Hyppää pääsisältöön

Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

DocPoint -festivaalilla täysiä saleja keränneen Rodeo -dokumenttielokuvan jälkeen Viron itsenäistymisen ajan sisä- ja ulkopolitiikkaan palataan Savoy -teatterissa taltioidussa keskustelussa, jossa mukana ovat elokuvan ajankohdan Suomen pääministeri Esko Aho, entinen Viron ulkoministeriön kansliapäällikkö, nykyinen euroedustaja Indrek Tarand sekä Viron ja Suomen nykysuhteisiin ja Viron sisäpoliittiseen lähihistoriaan perehtynyt toimittaja Kaja Kunnas. Areenassa nähtävissä olevan keskustelun vetää toimittaja Rain Kooli.

Vaikka puikoissa Viron ensimmäisessä hallituksessa olikin ennätysnuori, 32-vuotias pääministeri, joka omien sanojensa mukaan joutui tekemään hulluja ratkaisuja, usko parempaan huomiseen oli vahva. Naapurimaa Suomi toimi inspiraationa. Päiväkirjaa 90-luvun alun tapahtumista pitäneelle Esko Aholle Rodeo -elokuva palautti mieleen muistoja poikamaisen Laarin vierailusta Suomeen.

- Laar oli minua viisi vuotta nuorempi. Me kuuluimme samaan ikäpolveen ja se kyllä helpotti paljon kanssakäymistä. Uskon, että minun oli helppo ymmärtää hänen haasteitaan. Ja sillä tavalla keskusteluyhteys syntyi hyvin.

Kaikki ensiapuautotkin oli tankattu Esko Ahon antamalla bensalla.― Indrek Tarand

Elokuva valottaa Viron villejä itsenäistymisen alkuvuosia 1992-1993. Savoyssa, DocPoint -näytöksen jälkeen kuvatussa keskustelussa keskiössä olivat Viron ja Suomen erityislaatuiset suhteet ennen ja nyt.

- Kyllä virallinen Suomi teki sen, mitä piti tehdä noina aikoina. Kaikki ensiapuautotkin oli tankattu Esko Ahon antamalla bensalla, muistelee Tarand.

Samaan aikaan, kun Virossa rakennettiin valtiota raunioille, oli myös Suomen talous 90-luvun alun syvän laman kourissa todella kurjassa kunnossa. Suomi päätti silti antaa valtiontakauksen öljytoimitukselle tovereilleen Viroon.

- Muistan vieläkin, kun Iiro Viinanen sitä päätöstä tehtäessä sanoi, että ensinnäkään meillä ei olisi tähän varaa, toiseksi me emme ikinä saa näitä rahoja takaisin, mutta silti me teemme sen päätöksen. Ja se tehtiin. Uskon, että sillä oli kyllä iso merkitys sen luottamuksen vahvistumiseen, joka sitten Suomen ja Viron välillä tapahtui. Ja viimeistä euroa myöten olemme saaneet rahamme takaisin, toteaa Aho.

Suhteet Suomen ja Viron välillä ovat nyt ehkä tiiviimmät kuin koskaan

Kunnaksen mielestä 90-luvun alun romantiikka on hiljattain herännyt uudestaan eloon, erityisesti Suomen 100-vuotis juhlavuoden myötä. Virossa muistettiin 100-vuotiasta Suomea näkyvästi.

- Suhteet Suomen ja Viron välillä ovat nyt ehkä tiiviimmät kuin koskaan. Ihmisten arki on nivoutunut niin eri tasoilla, että välttämättä ei tarvita sitä sellaista "näyttämistä". Ministerit tapaavat, mutta he tapaavat ehkä Brysselissä. He ovat nykyään hirveän paljon tekemisissä keskenään. Ja nythän on suunnitteilla Suomen ja Viron hallituksen yhteinen kokouskin, Kunnas ennustaa.

Tarandin mielestä Suomen ja Viron suhteet ovat kestävällä pohjalla eikä Viro tänä päivänä ole liian rähmällään Suomen edessä.

- Kyllä me muistamme. Ja tiedämme, että naapureiden kanssa pitäisi ehkä joskus jutella tasokkaammin - 90-luvun romanttisessa tyylissä. Suomen itsenäisyyttä on syytä juhlia, koska se on yksi tärkeimmistä takuista, mitä Viron itsenäisyydelle on olemassa. En huomannut, että olisimme menneet juhlimisessamme liian pitkälle.

Katso Dokumenttiprojekti: Rodeo

Kuinka hankkiutua salaa eroon 70 tonnista juuri nurin menneen Neuvostoliiton ruplia? Kenelle Viron maaseudun sotahullut nuoret rambomiehet halusivat jakaa oikeutta? Mihin käytettiin Finnairin koneen oksennuspussia? Satiirinen dokumentti Rodeo - Viron villit vuodet valottaa Viron itsenäistymisen alkuvuosia 1992-1993, jolloin ennätysnuoren pääministerin Mart Laarin hallitus ehti aiheuttaa niin surkuhupaisaa kaaosta kuin uskomattomia voittoja. Dokumentti jakaa rautaisia vinkkejä siihen, miten johtaa vastasyntynyttä valtiota vailla poliittista ja taloudellista kokemusta. O: Kiur Aarma ja Raimo Jõerand. T: Kinocompany Oy.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.