Hyppää pääsisältöön

Talousbloggaaja patistaa vanhempia antamaan lapsille viikkorahaa: "Kotitöiden tekeminen ei pitäisi olla rahan saamisen edellytys"

Käpylän koulun pihalla 8-luokkalaiset Niklas ja Leevi pohtivat viikkorahan syvintä olemusta.
Helsingin Käpylässä viikkorahakäytännöt vaihtelevat kahdeksasluokkalaisilla. Niklas (vas.): "Riippuu siitä, kuinka paljon kotitöitä tekee. 5-10€ viikossa." Leevi: "Saan rahaa, jos sitä tarvitsen. Sen perusteella, mitä teen kotona ja koulussa." Käpylän koulun pihalla 8-luokkalaiset Niklas ja Leevi pohtivat viikkorahan syvintä olemusta. Kuva: Yle/Thomas Hagström raha,lapset (perheenjäsenet)

Viikkoraha on paras keino opettaa taloustaitoja lapselle: jos rahaa ei koskaan ole, ei sitä opi käyttämäänkään. Tätä mieltä on talousbloggaaja Nina Nordlund. Suomi on Pohjoismaiden hännillä lasten pankkipalveluiden käyttäjänä.

Suurin osa suomalaisista perheistä antaa lapsille viikkorahaa. Viime vuosien selvitysten mukaan vain noin neljännes perheistä ei voi tai halua antaa lapsilleen viikkorahaa.

Yleisin viikkoraha on vitosen seteli ja eniten taskurahaa saavat pääkaupunkiseudun lapset.

viikkorahojen keskiarvoja koko maassa, pk-seudulla, muualla
Pääkaupunkilisä toteutuu myös viikkorahoissa. viikkorahojen keskiarvoja koko maassa, pk-seudulla, muualla Kuva: Danske Bank, Yle/Saara Paasikivi pankit,raha,lapset (perheenjäsenet),perhe

Valtaosa suomalaislapsista myös tekee viikkorahan eteen kotiaskareita, kuten siivoaa huoneensa.

Kotitöiden välttelyn ei silti pitäisi talousbloggaaja Nina Nordlundin mielestä olla rahan saamisen esteenä. Hän kirjoittaa lasten talouteen keskittynyttä talousblogia.

– Jos lapsi ei motivoidu kotitöistä on riski, että hän ei opi säästämistä ja kuluttamista viikkorahan kautta. Silloin kannattaa harkita vastikkeettoman viikkorahan antamista.

bloggari Nina Nordström olohuoneessaan kirja kädessä
Bloggaaja Nina Nordlund antaisi lapsen mieluummin möhliä viidelläkympillä murrosiässä kuin tuhansilla euroilla aikuisena. bloggari Nina Nordström olohuoneessaan kirja kädessä Kuva: Yle/Thomas Hagström tietokirjailijat,lapset (perheenjäsenet),raha,mobiilisovellukset

Tärkein oppi: "Kun raha loppuu, se on loppu"

Viikkoraha on Nordlundin mielestä yksi parhaista talouskasvatuksen työkaluista. Lasta ei pidä esimerkiksi pelastaa, vaikka hän olisi törsännyt säästönsä turhuuksiin. Kipeä oppi menee perille vasta kärsimyksen kautta: sitten kun raha loppuu, se on loppu.

– Mieluummin pieniä mokia pienenä kuin isoja aikuisena. Viidenkympin moka on paljon pienempi kuin tuhansien eurojen moka myöhemmin.

Nina Nordlund on kasvanut lähetystyöntekijäperheessä ja tottunut sitä kautta auttamaan niitä joilla on vähemmän. Hän on opettanut omatkin lapsensa jakamaan viikkorahansa "kolmeen kirjekuoreen": säästöön, kulutukseen ja lahjoitukseen.

– Lasten on hyvä ymmärtää, kuinka etuoikeutettuja he ovat Suomessa. Haluan näyttää, että rahalla voidaan tehdä hyvää ja auttaa muita.

Viikkoraha on käteisen viimeinen linnake

Käteistä rahaa näkyy enää kaupankäynnissä vähän – paitsi silloin, kun lapset ovat ostoksilla. Suomi on tässä suhteessa Pohjoismaista vanhanaikaisin.

Peräti 80 prosenttia lapsista saa viikkorahansa seteleinä tai kolikkoina. Ruotsissa vain 57 prosenttia vanhemmista antaa käteistä. Norjassa käteisen osuus on 62, Tanskassa 68 prosenttia.

Suomalaisista lapsista kolmella neljästä on kyllä pankkitili, mutta maksukortti on vain 14 prosentilla.

Isot pankit haluavat nyt muuttaa tilanteen. Danske Bankista on voinut joulukuusta saakka hankkia 8-14-vuotiaalle lapselle oman mobiilipankin, johon liittyy maksukortti.

OP:llä on ollut oma Pivo Junior -sovellus jo loppuvuodesta 2016 saakka.

Danske Bankin, OP:n ja Nordean lapsille tarjoamat sovellukset
OP ja Danske Bank ovat kehitelleet lapsille omat digisovellukset. Nordeassa maksukortin saldon selvittämiseen tarvitaan pankkiautomaatti tai verkkopankkia käyttävä vanhempi. Danske Bankin, OP:n ja Nordean lapsille tarjoamat sovellukset Kuva: Yle/Saara Paasikivi pankit,Danske Bank,OP,Nordea,raha,lapset (perheenjäsenet),perhe,mobiilisovellukset

Mobiilisovelluksesta näkee, mihin raha on mennyt

Miksi käteinen pitää sitkeästi pintansa? Yksi selitys voi olla rahan käytön helppous. Joskus vanhemmat myös ajattelevat, että käsin kosketeltavan rahan avulla lapsi oppii paremmin rahan arvon.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist kyseenalaistaa tämän uskomuksen. Appelqvist haluaa valmentaa lapset pienestä pitäen samaan digimaailmaan jossa aikuisetkin elävät.

– Mobiilisovelluksessa näkee selkeästi, miten raha on kulutettu. Siitä jää automaattisesti kirjanpito. Luulen, että se nimenomaan helpottaa lapsen rahankäytön opettelua ja säästämistä käteiseeen verrattuna.

Jukka Appelqvist, ekonomisti, Danske Bank
Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist uskoo, että pankkisovelluksessa pyörivät eurot ja sentit ovat lapselle vähintään yhtä helppoja oppia kuin kolikot ja setelit. Jukka Appelqvist, ekonomisti, Danske Bank Kuva: Yle/Thomas Hagström ekonomisti,Danske Bank

Tarkempia lukuja viikkorahakäytännöistä voit lukea pankkien selvityksistä. Nordean ja Danske Bankin aineistoissa myös pohjoismaisia vertailukohtia.

Katso viikkorahoista ja lasten pankkipalveluista tehty Puoli seiskan juttu tästä:

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän