Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Viron vaiheita radiodraaman kertomina

Kuvituskuva kuunnelmaan Syvyydestä.
Kuvituskuva kuunnelmaan Syvyydestä. Kuva: Yle kuunnelmat,Syvyydestä

Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

Virolainen kirjailija Jaan Kross (1920–2007) koki Viron historian käänteet hyvin omakohtaisesti omassa elämässään ja lähipiirinsä elämänvaiheissa. Krossin suurromaneeihin perustuva kuunnelmakolmikko Wikmanin pojat, Mesmerin piiri ja Syvyydestä kertovat Viron historiasta 1930-luvun lopulta 1950-luvulle. Wikmanin poikien ja Mesmerin piirin kertojaminä Jaak Sirkel on kirjailija Jaan Krossin alter ego. Kross tuomittiin viideksi vuodeksi Komin vankileirille vuonna 1946 ja hän sai luvan palata Viroon vasta vuonna 1954.

Wikmanin pojat (2005) kertoo lyseolaisystävyksistä joiden huolettomat kouluvuodet keskeytyvät neuvostovallan saapumiseen ja sen kovaotteiseen vakiinnuttamiseen. Kuunnelman on ohjannut Pekka Ojalehto. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Wikmanin pojat.
Wikmanin pojat. Kuvituskuva kuunnelmaan Wikmanin pojat. Kuva: Yle kuunnelmat

Mesmerin piiri kertoo Viron kohtalonhetkistä neuvostokommunistien ja natsisaksalaisten puristuksessa. Väärinajattelevat virolaiset lähetetään Siperiaan ja uusi valta sortaa siinä missä vanhakin. Kuunnelman on dramatisoinut ja ohjannut Ari Kallio. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Syvyydestä (2005) kertoo 1950-luvun Tallinnasta Stalinin kuoleman jälkeen. Päähenkilö Peeter Mirk löytää arkkipiispan salaisen käsikirjoituksen menneiltä ajoilta, joka osoittautuu tulenaraksi. Tiheätunnelmaisen kuunnelman on ohjannut Juha Kandolin ja dramatisoinut Väinö Vainio. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Hella Wuolijoen (1886–1954) kirjoittamat näytelmät Minä olen Koidula!, Palava maa ja Talon lapset kertovat elämästä Virossa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.

Lydia Koidula (1843–1886) oli Viron kansallisen heräämisajan kuuluisa runoilija, näytelmäkirjailija ja sanomalehtityön pioneeri. Kuunnelma Minä olen Koidula! (1955) kertoo kansallisrunoilijasta, "Emajoen satakielestä", ja hänen elinajastaan. Lydia Koidula syntyi sivistyneistöperheeseen Pärnussa ja hänen isänsä Johann Voldemar Jannsen aloitti maan ensimmäiset sanomalehdet sekä Viron laulujuhlat. Lydia Koidula suhtautui lämpimästi Suomeen ja kävi kirjeenvaihtoa aikalaisensa kirjailijan ja kääntäjän Antti Jalavan kanssa. Suomessa käydessään hän tapasi maamme kulttuurin superjulkkiksia: J. V. Snellmanin, Elias Lönnrotin ja Yrjö Koskisen. Kuunnelma on julkaistu pysyvästi Areenaan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Minä olen Koidula, näyttelijä Hilkka Helinä.
Minä olen Koidula! -kuunnelman pääosaa näyttelee Hilkka Helinä. Kuvituskuva kuunnelmaan Minä olen Koidula, näyttelijä Hilkka Helinä. Kuva: Yle Hilkka Helinä,kuunnelmat,Minä olen Koidula

Minä en voi elää kukkasena sinun pöydälläsi, minä tahdon jättää jälkiä elämään.― Marianne Peeterille kuunnelmassa Talon lapset.

Talon lapset (Talulapsed) on Hella Wuolijoen vuonna 1911 kirjoittama esikoisnäytelmä. Se sai ensi-iltansa vuonna 1913 Tallinnan Estonia-teatterissa ja Suomen ensi-illan vuonna 1914 Kansan Näyttämöllä. Näytelmä kiellettiin heti ensi-iltojen jälkeen niin Virossa kuin Suomessakin. Vuonna 1967 valmistuneen kuunnelman on sovittanut ja ohjannut Marja Rankkala.

Kuvituskuva Hella Wuolijoen kuunnelmaan Talonlapset, näyttelijät Saara Ranin ja Tea Ista.
Saara Ranin ja Tea Ista kuunnelmassa Talon lapset. Kuvituskuva Hella Wuolijoen kuunnelmaan Talonlapset, näyttelijät Saara Ranin ja Tea Ista. Kuva: Yle kuunnelmat,Hella Wuolijoki,Tea Ista,Saara Ranin,Talonlapset

Palava maa sijoittuu Viron vuoden 1905 verisiin tapahtumiin. Talonpojat ovat nousseet kapinaan ja saksalaiset herrat ovat kutsuneet venäläiset sotilaat apuun. Linda Eriste on kruununkartanon vuokralaisen vaimo, jonka mies Ants vangitaan ja uhataan tappaa, koska häntä pidetään talonpoikien kapinajohtajana. Linda ryhtyy taisteluun oikeuden puolesta ja saa lievennettyä miehensä rangaistuksen vankeustuomioksi. Antsin vapaudutta hän kohtaa muuttuneen vaimon, joka on kotiolojen harmonian rikkouduttua kasvanut kovapintaiseksi. Näytelmäksi kirjoitettu kertomus sai ensi-iltansa vuonna 1936 Tampereen Työväen teatterissa ja oli Wuolijoen viimeinen virolaisaiheinen näytelmä. Radiosovitus on vuodelta 1975. Kuunnelma on pysyvästi Areenassa.

Yleisradio Oy:n pääjohtaja Hella WUOLIJOKI 22.5.1945
Hella Wuolijoki tunnettiin kirjailijana, liikenaisena ja poliitikkona. Yleisradio Oy:n pääjohtaja Hella WUOLIJOKI 22.5.1945 Kuva: Yle / Ruth Träskman 101kirjaa,Hella Wuolijoki

Hella Wuolijoen kirjoittamat kuunnelmat piirtävät samalla henkilöhistoriaa arvostetusta näytelmäkirjailijasta, poliitikosta ja liikenaisesta. Kuunnelmassa Usvantakainen (1976) Hella Wuolijoen hahmo kertoo, miten hän kirjoitti esikoisnäytelmäänsä Talonlapset hoitaessaan vastasyntynyttä tytärtään kotona: ”Kirjoitin näytelmää päässäni. Joka kerta kun lapsi avasi siniset silmänsä, unohdin taas, mitä olin ajatellut.” Kuunnelma kertoo kiehtovan tarinan nuoren Ellan matkasta Tarton kouluvuosista Helsinkiin, politiikan ja liikemaailman piireihin ja vankilaan. Kuunnelma on pysyvästi Areenassa.

Eivätkö sensuuri ja santarmit voi jättää minua rauhaan Suomessakaan!― Hella Wuolijoki kuunnelmassa Usvantakainen
Kuvituskuva kuunnelmaan Usvantakainen.
Leena Uotila ja Mai-Brit Heljo esittävät Hella Wuolijokea kuunnelmassa Usvantakainen. Kuvituskuva kuunnelmaan Usvantakainen. Kuva: Yle kuunnelmat,Hella Wuolijoki,Usvantakainen


Kuuntele molemmat jaksot tästä.
Kuvassa kirjailija Sofi Oksanen
Sofi Oksasen teoksia on sovitettu myös kuunnelmiksi. Kuvassa kirjailija Sofi Oksanen Kuva: Yle Radioteatteri,Sofi Oksanen

Viron sotaisasta historiasta kertovat Sofi Oksasen teoksiin perustuvat kuunnelmat Siniposkiset tytöt (2005) ja Puhdistus (2011). Siniposkiset tytöt vie kuulijan nuoren Silvin ja hänen isoäitinsä kanssa junamatkalle Siperiaan. Isoäiti on ollut vankileirillä jo 1941. Sieltä muistona on nälkä: "Äitini syntymäpäivänä piirsin paperille kakun ja annoin sen hänelle."

Miten rouva on sitten meidän kanssamme samalla matkalla uudestaan?― Siniposkiset tytöt

Puhdistus vie kuulijan kylmään maailmaan hyväksikäyttäjien, parittajien, kuulustelijoiden ja vangitsijoiden pariin. Sotavuosien 1930-luvun maailma on yhtä kylmä kuin 1990-luvun uudelleen itsenäistynyt Viro. Henkilöiden kokemukset ja voimakkaasti kuvatut takaumat kertaavat historian kerroksia. Finlandia-palkittu ja useilla muillakin palkinnoilla huomioitu romaani Puhdistus (2008) on elävöitetty myös elokuvaksi. Kertomus on koskettanut maailmanlaajuisesti: romaani on käännetty yli 40 kielelle.

Kirjailja Eino Leino (1878–1926) oli hyvin suosittu myös Virossa. Kuunnelma Leino lähtee Viroon (1996) kertoo Eino Leinon ensimmäisestä ja ainoasta matkasta Viroon vuonna 1921. Leino pakenee Suomen ahdistavaa ja lannistavaa ilmapiiriä Itämeren tuolle puolen. Lähtöä estävät maksamattomat verot ja nuhruinen frakki, mutta lopulta runoilija pääsee matkaan. Leino tunsi olonsa Virossa niin arvostetuksia, että hän kirjoitti Suomen silloiselle presidentille Ståhlbergille hakeneensa Viron kansalaisuutta.

Kuunnelman on kirjoittanut kirjailija Hannu Mäkelä, joka huomasi Leinosta kertovaa Mestari-teosta kirjoittaessaan Leinon Viron matkan sopivan hyvin kuunnelman aiheeksi. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Leino lähtee Viroo, näyttelijät Kaija Pakarinen ja Esko Nikkari.
Kaija Pakarinen ja Esko Nikkari kuunnelmassa Leino lähtee Viroon. Kuvituskuva kuunnelmaan Leino lähtee Viroo, näyttelijät Kaija Pakarinen ja Esko Nikkari. Kuva: Yle kuunnelmat,Esko Nikkari,Kaija Pakarinen,Leino lähtee Viroon

Kuuntele ja lataa molemmat jaksot tästä.

Tapio Koivukarin kirjoittama kuunnelma Moision herra ja hänen palvelijansa (2007) kulkee historiallisesti vielä kauemmas, 1700-luvulle, jolloin Liivinmaata eli nykyistä Viron ja Latvian aluetta hallitsivat saksalaiset moisioherrat. Luokkajako oli jyrkkä ja maaorjien osa kova. Isännät käyttivät kevään morsioihin ensiyön oikeutta ja halusivat muutoinkin latistaa vähäosaisten itsekunnioituksen ja kulttuurin. Tarina kertoo kartanonherrasta (Ilkka Heiskanen) ja hänen palvelijakseen ylenneestä, vapaudesta haaveilevasta Hinrickistä (Antti Lang). Palvelijan uskollisuus herraansa kohtaan joutuu liian kovalle koetukselle dramaattisen onnettomuuden ja omakohtaiseksi koetun röyhkeyden myötä. Kuunnelma on Areenassa vuoden ajan.

Kuvituskuva kuunnelmaan Moision herra ja hänen palvelijansa.
Kuvituskuva kuunnelmaan Moision herra ja hänen palvelijansa. Kuva: Yle kuunnelmat,Moision herra ja hänen palvelijansa

Saarenmaan viimeinen rantarosvo (1970) on Aadu Hintin (1910–1989) novellin mukaan sovitettu kuunnelma. Hurjat tapahtumat saavat alkuunsa aamuvirkun kukon kiekuessa. Tunnelmallinen tarina vie kuulijat lentohiekkaisen saaren salmeen, jonne alus haaksirikkoutuu. Saarelaistietämystä jakavat auttajat saavat avunannostaan hyvän palkkion. Muhun saarella syntynyt ja nuoruutensa Saarenmaalla viettänyt Aadu Hint lukeutuu Viron kansankirjailijoihin. Kuunnelman on ohjannut Kauko Laurikainen ja se on Areenassa pysyvästi.

Kuvituskuva kuunnelmaan Saarenmaan viimeinen rantarosvo.
Saarenmaan viimeinen rantarosvo Kuvituskuva kuunnelmaan Saarenmaan viimeinen rantarosvo. Kuva: Yle kuunnelmat

  • Yleisön toiveista, arkiston aarteista – radiodraamatoiveita ystävänpäivään

    Toivekuunnelmissa selvitetään rikoksia ja ihmissuhteita.

    Helmikuun kuuntelijatoiveissa seikkaillaan, jännitetään ja rakastetaan. Kauko Helovirta vie Majuri Marraksena kuulijat poliittisiin selkkauksiin Ylä-Safaniin. Tauno Palon ja Eeva-Kaarina Volasen tähdittämässä kuunnelmassa herätellään henkiin rakkaus vuosikymmenten takaa. Olavi Susikoski selvittää kauppaneuvoksen rouvan murhaa ja Laura Tervonen näyttelijättären kuolemaa. Vahtosen vanha murhamysteeri herätetään eloon kuunnelmassa Vahtonen muistoissamme.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.