Hyppää pääsisältöön

Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

Toimittaja Anna Laine tien päällä Virossa Kamrat Eesti -sarjassa.
Kamrat Eesti -sarjan toimittaja Anna Laine tien päällä Virossa. Toimittaja Anna Laine tien päällä Virossa Kamrat Eesti -sarjassa. Kuva: Jukka Kinnunen / Yle Kuvapalvelu Viro,autoilu,Anna Laine,Kamrat Eesti

Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

Kamrat Eesti -sarjaa kuvattiin Virossa 2008. Kuvausten alla sarjan toimittajalta Anna Laineelta kysyttiin Ylen Puhekupla-haastattelussa: Millaista materiaalia toivoisit jälkipolvien löytävän itsestäsi Elävästä arkistosta?
"Musta? Apua! Mä luulen, että päätyisin esimerkiksi siitä, että katsokaa nyt, mitä 20 vuotta sitten ajateltiin naapurimaista... Mä toivoisin, että ne näkökulmat joita Kamratissa oli, kaivettaisiin esiin esimerkkinä kummallisuuksista... Ja että Suomessa on ajateltu sillä tavalla, voi miten pöhköä. Toivon, että näistä asioista tulisi tarpeettomia ja ihmiset nauraisivat sille, miten asioita on jouduttu käsittelemään Suomessa. Että tällainen suvaitsevaisuuden hyökyaalto tekisi minusta naurettavan. Niin siinä itse asiassa varmaan käykin!"

Kamrat Eesti sai ensiesityksensä tv:ssä vuonna 2009. Jokainen jakso esitteli joskus hyvin ennakkoluuloisenkin käsityksen virolaisista ja pyrki avaamaan väittämän taustoja. Katsoja voi myöhemmin arvioida, ovatko käsitykset muuttuneet. Joko voidaan naureskella sille, miten asioita on Suomessa jouduttu käsittelemään?

Aloitusjakson väittämä: Viro on Suomen pikkuveli

Suomalaiset turistit veivät aikoinaan Viroon sukkahousuja köyhille heimoveljilleen tuliaisiksi. “K-kaupan Väiski” oli tunnetuin suomalainen, jonka lihatiskiä varsinkin tallinnalaiset ihailivat television välityksellä. Itsenäinen Viro oli sarjan kuvausten aikaan täyttämässä pian 20 vuotta, mutta oli edelleen kuin pikkuveli Suomelle. Oliko pikkuveli kuitenkin jo kasvanut aikuiseksi? Kamratin ensimmäisessä jaksossa toimittaja Anna Laine selvittää millainen valtio Virosta on kehittynyt? Haastateltavana mm. Suomea 1980-luvulla timanttiryöstäjänä järkyttänyt Aleks Lepajõe.


Mä en tule koskaan unohtamaan, miten tulin ensimmäistä kertaa Tallinnaan. Silloin elettiin Neuvosto-Viron aikaa 1980-luvun alussa ja mä olin ihan pieni tyttö. Muistan, miten oon tuolla Toompean mäellä syöttänyt oravalle sen aikaista virolaista toffeeta. Silloin laivoja tuli tänne vain yksi: se oli Georg Ots. Ja kaikki on mullistunut täydellisesti!― Toimittaja Anna Laine Kamrat Eesti -sarjan avausjaksossa

Toisen jakson väittämä: Virolaiset ratkaisevat ongelmansa laulamalla

Laulava vallankumous 1980-luvun lopulla, joka johti Viron itsenäistymiseen vuonna 1991, on maailman harvoja verettömiä vallankumouksia. 2000-luvulla yksi Viron suosituimmista tv-ohjelmista on ollut kuorokilpailu, jossa eri kuorot kisaavat paremmuudesta laulamalla. Suomessa virolainen musiikki on kuitenkin varsin tuntematonta. Kamratin toisessa jaksossa Anna Laine selvittää miksi virolaiset ovat fanaattisia laulajia. Haastateltavina jaksossa iskelmätaivaan megatähti, ”Viron Paula Koivuniemi”, laulaja Anne Veski sekä muusikko ja Viron “Idols-tuomari” Rein Rannap. Anna pääsee myös testaamaan omia laulutaitojaan virolaisen naiskuoron kanssa. Ratkeavatko kaikki ongelmat tosiaan yhdessä laulamalla?

Kolmannen jakson väittämä: Virolainen nainen on kaunis, mutta tympeä

Viron kansallisylpeyden sanotaan olevan kauniit naiset. Onko virolainen nainen muutakin kuin kaunis – onko Virossa esimerkiksi tasa-arvoa? Kamrat-ohjelman Anna Laine perehtyy virolaisen naisen elämään ennen ja nyt. Miksi neuvostoaikoina naisilla oli vain turkoosia luomiväriä? Miksi ulkomailta toivottiin ensisijaisesti sukkahousuja tuliaisiksi? Saako virolainen nainen nykyisin menestyä? Ohjelmassa kuullaan mm. elokuvaohjaaja Kadri Kõusaaren kansainvälisestä menestyksestä ja kuinka siihen suhtauduttiin Virossa.

Neljännen jakson väittämä: Virolaiset inhoavat venäläisiä

Virolaisilla on pitkä ja traumaattinen historia Venäjän kanssa – aivan kuin Suomella. Keväällä 2007 Pronssisoturi-patsas ja sen siirto aiheutti Virossa erimielisyyksiä, jotka lopulta laajenivat levottomuuksiksi sekä Viron ja Venäjän valtioiden välirikkoon. Vuonna 2009 Virossa asui noin 26 prosentin venäläisvähemmistö. Kamratin neljännessä jaksossa ihmetellään muun muassa sitä, miksi näin suurella ryhmällä ei ole esimerkiksi omaa puoluetta? Anna Laine matkustaa lähes täysin venäjänkieliseen Narvan kaupunkiin kyselemään Viron venäläisten mielipiteitä. Kuinka virolaisten ja venäläisten yhteiselo sujuu?

Viidennen jakson väittämä: Virolaiset ovat köyhiä

1990-luvun alussa suomalaiset nauroivat virolaisille, jotka kantoivat kassikaupalla muotivaatteita Suomesta Viroon. Sittemmin etelänaapurissa on naureskeltu kaljaa kotiin rahtaaville suomalaisille. Viroa on luonnehdittu taloustiikeriksi, joka on noussut Neuvostoliiton tuhkasta omille jaloilleen hämmästyttävän lyhyessä ajassa. Mutta mihin virolainen talousihme perustuu? Kamratin Anna Laine etsii virolaisia menestystarinoita ja yrittää itsekin muuttua menestyjäksi virolaiseen malliin.

Päätösjakson väittämä: Virolaiset ovat melankolisia ja sulkeutuneita

Virolaiset toivottavat toisilleen hyvää matkaa sanomalla ”nael kummi” eli naula renkaaseen. Kalasaalista tulee kun sanotaan ”kivi kotti” eli kiviä kassiin. Miksi onnentoivotukset tehdään kielteisen kautta? Voiko virolainen olla onnellinen? Kamratin viimeisessä jaksossa toimittaja Anna Laine yrittää löytää virolaisen onnen lähteille. Löytyykö onni kenties maalta? Vai runoudesta? Ehkä off road-autoilusta? Onnesta puhumassa runoilija ja filosofi Jaan Kaplinski.

Kamrat Eesti -sarjan toimittajalla Anna Laineella on ollut Viroon lapsuudesta aikuisuuden työuraan kantanut suhde. Hän tutustui Viroon ensin yhdessä vanhempiensa kanssa matkaillen ja kesämökkeillen. Sittemmin alkoi tehdä mieli muuttaa Tallinnaan. Vuonna 2015 Anna Laine valittiin Suomen Viron-instituutin ohjelmapäälliköksi. ”Aluksi, vastamuuttaneena, rakastuin tulisesti Tallinnaan, ja aina kun sen valot alkoivat vilkkua horisontissa, läikähti rinnassa lämpimästi. Nyttemmin läikähtää yhtä lailla toisinkin päin, kun Helsinki vähän siintää taivaanrannassa,” hän nauraa Yle Radio 1:n Näkökulma-ohjelmassa marraskuussa 2015. Vuonna 2018 Laine siirtyi Virosta Venäjälle, Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistövirkamieheksi.

Yle Areenaan on koottu ohjelmia Virosta eri aikakausilta:

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto