Hyppää pääsisältöön

Kommentti: Miksi Supo puhuu mutta Fortum vaikenee?

Kaunis talvimaisema Moskovasta tammikuussa 2018 jossa Moskvajoki etualalla.
Kaunis talvimaisema Moskovasta tammikuussa 2018 jossa Moskvajoki etualalla. Kuva: Yle, Ilja Drobyshinski Moskova,maisema

Mikä televisio-ohjelman aihe voi olla sellainen, josta pidättyväisyydestään tunnettu Suojelupoliisi voi puhua, mutta energiayhtiö Fortum ei? Miksi MOT:n pitää käydä Tšekissä asti kyselemässä Suomelle turvallisuuspoliittisesti todella tärkeästä aiheesta? Vastaus on molempiin se sama: koska puhumme Fennovoiman ydinvoimahankkesta Pyhäjoella, sen turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.

Venäjän valtion omistama Rosatom paitsi rakentaa ydinvoimalan Suomeen, myös omistaa kolmanneksen Fennovoimasta ja on sen suurin omistaja. Suomessa ydinvoimahanke on haluttu nähdä puhtaasti taloudellisena hankkeena. Halusimme tuoda keskusteluun Putinin Venäjän näkökulman Hanhikivi-hankkeeseen.

Vuonna 2013 - samana vuonna kun Rosatom sai tilauksen Fennovoimalta - se sai tilauksen myös Tšekistä. Tšekin tiedustelupalvelu BIS kertoo Venäjän tiedustelun sekaantumisesta tšekkiläisten päätöksentekoon. Tilanne Tšekissä meni niin vaikeaksi, että tilaus peruttiin. Venäjän tiedustelu epäonnistui.

Suomessa Supo kertoo ulkomaisen tiedustelun sekaantumisesta Suomen energiaratkaisuihin vuosikertomuksissaan sekä 2015 että 2016. Supo ei tietenkään käytä Venäjä-sanaa, eikä kerro miten, missä, milloin tai kenestä on kysymys. Silti Supo on saanut eduskunnan tarkastusvaliokunnalta nuhteet avoimuudestaan.

On erikoista, että Supo on instituutio, joka joutuu ääneen puolustamaan demokratiaa, ja kansan valitsemat kansanedustajat ovat siitä pahoillaan.

"Valiokunta on vuosikertomuksen käsittelyn yhteydessä kuullut Suojelupoliisia (Supo) ja tutustunut sen toimintaan sekä lisääntyneisiin resursseihin ja niiden käyttöön. Kun Supon toimivaltuudet ja resurssit ovat lisääntymässä, on välttämätöntä, että parlamentaarista ohjausta ja valvontaa uudistetaan, jotta luottamus Supon toimintaan kaikissa oloissa säilyy. Valiokunta on tutustunut myös Supon vuodelta 2016 antamaan vuosikertomukseen. Valiokunta kiinnittää Supon huomiota siihen, että vuosikertomuksessa esille tuodut asiat ilmaistaan niin, että ne antavat oikean kuvan ongelmien laajuudesta."

Sitaatin viimeinen lause kuvastaa poliittisen eliitin ongelmallista suhtautumista Venäjään. Vaikka Supolla on konkreettista näyttöä venäläisen tiedustelun vaikuttamisyrityksistä, kansanedustajat eivät ilmeisesti halua uskoa siihen. Supo:n apulaispäällikkö Seppo Ruotsalainen toteaa MOT:lle: "Mikäli joku muu vieras valtio yrittää tiedustelullisin keinoin tai vaikuttamisen keinoin murentaa omaa demokraattista päätöksentekoa, niin tilanne ei voi olla niin."

On erikoista, että Supo on instituutio, joka joutuu ääneen puolustamaan demokratiaa, ja kansan valitsemat kansanedustajat ovat siitä pahoillaan

MOT:n haastattelema brittiläinen Venäjä-tutkija Mark Galeotti kiteyttää ongelman hyvin. Venäläinen näkökulma on erilainen kuin lännen näkökulma. Meille politiikka ja talous ovat erillisiä toisistaan, julkinen ja yksityinen ovat erillisiä. Vakoilijat, liikemiehet ja poliitikot liikkuvat eri sektoreilla. Putinin Venäjällä tämä jaottelu ei toimi. Venäjän valtio ei tietenkään valvo kaikkea. Mutta silloin kun tarve vaatii valtio voi määrätä - kenet tahansa ja missä tahansa - toimimaan valtion intressien mukaisesti. Riippumatta siitä onko kyseessä yksilö tai yhtiö.

Tämä meidän pitäisi pystyä tiedostamaan ja tästä meidän pitäisi voida keskustella. Faktat eivät poistu vaikenemalla. Rosatomin ydinvoimahanke Pyhäjoella ei ole vain taloutta ja energiaa. Se on myös Venäjän suurvaltapolitiikkaa. Mark Galeottin sanoin: ”Venäjän silmissä hanke on voitto Venäjälle, ja tappio Suomelle”.

Kommentit