Hyppää pääsisältöön

Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

Toimittaja Anna Laine tien päällä Virossa Kamrat Eesti -sarjassa.
Kamrat Eesti -sarjan toimittaja Anna Laine tien päällä Virossa. Toimittaja Anna Laine tien päällä Virossa Kamrat Eesti -sarjassa. Kuva: Jukka Kinnunen / Yle Kuvapalvelu Viro,autoilu,Anna Laine,Kamrat Eesti

Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

Kamrat Eesti -sarjaa kuvattiin Virossa 2008. Kuvausten alla sarjan toimittajalta Anna Laineelta kysyttiin Ylen Puhekupla-haastattelussa: Millaista materiaalia toivoisit jälkipolvien löytävän itsestäsi Elävästä arkistosta?
"Musta? Apua! Mä luulen, että päätyisin esimerkiksi siitä, että katsokaa nyt, mitä 20 vuotta sitten ajateltiin naapurimaista... Mä toivoisin, että ne näkökulmat joita Kamratissa oli, kaivettaisiin esiin esimerkkinä kummallisuuksista... Ja että Suomessa on ajateltu sillä tavalla, voi miten pöhköä. Toivon, että näistä asioista tulisi tarpeettomia ja ihmiset nauraisivat sille, miten asioita on jouduttu käsittelemään Suomessa. Että tällainen suvaitsevaisuuden hyökyaalto tekisi minusta naurettavan. Niin siinä itse asiassa varmaan käykin!"

Kamrat Eesti sai ensiesityksensä tv:ssä vuonna 2009. Jokainen jakso esitteli joskus hyvin ennakkoluuloisenkin käsityksen virolaisista ja pyrki avaamaan väittämän taustoja. Katsoja voi myöhemmin arvioida, ovatko käsitykset muuttuneet. Joko voidaan naureskella sille, miten asioita on Suomessa jouduttu käsittelemään?

Aloitusjakson väittämä: Viro on Suomen pikkuveli

Suomalaiset turistit veivät aikoinaan Viroon sukkahousuja köyhille heimoveljilleen tuliaisiksi. “K-kaupan Väiski” oli tunnetuin suomalainen, jonka lihatiskiä varsinkin tallinnalaiset ihailivat television välityksellä. Itsenäinen Viro oli sarjan kuvausten aikaan täyttämässä pian 20 vuotta, mutta oli edelleen kuin pikkuveli Suomelle. Oliko pikkuveli kuitenkin jo kasvanut aikuiseksi? Kamratin ensimmäisessä jaksossa toimittaja Anna Laine selvittää millainen valtio Virosta on kehittynyt? Haastateltavana mm. Suomea 1980-luvulla timanttiryöstäjänä järkyttänyt Aleks Lepajõe.


Mä en tule koskaan unohtamaan, miten tulin ensimmäistä kertaa Tallinnaan. Silloin elettiin Neuvosto-Viron aikaa 1980-luvun alussa ja mä olin ihan pieni tyttö. Muistan, miten oon tuolla Toompean mäellä syöttänyt oravalle sen aikaista virolaista toffeeta. Silloin laivoja tuli tänne vain yksi: se oli Georg Ots. Ja kaikki on mullistunut täydellisesti!― Toimittaja Anna Laine Kamrat Eesti -sarjan avausjaksossa

Toisen jakson väittämä: Virolaiset ratkaisevat ongelmansa laulamalla

Laulava vallankumous 1980-luvun lopulla, joka johti Viron itsenäistymiseen vuonna 1991, on maailman harvoja verettömiä vallankumouksia. 2000-luvulla yksi Viron suosituimmista tv-ohjelmista on ollut kuorokilpailu, jossa eri kuorot kisaavat paremmuudesta laulamalla. Suomessa virolainen musiikki on kuitenkin varsin tuntematonta. Kamratin toisessa jaksossa Anna Laine selvittää miksi virolaiset ovat fanaattisia laulajia. Haastateltavina jaksossa iskelmätaivaan megatähti, ”Viron Paula Koivuniemi”, laulaja Anne Veski sekä muusikko ja Viron “Idols-tuomari” Rein Rannap. Anna pääsee myös testaamaan omia laulutaitojaan virolaisen naiskuoron kanssa. Ratkeavatko kaikki ongelmat tosiaan yhdessä laulamalla?

Kolmannen jakson väittämä: Virolainen nainen on kaunis, mutta tympeä

Viron kansallisylpeyden sanotaan olevan kauniit naiset. Onko virolainen nainen muutakin kuin kaunis – onko Virossa esimerkiksi tasa-arvoa? Kamrat-ohjelman Anna Laine perehtyy virolaisen naisen elämään ennen ja nyt. Miksi neuvostoaikoina naisilla oli vain turkoosia luomiväriä? Miksi ulkomailta toivottiin ensisijaisesti sukkahousuja tuliaisiksi? Saako virolainen nainen nykyisin menestyä? Ohjelmassa kuullaan mm. elokuvaohjaaja Kadri Kõusaaren kansainvälisestä menestyksestä ja kuinka siihen suhtauduttiin Virossa.

Neljännen jakson väittämä: Virolaiset inhoavat venäläisiä

Virolaisilla on pitkä ja traumaattinen historia Venäjän kanssa – aivan kuin Suomella. Keväällä 2007 Pronssisoturi-patsas ja sen siirto aiheutti Virossa erimielisyyksiä, jotka lopulta laajenivat levottomuuksiksi sekä Viron ja Venäjän valtioiden välirikkoon. Vuonna 2009 Virossa asui noin 26 prosentin venäläisvähemmistö. Kamratin neljännessä jaksossa ihmetellään muun muassa sitä, miksi näin suurella ryhmällä ei ole esimerkiksi omaa puoluetta? Anna Laine matkustaa lähes täysin venäjänkieliseen Narvan kaupunkiin kyselemään Viron venäläisten mielipiteitä. Kuinka virolaisten ja venäläisten yhteiselo sujuu?

Viidennen jakson väittämä: Virolaiset ovat köyhiä

1990-luvun alussa suomalaiset nauroivat virolaisille, jotka kantoivat kassikaupalla muotivaatteita Suomesta Viroon. Sittemmin etelänaapurissa on naureskeltu kaljaa kotiin rahtaaville suomalaisille. Viroa on luonnehdittu taloustiikeriksi, joka on noussut Neuvostoliiton tuhkasta omille jaloilleen hämmästyttävän lyhyessä ajassa. Mutta mihin virolainen talousihme perustuu? Kamratin Anna Laine etsii virolaisia menestystarinoita ja yrittää itsekin muuttua menestyjäksi virolaiseen malliin.

Päätösjakson väittämä: Virolaiset ovat melankolisia ja sulkeutuneita

Virolaiset toivottavat toisilleen hyvää matkaa sanomalla ”nael kummi” eli naula renkaaseen. Kalasaalista tulee kun sanotaan ”kivi kotti” eli kiviä kassiin. Miksi onnentoivotukset tehdään kielteisen kautta? Voiko virolainen olla onnellinen? Kamratin viimeisessä jaksossa toimittaja Anna Laine yrittää löytää virolaisen onnen lähteille. Löytyykö onni kenties maalta? Vai runoudesta? Ehkä off road-autoilusta? Onnesta puhumassa runoilija ja filosofi Jaan Kaplinski.

Kamrat Eesti -sarjan toimittajalla Anna Laineella on ollut Viroon lapsuudesta aikuisuuden työuraan kantanut suhde. Hän tutustui Viroon ensin yhdessä vanhempiensa kanssa matkaillen ja kesämökkeillen. Sittemmin alkoi tehdä mieli muuttaa Tallinnaan. Vuonna 2015 Anna Laine valittiin Suomen Viron-instituutin ohjelmapäälliköksi. ”Aluksi, vastamuuttaneena, rakastuin tulisesti Tallinnaan, ja aina kun sen valot alkoivat vilkkua horisontissa, läikähti rinnassa lämpimästi. Nyttemmin läikähtää yhtä lailla toisinkin päin, kun Helsinki vähän siintää taivaanrannassa,” hän nauraa Yle Radio 1:n Näkökulma-ohjelmassa marraskuussa 2015. Vuonna 2018 Laine siirtyi Virosta Venäjälle, Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistövirkamieheksi.

Yle Areenaan on koottu ohjelmia Virosta eri aikakausilta:

Kommentit
  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.