Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Peltsin kova vuosi pääkuva

Näillä vinkeillä hiot perinteisen tyylin tekniikkasi kuntoon

Kuntohiihtäjän helmasynti vuorohiihdossa on kahden suksen liuku. Hiihtämisestä voi saada huomattavasti sujuvampaa pienillä muutoksilla.

Perinteisessä tyylissä on neljä eri vauhdissa käytettävää tekniikkaa: haarakäynti, vuorohiihto, yksipotkuinen tasatyöntö ja tasatyöntö. Useimmiten kuntoilijat hiihtävät vuorohiihtoa. Se muistuttaa rytmiltään kävelyä: vastakkainen käsi ja jalka ovat samanaikaisesti edessä.

Moni kuntohiihtäjä saisi pienillä muutoksilla korjattua hiihtotekniikkaansa. Vuorohiihdossa paino jää usein molemmille suksille ns. kahden suksen liukuun ennen ponnistusta. Se hidastaa vauhtia ja vaikeuttaa pidon saamista.

"Vuorohiihdossa vauhti kasvaa huomattavasti, jos oppii yhden suksen liu'un. Paino on koko ajan yhdellä suksella ja siirtyy vasta, kun mono on ohittanut toisen monon", sanoo hiihtovalmentaja Simo-Viljami Ojanen.

Yhden suksen liuku vaatii hieman enemmän tasapainoa, sillä painoa pitää siirtää rohkeammin aina liukuvalle sukselle. Parhaiten yhden suksen liukua voi harjoitella hiihtämällä ilman sauvoja. Sauvoittahiihto ohjaa oikeanlaiseen liukuun ja rytmiin.

Aloittelijoiden ja kokeneidenkin hiihtäjien kannattaa alkukaudesta jättää sauvat pientareelle ja harjoitella vuorohiihtoa ilman sauvoja.

Viilaa tekniikkasi kuntoon:

• Treenaa yhden suksen liukua ilman sauvoja. Siirrä paino toiselle sukselle vasta, kun mono on ohittanut toisen monon.
• Ponnistuksessa paino on kokonaan ponnistavalla jalalla.
• Tarkista ryhti. Vuorohiihdossa asento on hyökkäävä, mutta monilla se jää liian pystyyn. Nojaa siis koko vartalosta eteenpäin.
• Työntö tehdään koko käsivarrella ja liike lähtee olkapäistä, ei pelkästään kyynärpäästä.

Katso vinkit vuorohiihtoon:

Luonto

  • Uskomatonta, Itämeressä kasvaa trooppinen sademetsä – sukella samoilemaan kauniiseen rakkolevämetsään

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Rakkohauru eli rakkolevä on Itämeressä tärkeä laji. Rakkolevä on kuin trooppinen sademetsä, ja se tarjoaa lukuisille lajeille elinympäristön. Sitä uhkaa kuitenkin rehevöityminen, ja rakkohaurun elintila on huomattavasti kaventunut. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Neliosaisella sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta.

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.