Hyppää pääsisältöön

Liikkumattomuus ahdistaa suomalaisia – Lähes 70 prosenttia kokee huonoa omaatuntoa

Nainen kävelee pihan poikki.
Nainen kävelee pihan poikki. Kuva: Redd Angelo, Unsplash urheilu,liikunta,nainen,kävely,lenkkikengät,Liikunta,Omatunto

Liikunnan tärkeys ymmärretään, mutta tietouden mukana näyttää lisääntyvän myös tuska. Valtaosa suomalaisista kokee huonoa omaatuntoa siitä, ettei ehdi liikkua niin paljoa kuin pitäisi.

Kaikkihan sen tietävät: liikunta tekee hyvää, parantaa elämänlaatua ja pienentää monien sairauksien riskiä. Arki voi kuitenkin olla sellaista palapeliä, ettei siihen mahdu säännöllistä liikuntaa. Tai sohvannurkka saattaa houkuttaa jumppasalia ja lenkkipolkua enemmän. Silloin huono omatunto astuu peliin.

Akuutin Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä selvisi, että 65 prosenttia suomalaisista kokee ainakin joskus huonoa omaatuntoa liikkumattomuudestaan. Kyselyyn vastasi joulukuussa noin tuhat 15-79-vuotiasta suomalaista.

Vain harva suomalainen liikkuu tarpeeksi

Suomalaista vain joka neljäs harrastaa liikuntaa tarpeeksi eli suositellun määrän. UKK-instituutin johtajan, lääketieteen tohtori Tommi Vasankarin mielestä Akuutin kyselyn tulokset ovat linjassa tämän kanssa:

– Tutkimusten mukaan vain noin neljäsosa suomalaisista harrastaa tarpeeksi kestävyysliikuntaa - ja kolme neljäsosaa ei. Tuo huonoa omaatuntoa potevien määrä sopii melko hyvin näihin tuloksiin, vaikka kyse ei välttämättä olekaan samoista ihmisistä.

Akuutin kysely

  • Kyselyn teki Taloustutkimus Yle Akuutin toimeksiannosta.
  • Tutkimukseen haastateltiin 995 henkilöä 18.12.-29.12.2017 puhelimitse.
  • Tutkimuksen otos painotettiin edustamaan suomalaista aikuisväestöä (poislukien Ahvenanmaa) iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan.
  • Kyselyn virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Osa ei koe lainkaan huonoa omaatuntoa liikkumattomuudesta

Toiset meistä harmittelevat liikkumisensa vähyyttä harvoin, toisia asia vaivaa jatkuvasti. 28 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee huonoa omaatuntoa asiasta kuukausittain, 23 prosenttia joka viikko. 14 prosenttia vastaajista oma liikkumattomuus vaivaa peräti päivittäin. Vain noin kolmasosa vastanneista ei koe lainkaan huonoa omaatuntoa liikkumattomuudesta.

Vasankari pitää huonoa omaatuntoa potevien määrää suhteellisen suurena ja arvelee sen kertovan valveutuneisuuden lisääntymisestä.

– On ehkä tunnistettu paremmin liikunnan tärkeys. Joskus aikanaan saatettiin ajatella, että liikunta ei ole minun juttuni, eikä se kuulu minulle, mutta nyt on ymmärretty, että riittävällä tasolla liikkuminen kuuluu kaikille. Emmehän me kysy toisiltamme, että syötkö, vaan sekin on itsestäänselvyys.

Myös kliinisen psykologian ja psykoterapian professori Raimo Lappalainen pitää huonoa omaatuntoa potevien kokonaismäärää suurena. Toisaalta hän kokee myönteisenä sen, että niin moni suomalainen pitää liikkumista suuressa arvossa.

– Liikuntaahan voi helposti harrastaa osana jokapäiväistä toimintaa. Esimerkiksi 30-60 minuutin päivittäisellä kävelymäärällä voi hyvinkin olla myönteisiä vaikutusta sekä fyysiseen että psykologiseen hyvinvointiin.

Naisen pää takaapäin.
Vain noin 30 prosenttia naisista ei koskaan koe huonoa omaatuntoa liikkumattomuudestaan. Naisen pää takaapäin. Kuva: Volkan Olmez, Unsplash nainen,omatunto

Naiset potevat huonoa omaatuntoa miehiä useammin

Ikä näyttää vaikuttavan siihen, kuinka riittävinä omat liikuntatottumuksemme koemme. Armollisimpia itselleen ovat kyselyn valossa 15-24-vuotiaat ja 50-64-vuotiaat – heistä noin 40 prosenttia ei koe liikkumisensa määrästä lainkaan huonoa omaatuntoa.

Sen sijaan 35-49-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista yli 20 prosenttia kokee huonoa omaatuntoa jopa päivittäin.

Naiset ovat yleisesti enemmän kiinnostuneita terveistä elämäntavoista.

Myös sukupuolten välillä on eroja, sillä omatunto kalvaa naisia selvästi useammin kuin miehiä. Noin 40 prosenttia miehistä ei koe huonoa omaatuntoa liikkumattomuudestaan koskaan, kun naisten kohdalla vastaava lukema on vain noin 30 prosenttia.

– Se, että naiset kokevat huonoa omaatuntoa miehiä useammin, ei ole yllätys. Naiset ovat yleisesti enemmän kiinnostuneita terveellisistä elämäntavoista kuin miehet, Raimo Lappalainen toteaa.

Mies lapioi lunta pihalla.
Lumityötkin ovat hyvää liikuntaa. Mies lapioi lunta pihalla. Kuva: Filip Mroz, Unsplash lumi,lumityöt,mies,piha

Huono omatunto ei välttämättä ole huono asia

Tommi Vasankarin mielestä helpotusta huonoon omaantuntoon voi hakea arkisilla, pienillä teoilla.

– Arjen liikkumisen lisääminen ei vaadi paljon, eikä lisää paljoakaan käytettyä aikaa. Voi esimerkiksi kävellä kauppamatkat jalan tai jäädä bussista tai ratikasta aina pysäkkiä aikaisemmin. Jos tästä kertyy lisää kävelymatkaa 200 metriä, ja sen tekee kaksi kertaa päivässä, se tarkoittaa jo paria kilometriä viikossa, mikä on jo merkittävä lisäys.

Huono omatunto kertoo todennäköisesti siitä, että asiaa pidetään tärkeänä.

Mutta tarvitseeko huonosta omastatunnosta loppujen lopuksi edes pyristellä eroon? Vastaus on ei, mikäli kysytään Raimo Lappalaiselta.

– Sehän todennäköisesti kertoo siitä, että asiaa pidetään tärkeänä. Miksi siitä muuten koettaisiin huonoa omaatuntoa? Toisaalta, on hyvä muistaa, että liikunnan lisääminen ei välttämättä tarkoita sitä, että lähdetään juoksulenkille tai hiihtämään. Se voi tarkoittaa myös sitä, että arvostetaan jokapäiväistä kävelyä, rappusten käyttöä, lumitöitä tai muita vastaavia aktiviteetteja liikuntana. Sitähän voi aina lisätä.

  • Akuutin kysely: Riitelevät lapset latistavat lomafiiliksen

    Kesälomassa ärsyttävät eniten riitelevät lapset.

    Ihana, kamala kesäloma! Vaikka lomaa usein odotetaan kuin kuuta nousevaa, saattaa se myös kuormittaa ja nostaa pintaan kielteisiä tunteita. Akuutin kyselyn mukaan suomalaisia ärsyttävät lomailussa eniten riitelevät lapset, loman vähyys ja huono sää.

  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.