Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Klassinen pääkuva

Suoraan syvään päähän levyä tekemään

Julkaistu . Päivitetty

Suomen taidemusiikin uusimman sukupolven monipuolisuusihme Taavi Oramo osaa esimerkiksi äänittää, editoida, miksata, masteroida ja soittaa klarinettia. Näitä kaikkia taitoja hän on päässyt käyttämään tekemällä levyn. Ohjelmisto hyppää suoraan klarinettimusiikin syvään päähän Brahmsin kahdella klarinettisonaatilla. Niiden piano-osuuden Oramo on sentään joutunut delegoimaan Matleena Nymanille. Mutta riittääkö paljosta lahjakkuudesta tarpeeksi jokaiselle osa-alueelle?

Oramo & Nyman / Brahms & Lindberg
Oramo & Nyman / Brahms & Lindberg Uudet levyt

Hyvät uutiset ensin. Oramo on vallan pätevä äänihenkilö. Järvenpään Schaumann-salissa tehty äänitys toimii hyvin, eikä korville hyppää ikävyyksiä akustiikan tai sähkökaiun kanssa. Pianon sointi on fortissimo-iskuissa aavistuksen muovinen, mutten tiedä, johtuuko se soittimesta, mikrofoneista vai asettelusta. Balanssi on pianoon kallellaan, mikä on hyvä ratkaisu Brahmsin sonaateissa, joissa piano vie ja klarinetti myötäilee. Toivottavasti Oramolle tarjoutuu lisää mahdollisuuksia kehittää äänitekniikkataitoja monenlaisissa tiloissa monenlaisella kalustolla.

Lisää hyviä uutisia. Matleena Nyman soittaa Brahmsia kertakaikkisen hurmaavasti. Hänellä on lahja tempautua Brahmsin tunnevirtaan, ja vielä harvinaisempi lahja kellua siinä tarvittavan kevyesti. Nyman kyllä paukuttaa tarvittaessa oikein kunnolla, mutta iloinen riehakkuus saa kokonaisuuden pysymään helppona kuunnella. Esimerkiksi toisen sonaatin Allegro appassionaton jykevästi askeltava bassolinja on mainio todiste Nymanin voimasta, omaperäisyydestä ja sointikontrollista.

Mutta sitten ne huonot uutiset. Klarinetistina Taavi Oramo ei ole kansainvälisellä solistitasolla. Hänen sointinsa on etenkin fortessa paikoin oppilasmainen - ylärekisterissä raaka, alarekisterissä vuotava. Hitaissa osissa klarinetin taivaallisen pyöreä ylärekisterin pianissimo jää Oramolta tavoittamatta, mutta sen sijaan hän käyttää melko kömpelöä vibratoa. Ongelmat ovat nimenomaan teknisiä - musiikkia Oramo kyllä muotoilee lumoavasti, ja erityisesti pidän hänen lempeästä huumoristaan rytminkäsittelyssä.

Levyn täyteraita, Magnus Lindbergin melodinen Acequia Madre, sopii Brahmsien perään mainiosti, muttei muuta minulle syntynyttä kokonaisvaikutelmaa. Oramo on tehnyt levyn, koska hänen monipuolinen lahjakkuutensa tekee sen mahdolliseksi. Ilman tekstivihkoa levy on varmasti ollut myös kohtuullisen edullinen. Mutta osana kansainvälistä levymarkkinaa tämän tuotteen lähes ainoa anti on Matleena Nymanin Brahms-soitto.

Johannes Brahms: Klarinettisonaatit nro 1 ja 2. Magnus Lindberg: Acequia Madre. - Taavi Oramo, klarinetti, ja Matleena Nyman, piano. (TVSNDS1)

Kuuntele Uudet levyt 13.2.2018, toimittajana Kare Eskola.

Lisää ohjelmasta

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Kaija Saariahosta.

    Säveltävä tyttö Kaija Saariaho oli kummajainen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 14. lokakuuta!

    Säveltäjä Kaija Saariahon kansainvälinen maine on syntynyt erityisesti hänen oopperatuotannostaan, mutta myös orkesteriteokset ja kamarimusiikki ovat saaneet esityskertoja ja ylistäviä kritiikkejä. Saariaho kertoo etsivänsä musiikillaan tietä omaan itseensä. Sävellystyössään hän hyödyntää elektroniikkaa akustisten soittimien ja laulajien rinnalla. Tie tunnetuksi säveltäjäksi on vaatinut paljon työtä ja Saariaho on varmasti monille naisille todellinen esikuva.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho (1987).

    Kaija Saariaho – outolintu, joka lensi Pariisiin

    Säveltäjä Kaija Saariaho kulki omia polkujaan.

    "Se mikä mua kiinnostaa on säveltäminen ja elämän järjestäminen niin, että voin tehdä sitä mahdollisimman paljon. Ei mulla muita suunnitelmia ole", kertoi 33-vuotias Kaija Saariaho televisiohaastattelussa hymyillen vuonna 1982. Kun Suomesta ei löytynyt sopivaa lokeroa omaperäiselle säveltäjälle, suuntasi tämä Pariisiin.

  • Jean-Baptiste Barriére

    Kaija Saariaho ja Barriére ovat olleet yhdessä 30 vuotta.

    Kaija Saariaho ja Jean-Baptiste Barriére ovat olleet yhdessä 30 vuotta. Sanotaan, että menestyvän miehen taustalla on aina nainen. Millainen on mies kansainvälisesti menestyvän nykysäveltäjämme Kaija Saariahon taustalla?

Aiheeseen liittyvää