Hyppää pääsisältöön

Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

DocPoint -festivaalilla täysiä saleja keränneen Rodeo -dokumenttielokuvan jälkeen Viron itsenäistymisen ajan sisä- ja ulkopolitiikkaan palataan Savoy -teatterissa taltioidussa keskustelussa, jossa mukana ovat elokuvan ajankohdan Suomen pääministeri Esko Aho, entinen Viron ulkoministeriön kansliapäällikkö, nykyinen euroedustaja Indrek Tarand sekä Viron ja Suomen nykysuhteisiin ja Viron sisäpoliittiseen lähihistoriaan perehtynyt toimittaja Kaja Kunnas. Areenassa nähtävissä olevan keskustelun vetää toimittaja Rain Kooli.

Vaikka puikoissa Viron ensimmäisessä hallituksessa olikin ennätysnuori, 32-vuotias pääministeri, joka omien sanojensa mukaan joutui tekemään hulluja ratkaisuja, usko parempaan huomiseen oli vahva. Naapurimaa Suomi toimi inspiraationa. Päiväkirjaa 90-luvun alun tapahtumista pitäneelle Esko Aholle Rodeo -elokuva palautti mieleen muistoja poikamaisen Laarin vierailusta Suomeen.

- Laar oli minua viisi vuotta nuorempi. Me kuuluimme samaan ikäpolveen ja se kyllä helpotti paljon kanssakäymistä. Uskon, että minun oli helppo ymmärtää hänen haasteitaan. Ja sillä tavalla keskusteluyhteys syntyi hyvin.

Kaikki ensiapuautotkin oli tankattu Esko Ahon antamalla bensalla.― Indrek Tarand

Elokuva valottaa Viron villejä itsenäistymisen alkuvuosia 1992-1993. Savoyssa, DocPoint -näytöksen jälkeen kuvatussa keskustelussa keskiössä olivat Viron ja Suomen erityislaatuiset suhteet ennen ja nyt.

- Kyllä virallinen Suomi teki sen, mitä piti tehdä noina aikoina. Kaikki ensiapuautotkin oli tankattu Esko Ahon antamalla bensalla, muistelee Tarand.

Samaan aikaan, kun Virossa rakennettiin valtiota raunioille, oli myös Suomen talous 90-luvun alun syvän laman kourissa todella kurjassa kunnossa. Suomi päätti silti antaa valtiontakauksen öljytoimitukselle tovereilleen Viroon.

- Muistan vieläkin, kun Iiro Viinanen sitä päätöstä tehtäessä sanoi, että ensinnäkään meillä ei olisi tähän varaa, toiseksi me emme ikinä saa näitä rahoja takaisin, mutta silti me teemme sen päätöksen. Ja se tehtiin. Uskon, että sillä oli kyllä iso merkitys sen luottamuksen vahvistumiseen, joka sitten Suomen ja Viron välillä tapahtui. Ja viimeistä euroa myöten olemme saaneet rahamme takaisin, toteaa Aho.

Suhteet Suomen ja Viron välillä ovat nyt ehkä tiiviimmät kuin koskaan

Kunnaksen mielestä 90-luvun alun romantiikka on hiljattain herännyt uudestaan eloon, erityisesti Suomen 100-vuotis juhlavuoden myötä. Virossa muistettiin 100-vuotiasta Suomea näkyvästi.

- Suhteet Suomen ja Viron välillä ovat nyt ehkä tiiviimmät kuin koskaan. Ihmisten arki on nivoutunut niin eri tasoilla, että välttämättä ei tarvita sitä sellaista "näyttämistä". Ministerit tapaavat, mutta he tapaavat ehkä Brysselissä. He ovat nykyään hirveän paljon tekemisissä keskenään. Ja nythän on suunnitteilla Suomen ja Viron hallituksen yhteinen kokouskin, Kunnas ennustaa.

Tarandin mielestä Suomen ja Viron suhteet ovat kestävällä pohjalla eikä Viro tänä päivänä ole liian rähmällään Suomen edessä.

- Kyllä me muistamme. Ja tiedämme, että naapureiden kanssa pitäisi ehkä joskus jutella tasokkaammin - 90-luvun romanttisessa tyylissä. Suomen itsenäisyyttä on syytä juhlia, koska se on yksi tärkeimmistä takuista, mitä Viron itsenäisyydelle on olemassa. En huomannut, että olisimme menneet juhlimisessamme liian pitkälle.

Katso Dokumenttiprojekti: Rodeo

Kuinka hankkiutua salaa eroon 70 tonnista juuri nurin menneen Neuvostoliiton ruplia? Kenelle Viron maaseudun sotahullut nuoret rambomiehet halusivat jakaa oikeutta? Mihin käytettiin Finnairin koneen oksennuspussia? Satiirinen dokumentti Rodeo - Viron villit vuodet valottaa Viron itsenäistymisen alkuvuosia 1992-1993, jolloin ennätysnuoren pääministerin Mart Laarin hallitus ehti aiheuttaa niin surkuhupaisaa kaaosta kuin uskomattomia voittoja. Dokumentti jakaa rautaisia vinkkejä siihen, miten johtaa vastasyntynyttä valtiota vailla poliittista ja taloudellista kokemusta. O: Kiur Aarma ja Raimo Jõerand. T: Kinocompany Oy.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri