Hyppää pääsisältöön

Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

Toimittaja Anna Laine tien päällä Virossa Kamrat Eesti -sarjassa.
Kamrat Eesti -sarjan toimittaja Anna Laine tien päällä Virossa. Toimittaja Anna Laine tien päällä Virossa Kamrat Eesti -sarjassa. Kuva: Jukka Kinnunen / Yle Kuvapalvelu Viro,autoilu,Anna Laine,Kamrat Eesti

Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

Kamrat Eesti -sarjaa kuvattiin Virossa 2008. Kuvausten alla sarjan toimittajalta Anna Laineelta kysyttiin Ylen Puhekupla-haastattelussa: Millaista materiaalia toivoisit jälkipolvien löytävän itsestäsi Elävästä arkistosta?
"Musta? Apua! Mä luulen, että päätyisin esimerkiksi siitä, että katsokaa nyt, mitä 20 vuotta sitten ajateltiin naapurimaista... Mä toivoisin, että ne näkökulmat joita Kamratissa oli, kaivettaisiin esiin esimerkkinä kummallisuuksista... Ja että Suomessa on ajateltu sillä tavalla, voi miten pöhköä. Toivon, että näistä asioista tulisi tarpeettomia ja ihmiset nauraisivat sille, miten asioita on jouduttu käsittelemään Suomessa. Että tällainen suvaitsevaisuuden hyökyaalto tekisi minusta naurettavan. Niin siinä itse asiassa varmaan käykin!"

Kamrat Eesti sai ensiesityksensä tv:ssä vuonna 2009. Jokainen jakso esitteli joskus hyvin ennakkoluuloisenkin käsityksen virolaisista ja pyrki avaamaan väittämän taustoja. Katsoja voi myöhemmin arvioida, ovatko käsitykset muuttuneet. Joko voidaan naureskella sille, miten asioita on Suomessa jouduttu käsittelemään?

Aloitusjakson väittämä: Viro on Suomen pikkuveli

Suomalaiset turistit veivät aikoinaan Viroon sukkahousuja köyhille heimoveljilleen tuliaisiksi. “K-kaupan Väiski” oli tunnetuin suomalainen, jonka lihatiskiä varsinkin tallinnalaiset ihailivat television välityksellä. Itsenäinen Viro oli sarjan kuvausten aikaan täyttämässä pian 20 vuotta, mutta oli edelleen kuin pikkuveli Suomelle. Oliko pikkuveli kuitenkin jo kasvanut aikuiseksi? Kamratin ensimmäisessä jaksossa toimittaja Anna Laine selvittää millainen valtio Virosta on kehittynyt? Haastateltavana mm. Suomea 1980-luvulla timanttiryöstäjänä järkyttänyt Aleks Lepajõe.


Mä en tule koskaan unohtamaan, miten tulin ensimmäistä kertaa Tallinnaan. Silloin elettiin Neuvosto-Viron aikaa 1980-luvun alussa ja mä olin ihan pieni tyttö. Muistan, miten oon tuolla Toompean mäellä syöttänyt oravalle sen aikaista virolaista toffeeta. Silloin laivoja tuli tänne vain yksi: se oli Georg Ots. Ja kaikki on mullistunut täydellisesti!― Toimittaja Anna Laine Kamrat Eesti -sarjan avausjaksossa

Toisen jakson väittämä: Virolaiset ratkaisevat ongelmansa laulamalla

Laulava vallankumous 1980-luvun lopulla, joka johti Viron itsenäistymiseen vuonna 1991, on maailman harvoja verettömiä vallankumouksia. 2000-luvulla yksi Viron suosituimmista tv-ohjelmista on ollut kuorokilpailu, jossa eri kuorot kisaavat paremmuudesta laulamalla. Suomessa virolainen musiikki on kuitenkin varsin tuntematonta. Kamratin toisessa jaksossa Anna Laine selvittää miksi virolaiset ovat fanaattisia laulajia. Haastateltavina jaksossa iskelmätaivaan megatähti, ”Viron Paula Koivuniemi”, laulaja Anne Veski sekä muusikko ja Viron “Idols-tuomari” Rein Rannap. Anna pääsee myös testaamaan omia laulutaitojaan virolaisen naiskuoron kanssa. Ratkeavatko kaikki ongelmat tosiaan yhdessä laulamalla?

Kolmannen jakson väittämä: Virolainen nainen on kaunis, mutta tympeä

Viron kansallisylpeyden sanotaan olevan kauniit naiset. Onko virolainen nainen muutakin kuin kaunis – onko Virossa esimerkiksi tasa-arvoa? Kamrat-ohjelman Anna Laine perehtyy virolaisen naisen elämään ennen ja nyt. Miksi neuvostoaikoina naisilla oli vain turkoosia luomiväriä? Miksi ulkomailta toivottiin ensisijaisesti sukkahousuja tuliaisiksi? Saako virolainen nainen nykyisin menestyä? Ohjelmassa kuullaan mm. elokuvaohjaaja Kadri Kõusaaren kansainvälisestä menestyksestä ja kuinka siihen suhtauduttiin Virossa.

Neljännen jakson väittämä: Virolaiset inhoavat venäläisiä

Virolaisilla on pitkä ja traumaattinen historia Venäjän kanssa – aivan kuin Suomella. Keväällä 2007 Pronssisoturi-patsas ja sen siirto aiheutti Virossa erimielisyyksiä, jotka lopulta laajenivat levottomuuksiksi sekä Viron ja Venäjän valtioiden välirikkoon. Vuonna 2009 Virossa asui noin 26 prosentin venäläisvähemmistö. Kamratin neljännessä jaksossa ihmetellään muun muassa sitä, miksi näin suurella ryhmällä ei ole esimerkiksi omaa puoluetta? Anna Laine matkustaa lähes täysin venäjänkieliseen Narvan kaupunkiin kyselemään Viron venäläisten mielipiteitä. Kuinka virolaisten ja venäläisten yhteiselo sujuu?

Viidennen jakson väittämä: Virolaiset ovat köyhiä

1990-luvun alussa suomalaiset nauroivat virolaisille, jotka kantoivat kassikaupalla muotivaatteita Suomesta Viroon. Sittemmin etelänaapurissa on naureskeltu kaljaa kotiin rahtaaville suomalaisille. Viroa on luonnehdittu taloustiikeriksi, joka on noussut Neuvostoliiton tuhkasta omille jaloilleen hämmästyttävän lyhyessä ajassa. Mutta mihin virolainen talousihme perustuu? Kamratin Anna Laine etsii virolaisia menestystarinoita ja yrittää itsekin muuttua menestyjäksi virolaiseen malliin.

Päätösjakson väittämä: Virolaiset ovat melankolisia ja sulkeutuneita

Virolaiset toivottavat toisilleen hyvää matkaa sanomalla ”nael kummi” eli naula renkaaseen. Kalasaalista tulee kun sanotaan ”kivi kotti” eli kiviä kassiin. Miksi onnentoivotukset tehdään kielteisen kautta? Voiko virolainen olla onnellinen? Kamratin viimeisessä jaksossa toimittaja Anna Laine yrittää löytää virolaisen onnen lähteille. Löytyykö onni kenties maalta? Vai runoudesta? Ehkä off road-autoilusta? Onnesta puhumassa runoilija ja filosofi Jaan Kaplinski.

Kamrat Eesti -sarjan toimittajalla Anna Laineella on ollut Viroon lapsuudesta aikuisuuden työuraan kantanut suhde. Hän tutustui Viroon ensin yhdessä vanhempiensa kanssa matkaillen ja kesämökkeillen. Sittemmin alkoi tehdä mieli muuttaa Tallinnaan. Vuonna 2015 Anna Laine valittiin Suomen Viron-instituutin ohjelmapäälliköksi. ”Aluksi, vastamuuttaneena, rakastuin tulisesti Tallinnaan, ja aina kun sen valot alkoivat vilkkua horisontissa, läikähti rinnassa lämpimästi. Nyttemmin läikähtää yhtä lailla toisinkin päin, kun Helsinki vähän siintää taivaanrannassa,” hän nauraa Yle Radio 1:n Näkökulma-ohjelmassa marraskuussa 2015. Vuonna 2018 Laine siirtyi Virosta Venäjälle, Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistövirkamieheksi.

Yle Areenaan on koottu ohjelmia Virosta eri aikakausilta:

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.