Hyppää pääsisältöön

Viron vaiheita radiodraaman kertomina

Kuvituskuva kuunnelmaan Syvyydestä.
Kuvituskuva kuunnelmaan Syvyydestä. Kuva: Yle kuunnelmat,Syvyydestä

Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

Virolainen kirjailija Jaan Kross (1920–2007) koki Viron historian käänteet hyvin omakohtaisesti omassa elämässään ja lähipiirinsä elämänvaiheissa. Krossin suurromaneeihin perustuva kuunnelmakolmikko Wikmanin pojat, Mesmerin piiri ja Syvyydestä kertovat Viron historiasta 1930-luvun lopulta 1950-luvulle. Wikmanin poikien ja Mesmerin piirin kertojaminä Jaak Sirkel on kirjailija Jaan Krossin alter ego. Kross tuomittiin viideksi vuodeksi Komin vankileirille vuonna 1946 ja hän sai luvan palata Viroon vasta vuonna 1954.

Wikmanin pojat (2005) kertoo lyseolaisystävyksistä joiden huolettomat kouluvuodet keskeytyvät neuvostovallan saapumiseen ja sen kovaotteiseen vakiinnuttamiseen. Kuunnelman on ohjannut Pekka Ojalehto. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Wikmanin pojat.
Wikmanin pojat. Kuvituskuva kuunnelmaan Wikmanin pojat. Kuva: Yle kuunnelmat

Mesmerin piiri kertoo Viron kohtalonhetkistä neuvostokommunistien ja natsisaksalaisten puristuksessa. Väärinajattelevat virolaiset lähetetään Siperiaan ja uusi valta sortaa siinä missä vanhakin. Kuunnelman on dramatisoinut ja ohjannut Ari Kallio. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Syvyydestä (2005) kertoo 1950-luvun Tallinnasta Stalinin kuoleman jälkeen. Päähenkilö Peeter Mirk löytää arkkipiispan salaisen käsikirjoituksen menneiltä ajoilta, joka osoittautuu tulenaraksi. Tiheätunnelmaisen kuunnelman on ohjannut Juha Kandolin ja dramatisoinut Väinö Vainio. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Hella Wuolijoen (1886–1954) kirjoittamat näytelmät Minä olen Koidula!, Palava maa ja Talon lapset kertovat elämästä Virossa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.

Lydia Koidula (1843–1886) oli Viron kansallisen heräämisajan kuuluisa runoilija, näytelmäkirjailija ja sanomalehtityön pioneeri. Kuunnelma Minä olen Koidula! (1955) kertoo kansallisrunoilijasta, "Emajoen satakielestä", ja hänen elinajastaan. Lydia Koidula syntyi sivistyneistöperheeseen Pärnussa ja hänen isänsä Johann Voldemar Jannsen aloitti maan ensimmäiset sanomalehdet sekä Viron laulujuhlat. Lydia Koidula suhtautui lämpimästi Suomeen ja kävi kirjeenvaihtoa aikalaisensa kirjailijan ja kääntäjän Antti Jalavan kanssa. Suomessa käydessään hän tapasi maamme kulttuurin superjulkkiksia: J. V. Snellmanin, Elias Lönnrotin ja Yrjö Koskisen. Kuunnelma on julkaistu pysyvästi Areenaan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Minä olen Koidula, näyttelijä Hilkka Helinä.
Minä olen Koidula! -kuunnelman pääosaa näyttelee Hilkka Helinä. Kuvituskuva kuunnelmaan Minä olen Koidula, näyttelijä Hilkka Helinä. Kuva: Yle Hilkka Helinä,kuunnelmat,Minä olen Koidula

Minä en voi elää kukkasena sinun pöydälläsi, minä tahdon jättää jälkiä elämään.― Marianne Peeterille kuunnelmassa Talon lapset.

Talon lapset (Talulapsed) on Hella Wuolijoen vuonna 1911 kirjoittama esikoisnäytelmä. Se sai ensi-iltansa vuonna 1913 Tallinnan Estonia-teatterissa ja Suomen ensi-illan vuonna 1914 Kansan Näyttämöllä. Näytelmä kiellettiin heti ensi-iltojen jälkeen niin Virossa kuin Suomessakin. Vuonna 1967 valmistuneen kuunnelman on sovittanut ja ohjannut Marja Rankkala.

Kuvituskuva Hella Wuolijoen kuunnelmaan Talonlapset, näyttelijät Saara Ranin ja Tea Ista.
Saara Ranin ja Tea Ista kuunnelmassa Talon lapset. Kuvituskuva Hella Wuolijoen kuunnelmaan Talonlapset, näyttelijät Saara Ranin ja Tea Ista. Kuva: Yle kuunnelmat,Hella Wuolijoki,Tea Ista,Saara Ranin,Talonlapset

Palava maa sijoittuu Viron vuoden 1905 verisiin tapahtumiin. Talonpojat ovat nousseet kapinaan ja saksalaiset herrat ovat kutsuneet venäläiset sotilaat apuun. Linda Eriste on kruununkartanon vuokralaisen vaimo, jonka mies Ants vangitaan ja uhataan tappaa, koska häntä pidetään talonpoikien kapinajohtajana. Linda ryhtyy taisteluun oikeuden puolesta ja saa lievennettyä miehensä rangaistuksen vankeustuomioksi. Antsin vapaudutta hän kohtaa muuttuneen vaimon, joka on kotiolojen harmonian rikkouduttua kasvanut kovapintaiseksi. Näytelmäksi kirjoitettu kertomus sai ensi-iltansa vuonna 1936 Tampereen Työväen teatterissa ja oli Wuolijoen viimeinen virolaisaiheinen näytelmä. Radiosovitus on vuodelta 1975. Kuunnelma on pysyvästi Areenassa.

Yleisradio Oy:n pääjohtaja Hella WUOLIJOKI 22.5.1945
Hella Wuolijoki tunnettiin kirjailijana, liikenaisena ja poliitikkona. Yleisradio Oy:n pääjohtaja Hella WUOLIJOKI 22.5.1945 Kuva: Yle / Ruth Träskman 101kirjaa,Hella Wuolijoki

Hella Wuolijoen kirjoittamat kuunnelmat piirtävät samalla henkilöhistoriaa arvostetusta näytelmäkirjailijasta, poliitikosta ja liikenaisesta. Kuunnelmassa Usvantakainen (1976) Hella Wuolijoen hahmo kertoo, miten hän kirjoitti esikoisnäytelmäänsä Talonlapset hoitaessaan vastasyntynyttä tytärtään kotona: ”Kirjoitin näytelmää päässäni. Joka kerta kun lapsi avasi siniset silmänsä, unohdin taas, mitä olin ajatellut.” Kuunnelma kertoo kiehtovan tarinan nuoren Ellan matkasta Tarton kouluvuosista Helsinkiin, politiikan ja liikemaailman piireihin ja vankilaan. Kuunnelma on pysyvästi Areenassa.

Eivätkö sensuuri ja santarmit voi jättää minua rauhaan Suomessakaan!― Hella Wuolijoki kuunnelmassa Usvantakainen
Kuvituskuva kuunnelmaan Usvantakainen.
Leena Uotila ja Mai-Brit Heljo esittävät Hella Wuolijokea kuunnelmassa Usvantakainen. Kuvituskuva kuunnelmaan Usvantakainen. Kuva: Yle kuunnelmat,Hella Wuolijoki,Usvantakainen


Kuuntele molemmat jaksot tästä.
Kuvassa kirjailija Sofi Oksanen
Sofi Oksasen teoksia on sovitettu myös kuunnelmiksi. Kuvassa kirjailija Sofi Oksanen Kuva: Yle Radioteatteri,Sofi Oksanen

Viron sotaisasta historiasta kertovat Sofi Oksasen teoksiin perustuvat kuunnelmat Siniposkiset tytöt (2005) ja Puhdistus (2011). Siniposkiset tytöt vie kuulijan nuoren Silvin ja hänen isoäitinsä kanssa junamatkalle Siperiaan. Isoäiti on ollut vankileirillä jo 1941. Sieltä muistona on nälkä: "Äitini syntymäpäivänä piirsin paperille kakun ja annoin sen hänelle."

Miten rouva on sitten meidän kanssamme samalla matkalla uudestaan?― Siniposkiset tytöt

Puhdistus vie kuulijan kylmään maailmaan hyväksikäyttäjien, parittajien, kuulustelijoiden ja vangitsijoiden pariin. Sotavuosien 1930-luvun maailma on yhtä kylmä kuin 1990-luvun uudelleen itsenäistynyt Viro. Henkilöiden kokemukset ja voimakkaasti kuvatut takaumat kertaavat historian kerroksia. Finlandia-palkittu ja useilla muillakin palkinnoilla huomioitu romaani Puhdistus (2008) on elävöitetty myös elokuvaksi. Kertomus on koskettanut maailmanlaajuisesti: romaani on käännetty yli 40 kielelle.

Kirjailja Eino Leino (1878–1926) oli hyvin suosittu myös Virossa. Kuunnelma Leino lähtee Viroon (1996) kertoo Eino Leinon ensimmäisestä ja ainoasta matkasta Viroon vuonna 1921. Leino pakenee Suomen ahdistavaa ja lannistavaa ilmapiiriä Itämeren tuolle puolen. Lähtöä estävät maksamattomat verot ja nuhruinen frakki, mutta lopulta runoilija pääsee matkaan. Leino tunsi olonsa Virossa niin arvostetuksia, että hän kirjoitti Suomen silloiselle presidentille Ståhlbergille hakeneensa Viron kansalaisuutta.

Kuunnelman on kirjoittanut kirjailija Hannu Mäkelä, joka huomasi Leinosta kertovaa Mestari-teosta kirjoittaessaan Leinon Viron matkan sopivan hyvin kuunnelman aiheeksi. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Leino lähtee Viroo, näyttelijät Kaija Pakarinen ja Esko Nikkari.
Kaija Pakarinen ja Esko Nikkari kuunnelmassa Leino lähtee Viroon. Kuvituskuva kuunnelmaan Leino lähtee Viroo, näyttelijät Kaija Pakarinen ja Esko Nikkari. Kuva: Yle kuunnelmat,Esko Nikkari,Kaija Pakarinen,Leino lähtee Viroon

Kuuntele ja lataa molemmat jaksot tästä.

Tapio Koivukarin kirjoittama kuunnelma Moision herra ja hänen palvelijansa (2007) kulkee historiallisesti vielä kauemmas, 1700-luvulle, jolloin Liivinmaata eli nykyistä Viron ja Latvian aluetta hallitsivat saksalaiset moisioherrat. Luokkajako oli jyrkkä ja maaorjien osa kova. Isännät käyttivät kevään morsioihin ensiyön oikeutta ja halusivat muutoinkin latistaa vähäosaisten itsekunnioituksen ja kulttuurin. Tarina kertoo kartanonherrasta (Ilkka Heiskanen) ja hänen palvelijakseen ylenneestä, vapaudesta haaveilevasta Hinrickistä (Antti Lang). Palvelijan uskollisuus herraansa kohtaan joutuu liian kovalle koetukselle dramaattisen onnettomuuden ja omakohtaiseksi koetun röyhkeyden myötä. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Moision herra ja hänen palvelijansa.
Kuvituskuva kuunnelmaan Moision herra ja hänen palvelijansa. Kuva: Yle kuunnelmat,Moision herra ja hänen palvelijansa

Saarenmaan viimeinen rantarosvo (1970) on Aadu Hintin (1910–1989) novellin mukaan sovitettu kuunnelma. Hurjat tapahtumat saavat alkuunsa aamuvirkun kukon kiekuessa. Tunnelmallinen tarina vie kuulijat lentohiekkaisen saaren salmeen, jonne alus haaksirikkoutuu. Saarelaistietämystä jakavat auttajat saavat avunannostaan hyvän palkkion. Muhun saarella syntynyt ja nuoruutensa Saarenmaalla viettänyt Aadu Hint lukeutuu Viron kansankirjailijoihin. Kuunnelman on ohjannut Kauko Laurikainen ja se on Areenassa pysyvästi.

Kuvituskuva kuunnelmaan Saarenmaan viimeinen rantarosvo.
Saarenmaan viimeinen rantarosvo Kuvituskuva kuunnelmaan Saarenmaan viimeinen rantarosvo. Kuva: Yle kuunnelmat

Kommentit
  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.