Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Klassinen pääkuva

Väärin äänitetty väärä tenori Mozartiin

Julkaistu . Päivitetty

Tenori Juan Diego Florezin Mozart-levy on lojunut pöytäni kulmalla jo viime vuodesta. Raskaissa verismo-oopperoissa viime ajat marinoitunut tiivis ja iso tenoriääni ei välttämättä sovi Mozartiin, vaikka hurmaisi maailman oopperayleisöt, joten aavistelin, ettei kyseessä ole taiteellisesti perusteltu yhdistelmä vaan levy-yhtiö Sonyn katala juoni. Valitettavasti aavistelin oikein.

Juan Diego Florez / Mozart
Juan Diego Florez / Mozart Uudet levyt

Juonen kataluus paljastuu jo levyvihkosessa, jossa väännetään rautalangasta, kuinka Mozart on niin kovin lähellä Juan Diego Florezin sydäntä, ja kuinka hän on aina laulanut Mozartia, ja kuinka hyvin se sopii hänen äänelleen. Tämä on tietysti hämäystä. Oikeasti Florez ei juuri tajua Mozartia, ja on laulanut Mozart-rooleja niukasti, koska oopperatalojen roolittajat ymmärtävät ääniä paremmin kuin Sonyn markkinointi.

Florezin ääni on komea, mutta Mozartin tenoriaarioissa se kuulostaa pinnisteiseltä, pakotetulta ja yksiulotteiselta. Kaikki aariat kuulostavat Florezin laulamina lähes samalta, koska hän laulaa nuotteja, ei musiikkia ja vielä vähemmän tekstiä. Mozartille tenori oli herkempi, ilmeikkäämpi ja vähemmän sankarillinen kuin mihin Florez on tottunut. Se ei ole Florezin vika.

Vaikutelman täydentää erikoinen äänitys, joka asettaa tenorin kuulijan naaman eteen erilliseen ja hyvin ahtaaseen akustiseen kuplaan, ettei orkesteri vahingossakaan sekoittuisi häiritsemään tähden palvontaa.

Levy saa minut jälleen kerran miettimään suurten levy-yhtiöiden estetiikkaa. Kaivavatko ne omaa hautaansa näillä projekteilla, joissa tähtinimi pakotetaan taiteelliseen kompromissiin? Vai onko oma makuni erkaantunut totaalisesti siitä, mikä taidemusiikissa ihmisiä miellyttää?

W.A. Mozart: Aarioita oopperoista. - Juan Diego Florez, tenori, ja Orchestra La Schintilla/Riccardo Minasi. (Sony Classical, 88985430862)

Kuuntele Uudet levyt 13.2.2018, toimittajana Kare Eskola.

Lisää ohjelmasta

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Kaija Saariahosta.

    Säveltävä tyttö Kaija Saariaho oli kummajainen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 14. lokakuuta!

    Säveltäjä Kaija Saariahon kansainvälinen maine on syntynyt erityisesti hänen oopperatuotannostaan, mutta myös orkesteriteokset ja kamarimusiikki ovat saaneet esityskertoja ja ylistäviä kritiikkejä. Saariaho kertoo etsivänsä musiikillaan tietä omaan itseensä. Sävellystyössään hän hyödyntää elektroniikkaa akustisten soittimien ja laulajien rinnalla. Tie tunnetuksi säveltäjäksi on vaatinut paljon työtä ja Saariaho on varmasti monille naisille todellinen esikuva.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho (1987).

    Kaija Saariaho – outolintu, joka lensi Pariisiin

    Säveltäjä Kaija Saariaho kulki omia polkujaan.

    "Se mikä mua kiinnostaa on säveltäminen ja elämän järjestäminen niin, että voin tehdä sitä mahdollisimman paljon. Ei mulla muita suunnitelmia ole", kertoi 33-vuotias Kaija Saariaho televisiohaastattelussa hymyillen vuonna 1982. Kun Suomesta ei löytynyt sopivaa lokeroa omaperäiselle säveltäjälle, suuntasi tämä Pariisiin.