Suomen taidemusiikin uusimman sukupolven monipuolisuusihme Taavi Oramo osaa esimerkiksi äänittää, editoida, miksata, masteroida ja soittaa klarinettia. Näitä kaikkia taitoja hän on päässyt käyttämään tekemällä levyn. Ohjelmisto hyppää suoraan klarinettimusiikin syvään päähän Brahmsin kahdella klarinettisonaatilla. Niiden piano-osuuden Oramo on sentään joutunut delegoimaan Matleena Nymanille. Mutta riittääkö paljosta lahjakkuudesta tarpeeksi jokaiselle osa-alueelle?
Hyvät uutiset ensin. Oramo on vallan pätevä äänihenkilö. Järvenpään Schaumann-salissa tehty äänitys toimii hyvin, eikä korville hyppää ikävyyksiä akustiikan tai sähkökaiun kanssa. Pianon sointi on fortissimo-iskuissa aavistuksen muovinen, mutten tiedä, johtuuko se soittimesta, mikrofoneista vai asettelusta. Balanssi on pianoon kallellaan, mikä on hyvä ratkaisu Brahmsin sonaateissa, joissa piano vie ja klarinetti myötäilee. Toivottavasti Oramolle tarjoutuu lisää mahdollisuuksia kehittää äänitekniikkataitoja monenlaisissa tiloissa monenlaisella kalustolla.
Lisää hyviä uutisia. Matleena Nyman soittaa Brahmsia kertakaikkisen hurmaavasti. Hänellä on lahja tempautua Brahmsin tunnevirtaan, ja vielä harvinaisempi lahja kellua siinä tarvittavan kevyesti. Nyman kyllä paukuttaa tarvittaessa oikein kunnolla, mutta iloinen riehakkuus saa kokonaisuuden pysymään helppona kuunnella. Esimerkiksi toisen sonaatin Allegro appassionaton jykevästi askeltava bassolinja on mainio todiste Nymanin voimasta, omaperäisyydestä ja sointikontrollista.
Mutta sitten ne huonot uutiset. Klarinetistina Taavi Oramo ei ole kansainvälisellä solistitasolla. Hänen sointinsa on etenkin fortessa paikoin oppilasmainen - ylärekisterissä raaka, alarekisterissä vuotava. Hitaissa osissa klarinetin taivaallisen pyöreä ylärekisterin pianissimo jää Oramolta tavoittamatta, mutta sen sijaan hän käyttää melko kömpelöä vibratoa. Ongelmat ovat nimenomaan teknisiä - musiikkia Oramo kyllä muotoilee lumoavasti, ja erityisesti pidän hänen lempeästä huumoristaan rytminkäsittelyssä.
Levyn täyteraita, Magnus Lindbergin melodinen Acequia Madre, sopii Brahmsien perään mainiosti, muttei muuta minulle syntynyttä kokonaisvaikutelmaa. Oramo on tehnyt levyn, koska hänen monipuolinen lahjakkuutensa tekee sen mahdolliseksi. Ilman tekstivihkoa levy on varmasti ollut myös kohtuullisen edullinen. Mutta osana kansainvälistä levymarkkinaa tämän tuotteen lähes ainoa anti on Matleena Nymanin Brahms-soitto.
Johannes Brahms: Klarinettisonaatit nro 1 ja 2. Magnus Lindberg: Acequia Madre. - Taavi Oramo, klarinetti, ja Matleena Nyman, piano. (TVSNDS1)
Kuuntele Uudet levyt 13.2.2018, toimittajana Kare Eskola.