Hyppää pääsisältöön

Väärin äänitetty väärä tenori Mozartiin

Tenori Juan Diego Florezin Mozart-levy on lojunut pöytäni kulmalla jo viime vuodesta. Raskaissa verismo-oopperoissa viime ajat marinoitunut tiivis ja iso tenoriääni ei välttämättä sovi Mozartiin, vaikka hurmaisi maailman oopperayleisöt, joten aavistelin, ettei kyseessä ole taiteellisesti perusteltu yhdistelmä vaan levy-yhtiö Sonyn katala juoni. Valitettavasti aavistelin oikein.

Juan Diego Florez / Mozart
Juan Diego Florez / Mozart Uudet levyt

Juonen kataluus paljastuu jo levyvihkosessa, jossa väännetään rautalangasta, kuinka Mozart on niin kovin lähellä Juan Diego Florezin sydäntä, ja kuinka hän on aina laulanut Mozartia, ja kuinka hyvin se sopii hänen äänelleen. Tämä on tietysti hämäystä. Oikeasti Florez ei juuri tajua Mozartia, ja on laulanut Mozart-rooleja niukasti, koska oopperatalojen roolittajat ymmärtävät ääniä paremmin kuin Sonyn markkinointi.

Florezin ääni on komea, mutta Mozartin tenoriaarioissa se kuulostaa pinnisteiseltä, pakotetulta ja yksiulotteiselta. Kaikki aariat kuulostavat Florezin laulamina lähes samalta, koska hän laulaa nuotteja, ei musiikkia ja vielä vähemmän tekstiä. Mozartille tenori oli herkempi, ilmeikkäämpi ja vähemmän sankarillinen kuin mihin Florez on tottunut. Se ei ole Florezin vika.

Vaikutelman täydentää erikoinen äänitys, joka asettaa tenorin kuulijan naaman eteen erilliseen ja hyvin ahtaaseen akustiseen kuplaan, ettei orkesteri vahingossakaan sekoittuisi häiritsemään tähden palvontaa.

Levy saa minut jälleen kerran miettimään suurten levy-yhtiöiden estetiikkaa. Kaivavatko ne omaa hautaansa näillä projekteilla, joissa tähtinimi pakotetaan taiteelliseen kompromissiin? Vai onko oma makuni erkaantunut totaalisesti siitä, mikä taidemusiikissa ihmisiä miellyttää?

W.A. Mozart: Aarioita oopperoista. - Juan Diego Florez, tenori, ja Orchestra La Schintilla/Riccardo Minasi. (Sony Classical, 88985430862)

Kuuntele Uudet levyt 13.2.2018, toimittajana Kare Eskola.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.