Hyppää pääsisältöön

Viron vaiheita radiodraaman kertomina

Kuvituskuva kuunnelmaan Syvyydestä.
Kuvituskuva kuunnelmaan Syvyydestä. Kuva: Yle kuunnelmat,Syvyydestä

Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

Virolainen kirjailija Jaan Kross (1920–2007) koki Viron historian käänteet hyvin omakohtaisesti omassa elämässään ja lähipiirinsä elämänvaiheissa. Krossin suurromaneeihin perustuva kuunnelmakolmikko Wikmanin pojat, Mesmerin piiri ja Syvyydestä kertovat Viron historiasta 1930-luvun lopulta 1950-luvulle. Wikmanin poikien ja Mesmerin piirin kertojaminä Jaak Sirkel on kirjailija Jaan Krossin alter ego. Kross tuomittiin viideksi vuodeksi Komin vankileirille vuonna 1946 ja hän sai luvan palata Viroon vasta vuonna 1954.

Wikmanin pojat (2005) kertoo lyseolaisystävyksistä joiden huolettomat kouluvuodet keskeytyvät neuvostovallan saapumiseen ja sen kovaotteiseen vakiinnuttamiseen. Kuunnelman on ohjannut Pekka Ojalehto. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Wikmanin pojat.
Wikmanin pojat. Kuvituskuva kuunnelmaan Wikmanin pojat. Kuva: Yle kuunnelmat

Mesmerin piiri kertoo Viron kohtalonhetkistä neuvostokommunistien ja natsisaksalaisten puristuksessa. Väärinajattelevat virolaiset lähetetään Siperiaan ja uusi valta sortaa siinä missä vanhakin. Kuunnelman on dramatisoinut ja ohjannut Ari Kallio. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Syvyydestä (2005) kertoo 1950-luvun Tallinnasta Stalinin kuoleman jälkeen. Päähenkilö Peeter Mirk löytää arkkipiispan salaisen käsikirjoituksen menneiltä ajoilta, joka osoittautuu tulenaraksi. Tiheätunnelmaisen kuunnelman on ohjannut Juha Kandolin ja dramatisoinut Väinö Vainio. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Hella Wuolijoen (1886–1954) kirjoittamat näytelmät Minä olen Koidula!, Palava maa ja Talon lapset kertovat elämästä Virossa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.

Lydia Koidula (1843–1886) oli Viron kansallisen heräämisajan kuuluisa runoilija, näytelmäkirjailija ja sanomalehtityön pioneeri. Kuunnelma Minä olen Koidula! (1955) kertoo kansallisrunoilijasta, "Emajoen satakielestä", ja hänen elinajastaan. Lydia Koidula syntyi sivistyneistöperheeseen Pärnussa ja hänen isänsä Johann Voldemar Jannsen aloitti maan ensimmäiset sanomalehdet sekä Viron laulujuhlat. Lydia Koidula suhtautui lämpimästi Suomeen ja kävi kirjeenvaihtoa aikalaisensa kirjailijan ja kääntäjän Antti Jalavan kanssa. Suomessa käydessään hän tapasi maamme kulttuurin superjulkkiksia: J. V. Snellmanin, Elias Lönnrotin ja Yrjö Koskisen. Kuunnelma on julkaistu pysyvästi Areenaan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Minä olen Koidula, näyttelijä Hilkka Helinä.
Minä olen Koidula! -kuunnelman pääosaa näyttelee Hilkka Helinä. Kuvituskuva kuunnelmaan Minä olen Koidula, näyttelijä Hilkka Helinä. Kuva: Yle Hilkka Helinä,kuunnelmat,Minä olen Koidula

Minä en voi elää kukkasena sinun pöydälläsi, minä tahdon jättää jälkiä elämään.― Marianne Peeterille kuunnelmassa Talon lapset.

Talon lapset (Talulapsed) on Hella Wuolijoen vuonna 1911 kirjoittama esikoisnäytelmä. Se sai ensi-iltansa vuonna 1913 Tallinnan Estonia-teatterissa ja Suomen ensi-illan vuonna 1914 Kansan Näyttämöllä. Näytelmä kiellettiin heti ensi-iltojen jälkeen niin Virossa kuin Suomessakin. Vuonna 1967 valmistuneen kuunnelman on sovittanut ja ohjannut Marja Rankkala.

Kuvituskuva Hella Wuolijoen kuunnelmaan Talonlapset, näyttelijät Saara Ranin ja Tea Ista.
Saara Ranin ja Tea Ista kuunnelmassa Talon lapset. Kuvituskuva Hella Wuolijoen kuunnelmaan Talonlapset, näyttelijät Saara Ranin ja Tea Ista. Kuva: Yle kuunnelmat,Hella Wuolijoki,Tea Ista,Saara Ranin,Talonlapset

Palava maa sijoittuu Viron vuoden 1905 verisiin tapahtumiin. Talonpojat ovat nousseet kapinaan ja saksalaiset herrat ovat kutsuneet venäläiset sotilaat apuun. Linda Eriste on kruununkartanon vuokralaisen vaimo, jonka mies Ants vangitaan ja uhataan tappaa, koska häntä pidetään talonpoikien kapinajohtajana. Linda ryhtyy taisteluun oikeuden puolesta ja saa lievennettyä miehensä rangaistuksen vankeustuomioksi. Antsin vapaudutta hän kohtaa muuttuneen vaimon, joka on kotiolojen harmonian rikkouduttua kasvanut kovapintaiseksi. Näytelmäksi kirjoitettu kertomus sai ensi-iltansa vuonna 1936 Tampereen Työväen teatterissa ja oli Wuolijoen viimeinen virolaisaiheinen näytelmä. Radiosovitus on vuodelta 1975. Kuunnelma on pysyvästi Areenassa.

Yleisradio Oy:n pääjohtaja Hella WUOLIJOKI 22.5.1945
Hella Wuolijoki tunnettiin kirjailijana, liikenaisena ja poliitikkona. Yleisradio Oy:n pääjohtaja Hella WUOLIJOKI 22.5.1945 Kuva: Yle / Ruth Träskman 101kirjaa,Hella Wuolijoki

Hella Wuolijoen kirjoittamat kuunnelmat piirtävät samalla henkilöhistoriaa arvostetusta näytelmäkirjailijasta, poliitikosta ja liikenaisesta. Kuunnelmassa Usvantakainen (1976) Hella Wuolijoen hahmo kertoo, miten hän kirjoitti esikoisnäytelmäänsä Talonlapset hoitaessaan vastasyntynyttä tytärtään kotona: ”Kirjoitin näytelmää päässäni. Joka kerta kun lapsi avasi siniset silmänsä, unohdin taas, mitä olin ajatellut.” Kuunnelma kertoo kiehtovan tarinan nuoren Ellan matkasta Tarton kouluvuosista Helsinkiin, politiikan ja liikemaailman piireihin ja vankilaan. Kuunnelma on pysyvästi Areenassa.

Eivätkö sensuuri ja santarmit voi jättää minua rauhaan Suomessakaan!― Hella Wuolijoki kuunnelmassa Usvantakainen
Kuvituskuva kuunnelmaan Usvantakainen.
Leena Uotila ja Mai-Brit Heljo esittävät Hella Wuolijokea kuunnelmassa Usvantakainen. Kuvituskuva kuunnelmaan Usvantakainen. Kuva: Yle kuunnelmat,Hella Wuolijoki,Usvantakainen


Kuuntele molemmat jaksot tästä.
Kuvassa kirjailija Sofi Oksanen
Sofi Oksasen teoksia on sovitettu myös kuunnelmiksi. Kuvassa kirjailija Sofi Oksanen Kuva: Yle Radioteatteri,Sofi Oksanen

Viron sotaisasta historiasta kertovat Sofi Oksasen teoksiin perustuvat kuunnelmat Siniposkiset tytöt (2005) ja Puhdistus (2011). Siniposkiset tytöt vie kuulijan nuoren Silvin ja hänen isoäitinsä kanssa junamatkalle Siperiaan. Isoäiti on ollut vankileirillä jo 1941. Sieltä muistona on nälkä: "Äitini syntymäpäivänä piirsin paperille kakun ja annoin sen hänelle."

Miten rouva on sitten meidän kanssamme samalla matkalla uudestaan?― Siniposkiset tytöt

Puhdistus vie kuulijan kylmään maailmaan hyväksikäyttäjien, parittajien, kuulustelijoiden ja vangitsijoiden pariin. Sotavuosien 1930-luvun maailma on yhtä kylmä kuin 1990-luvun uudelleen itsenäistynyt Viro. Henkilöiden kokemukset ja voimakkaasti kuvatut takaumat kertaavat historian kerroksia. Finlandia-palkittu ja useilla muillakin palkinnoilla huomioitu romaani Puhdistus (2008) on elävöitetty myös elokuvaksi. Kertomus on koskettanut maailmanlaajuisesti: romaani on käännetty yli 40 kielelle.

Kirjailja Eino Leino (1878–1926) oli hyvin suosittu myös Virossa. Kuunnelma Leino lähtee Viroon (1996) kertoo Eino Leinon ensimmäisestä ja ainoasta matkasta Viroon vuonna 1921. Leino pakenee Suomen ahdistavaa ja lannistavaa ilmapiiriä Itämeren tuolle puolen. Lähtöä estävät maksamattomat verot ja nuhruinen frakki, mutta lopulta runoilija pääsee matkaan. Leino tunsi olonsa Virossa niin arvostetuksia, että hän kirjoitti Suomen silloiselle presidentille Ståhlbergille hakeneensa Viron kansalaisuutta.

Kuunnelman on kirjoittanut kirjailija Hannu Mäkelä, joka huomasi Leinosta kertovaa Mestari-teosta kirjoittaessaan Leinon Viron matkan sopivan hyvin kuunnelman aiheeksi. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Leino lähtee Viroo, näyttelijät Kaija Pakarinen ja Esko Nikkari.
Kaija Pakarinen ja Esko Nikkari kuunnelmassa Leino lähtee Viroon. Kuvituskuva kuunnelmaan Leino lähtee Viroo, näyttelijät Kaija Pakarinen ja Esko Nikkari. Kuva: Yle kuunnelmat,Esko Nikkari,Kaija Pakarinen,Leino lähtee Viroon

Kuuntele ja lataa molemmat jaksot tästä.

Tapio Koivukarin kirjoittama kuunnelma Moision herra ja hänen palvelijansa (2007) kulkee historiallisesti vielä kauemmas, 1700-luvulle, jolloin Liivinmaata eli nykyistä Viron ja Latvian aluetta hallitsivat saksalaiset moisioherrat. Luokkajako oli jyrkkä ja maaorjien osa kova. Isännät käyttivät kevään morsioihin ensiyön oikeutta ja halusivat muutoinkin latistaa vähäosaisten itsekunnioituksen ja kulttuurin. Tarina kertoo kartanonherrasta (Ilkka Heiskanen) ja hänen palvelijakseen ylenneestä, vapaudesta haaveilevasta Hinrickistä (Antti Lang). Palvelijan uskollisuus herraansa kohtaan joutuu liian kovalle koetukselle dramaattisen onnettomuuden ja omakohtaiseksi koetun röyhkeyden myötä. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Moision herra ja hänen palvelijansa.
Kuvituskuva kuunnelmaan Moision herra ja hänen palvelijansa. Kuva: Yle kuunnelmat,Moision herra ja hänen palvelijansa

Saarenmaan viimeinen rantarosvo (1970) on Aadu Hintin (1910–1989) novellin mukaan sovitettu kuunnelma. Hurjat tapahtumat saavat alkuunsa aamuvirkun kukon kiekuessa. Tunnelmallinen tarina vie kuulijat lentohiekkaisen saaren salmeen, jonne alus haaksirikkoutuu. Saarelaistietämystä jakavat auttajat saavat avunannostaan hyvän palkkion. Muhun saarella syntynyt ja nuoruutensa Saarenmaalla viettänyt Aadu Hint lukeutuu Viron kansankirjailijoihin. Kuunnelman on ohjannut Kauko Laurikainen ja se on Areenassa pysyvästi.

Kuvituskuva kuunnelmaan Saarenmaan viimeinen rantarosvo.
Saarenmaan viimeinen rantarosvo Kuvituskuva kuunnelmaan Saarenmaan viimeinen rantarosvo. Kuva: Yle kuunnelmat

Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.