavat olla perheenjäseniämme. Robotit ovat osa elämäämme - halusimme tai emme.

  • Esa-Pekka Salonen 60 vuotta Teemalla

    Juhlakonsertti suorana, arkisto-ohjelmia nuoresta maestrosta

    Kesällä 60 vuotta täyttänyttä maestro Esa-Pekka Salosta juhlitaan suorassa konserttilähetyksessä perjantaina 17.8. Lisäksi Teemalla nähdään arkisto-ohjelmia nuoremmasta Salosesta.

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Ingmar Bergmanin taiteen ja tuotteliaisuuden salaisuudet: jatkuva ripuli, elatusvelvollisuudet ja seksi

    Harva olisi selvinnyt Bergmanin vauhdissa

    Taiteilijadokumentit keskittyvät yleensä ylläpitämään romanttista neromyyttiä ja herkuttelemaan tragedioilla. Niitä tehdään ikään kuin kukaan ei jaksaisi kuulla neron teoksista mitään. Uusi Bergman-dokumentti Yksi vuosi, yksi elämä ei tee tästä poikkeusta. Saamme tietää että useamman naisen kanssa yhtä aikaa touhuavalla elokuvaohjaajalla oli ärtynyt suoli ja paha temperamentti. Mutta resepti toimii, sillä minäkin palasin kiinnostuneena hyllyssä pölyttyneen dvd-kokoelmani kimppuun ja innostuin lukemaan kolme ja puoli kirjaa Bergmanista.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Sähköisiä kuvia kokeilustudiolta

    Luvassa kokeellista ja elektronista musiikkia!

    Kun 1970-luvulla kuuli radiosta sanan "kokeilustudio", oli syytä vääntää volyyminappulaa kovemmalle. Luvassa nimittäin oli jotakin, jota ei muualta juuri kuullut: kokeellista ja elektronista musiikkia. Maaperä oli otollinen. Progressiivisen rockin tekijät olivat jo ehtineet tutustuttaa yleisön uusiin musiikillisiin maisemiin. 1970-luvulla Yleisradion kokeilustudiossa syntyneet albumit Ode to Marilyn ja Reidarin sähköiset kuvat toteuttivat näitä päämääriä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Space Junk 28 years: Monuments of the Concrete Era

    Features new Finnish electronic music.

    In this version, which includes images, the monuments of the age of concrete, abandoned places and objects engage in dialogue with previously unheard Finnish electronic music.

  • Avaruusromua: Musiikissa on maailmankaikkeuden harmonia

    Avaruusromua itäisillä mailla Itämaisen heinäkuun hengessä

    Ääni johdattaa meidät maailmankaikkeuden perimmäisen olemuksen äärelle. Todellisuuden syvimmän olemuksen voi saavuttaa musiikin kautta. Intialainen taidemusiikki on eräs vanhimmista edelleen kehittyvistä musiikkiperinteistä maailmassa. Vanhojen kertomusten mukaan japanilaiset ovat johtaneet musiikkinsa suoraan jumalten lauluista ja tansseista. Lintu ei laula siksi, että sillä olisi vastaus johonkin. Se laulaa siksi, että sillä on laulu. Näin sanoo kiinalainen sanalasku. Avaruusromussa ollaan Itämaisen heinäkuun merkeissä itäisillä mailla ja elektronisen musiikin maisemissa. Toimittajana Jukka Mikkola.