Hyppää pääsisältöön

Tunnettu suomalainen sote-professori oli esitutkinnassa miljoonien kruunujen yritysvyyhdin takia

Mats Brommels
Mats Brommels Mats Brommels kuva,Mats Brommels

Suomen sote-uudistuksen selvitystöihin osallistunut emeritusprofessori Mats Brommels kokee joutuneensa ajojahdin uhriksi Ruotsissa. Brommelsia epäiltiin väärinkäytöksistä jupakassa, jonka keskiössä ovat miljoonien kruunujen rahavirrat ruotsalaisessa huippuyliopistossa. Syyttäjä lopetti tapauksen esitutkinnan, koska ei löytänyt näyttöä rikoksesta.

Väärinkäytösepäilyt syntyivät Karoliinisessa instituutissa, joka on Tukholman läänissä toimiva maineikas lääketieteen yliopisto. Miljoonavyyhdin ytimessä on yritys, jonka Mats Brommels ja hänen kollegansa käynnistivät vuonna 2010.

Karoliinisen instituutin työntekijöiden perustama yritys on myynyt palvelujaan instituutille. Yliopiston sisäinen tilintarkastus epäili, että liikesuhteeseen on liittynyt jääviyssääntöjen rikkomista. Asian selvittely on kohdistunut useisiin Karoliinisen instituutin työntekijöihin.

Mats Brommelsin osalta tapaus eteni esitutkintaan. Syyttäjä lopetti tutkinnan loppuvuonna 2017 todeten, ettei rikosta ole tapahtunut.

”Olen joutunut ajojahdin kohteeksi”, sanoo Brommels, joka pitää jääviysepäilyjä täysin perusteettomina.

Hänen katsoo, että koko ruljanssilta olisi vältytty, jos yliopiston hallinto olisi kuunnellut häntä selvittelyn alkuvaiheessa.

Karoliininen instituutti
Karoliininen instituutti on lääketieteen yliopisto. Karoliininen instituutti kuva,Karoliininen instituutti

Brommels on ollut näkyvästi esillä suomalaisessakin terveydenhuollossa. Hän oli puheenjohtajana sote-uudistuksen valinnanvapautta pohtineessa työryhmässä vuonna 2016.

Brommels on Samfundet Folkhälsän –järjestön hallituksen puheenjohtaja ja entinen Helsingin yliopiston professori. Karoliinisessa instituutissa hän on toiminut terveydenhuollon johtamisen professorina ja laitoksen johtajana.

Brommels jäi eläkkeelle viime vuonna, mutta tutkimustyöt jatkuvat emeritusprofessorina.

Yrityksen takana yhdistys

Esitutkintaan edennyt vyyhti sai alkunsa vuonna 2010, kun Brommels ja kaksi muuta yliopiston professoria perustivat yleishyödyllisen yhdistyksen. Yhdistyksen jäseninä on ollut heidän lisäkseen joukko muitakin yliopiston työntekijöitä.

Yhdistys puolestaan perusti yrityksen, joka on myynyt yliopistolle palveluitaan. Yliopisto on maksanut yrityksen laskuja yli viiden miljoonan kruunun arvosta. Yhdistys omistaa yrityksen kokonaan.

Jääviysepäilyt liittyivät yrityksen laskutukseen ja sopimuksen tekoon. Yrityksen laskuja on ollut hyväksymässä yliopiston puolesta samoja henkilöitä, jotka ovat myös yrityksen omistajayhdistyksen jäseniä.

Laskuja ovat hyväksyneet Mats Brommels ja toinen yliopiston professori, jotka molemmat ovat omistajayhdistyksen jäseniä.

Yrityksen laskuja on hyväksynyt myös yliopiston työntekijä, joka on itse postittanut niitä yliopistolle työskennellessään samalla myös yrityksen kanslistina.

Mats Brommels on allekirjoittanut yliopiston laitoksen johtajan roolissa sopimuksen yrityksen ja yliopiston välille. Toinen yritystä perustamassa ollut professori on hyväksynyt yliopiston edustajana laskuja, jotka liittyvät hänen oman tyttärensä työsuorituksiin yrityksessä.

Yliopiston hallinto ilmoitti Brommelsin toimista kurinpitoasioita käsittelevälle Ruotsin valtion vastuulautakunnalle vaatien Brommelsin asettamista syytteeseen.

”Emme voi hyötyä taloudellisesti”

Brommelsin kumppaneineen luoman yhtiön nimi Medical Management Innovations (MMI). Yhtiön liikevaihto on pyörinyt viime vuodet 5 – 6 miljoonan kruunun eli noin puolen miljoonan euron tuntumassa.

Yliopistolle myydyt palvelut liittyvät mm. viestintään, tietojärjestelmien kehittämiseen ja projektinjohtoon. MMI on myynyt palvelujaan myös sairaaloille.

Yliopiston laatiman raportin mukaan huhtikuussa 2016 MMI:n kassavarat olivat 5,3 miljoonaa kruunua.

Yliopiston sisäisen tilintarkastuksen mukaan MMI:n omistajayhdistyksen jäsenille voi syntyä mahdollisuus päästä käsiksi MMI:n kautta kertyneisiin voittoihin sen jälkeen, kun jäsenet ovat lopettaneet työskentelyn Karoliinisessa instituutissa.

”Se on hyvin kummallinen väite”, tyrmää Brommels rahastusmahdollisuuden.

Hänen mukaansa yhdistyksen perustajat laativat sellaiset säännöt, että yhdistyksen jäsenet eivät voi hyötyä taloudellisesti MMI:n toiminnasta. Yhdistykselle kertyvät varat menevät tutkimuksen edistämiseen, sanoo Brommels.

”Meillä on ollut puhtaat jauhot pussissa alusta asti", sanoo Brommels.

Brommels perustelee yrityksen olemassaoloa sillä, että yritys mahdollistaa sellaisen yliopiston ulkopuolelle suuntautuvan yhteistyön, joka muutoin ei olisi mahdollista. Samalla hyödynnetään yliopistossa syntynyttä tutkimustietoa. Ulkoista yhteistyötä voi olla esimerkiksi sairaalahenkilökunnan kouluttaminen tai potilastietojärjestelmien kehittäminen.

Brommels haluaa korostaa, että yliopiston suoritukset MMI-yhtiölle olivat yliopiston ulkopuolelta tulevaa tutkimus- ja kehittämisrahaa, eikä laskuja maksettu rahoituksesta, jonka yliopisto saa valtionosuuksista.

Brommelsin mukaan yliopiston juristit ilmoittivat vuonna 2011, että hänen jäsenyytensä MMI:n omistajayhdistyksessä ei aiheuttanut intressisuhdetta MMI-yhtiöön. Siksi Brommels katsoi, että hän laitoksen johtajana saattoi hyväksyä MMI-yhtiön laskuja. Hänen mukaansa yliopistoa informoitiin yhdistykseen liittyvistä järjestelyistä myös vuosina 2012 ja 2015, eikä huomautettavaa ollut.

Vuonna 2016 yliopisto alkoi kuitenkin epäillä yritykseen liittyvän väärinkäytöksiä. Jos mitään epäselvyyksiä ei ole, miksi yliopisto on siirtänyt asiat tutkintaan?

”Sitä pitää kysyä yliopiston silloiselta johdolta. Henkilökohtainen veikkaukseni on, että tämä Macchiarini-skandaali on johtanut siihen, että yliopistohallinto on kokenut tärkeäksi, että kaikki mahdolliset epäselvyydet tutkitaan siinä pelossa, että muutoin syytettäisiin jostain peittelystä”, sanoo Brommels.

Macchiarini-tapauksessa on kyse Karoliinisen instituutin mainetta 2010-luvulla ryvettäneestä skandaalista, joka nivoutuu instituutissa työskennelleen italialaiskirurgi Paolo Macchiarinin hoitotapoihin ja muuhun toimintaan.

Paolo Macchiarini
Paolo Macchiarini Paolo Macchiarini Kuva: . kuva,Paolo Macchiarini

Vaikka sääntöjä ei olisikaan rikottu, ymmärrätkö, että kuviot saattavat näyttää ulkopuolisen silmin hieman epäilyttäviltä, jos perustetaan yhtiö ja yrityksen takana olevat henkilöt ovat myös hyväksymässä laskuja tilaajan puolella, ja kyse on julkisesta rahasta?

”Minusta se ei millään tavalla näytä erikoiselta, jos otetaan huomioon yrityksen historia, miten toiminta on kehittynyt ja mitä hyötyjä toiminta on antanut yliopistolle”, sanoo Brommels.

Brommelsin mukaan ennen MMI:n perustamista samaa tutkimustoimintaa harjoitettiin toisessa, Karoliinisen instituutin omistamassa yrityksessä. Yliopiston oma yhtiö kuitenkin lakkautettiin. Brommelsin mukaan tällöin yliopiston holding-yhtiön juridinen konsultti ehdotti, että samaa toimintaa varten perustettaisiin yhdistyksen kautta uusi yhtiö - ja näin MMI sai alkunsa.

Tutkinnalle pyyhkeet

Brommels moittii yliopiston tapaa tutkia hänen tapaustaan. Brommelsin mielestä yliopisto ei ole halunnut kuulla hänen näkemyksiään asiasta.

"Ensimmäinen vaihe, jolloin näkemykseni on punnittu, on esitutkinta.”

Syyttäjä keskeytti esitutkinnan viiden arkipäivän kuluttua siitä, kun Brommels oli jättänyt selostuksensa tapauksesta.

Brommelsia epäiltiin virkavirheestä ja luottamusaseman väärinkäytöstä. Syyttäjä perustelee tutkinnan lopettamista sillä, että asianomistajat eivät kärsineet vahinkoa eikä kyse ollut virkatoimista.

Toinen yliopiston työntekijä on saanut kirjallisen varoituksen liittyen tapahtumiin MMI:n liiketoiminnan ympärillä.