Hyppää pääsisältöön

Treenaako lapsesi liikaa? Pippa Laukka ja Marko Yrjövuori: Nämä hälytysmerkit jokaisen vanhemman tulisi huomata!

Lapsi seisoo hiekkakentällä jalkapallokengät jalassa.
Lapsi seisoo hiekkakentällä jalkapallokengät jalassa. Kuva: Unsplash Akuutti

18 tuntia treeniä viikossa ala-asteiässä. Kuulostaako paljolta? Kaikista lapsista ja nuorista ei tule Mikko Koivuja tai Lauri Markkasia, eikä tarvitsekaan. Mistä tietää, treenaako oma lapsi liikaa?

Kolmasosa suomalaislapsista liikkuu liian vähän. Osa taas liikkuu liikaa – oman kuntonsa ja jaksamisensa äärirajoilla.

– Joissain lajikulttuureissa määrä tuntuu korvaavan laadun. Aivan liian usein unohdetaan lajia tukevat harjoitteet ja lasten urheilusta tulee liian yksipuolista, fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori varoittaa.

Kun harjoitusmäärät kasvavat kovaa vauhtia, pitäisi myös lapsen liikunnallisen pohjan olla kunnossa. Aina näin ei ole.

– Jos lapsella ei ole tarpeeksi monipuolista liikunnallista taustaa, motoriset taidot eivät ole kunnossa ja yksinkertaisesti peruskestävyydessä on puutteita, voi eteen tulla ongelmia. Lapsi on silloin paljon alttiimpi esimerkiksi rasitusvammoille, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka sanoo.

Mikä on liikaa?

Treenit aamulla ennen koulua tai treenit heti koulun jälkeen, joskus molemmat. Illalla kotiin syömään, tekemään läksyt ja nukkumaan. Aika monen tavoitteellisesti treenaavan lapsen ja nuoren arki pyörii tällaisella kaavalla. Mutta mikä on liikaa?

Tarkkoja tuntimääriä Laukka ja Yrjövuori eivät halua tai voi lapsille ja nuorille sopivista treenimääristä antaa. Kyseessä on niin yksilölliset asiat: Mihin ja miten kovaan rasitukseen keho on tottunut ja mistä lapsen motivaatio lähtee?

Tietyt ylirasituksen merkit ovat kuitenkin nähtävissä myös lapsilla ja nuorilla.

Merkit vanhemmille! – Näin tunnistat lapsen ylirasitustilan

  • Lapsella on jatkuvia tai koko ajan uusia rasitusvammoja, vaivoja tai kipuoireita.
  • Lapsen normaali arkirytmi on häiriintynyt: Hän ei ehdi tehdä läksyjä ja nukkumaanmeno häiriintyy.
  • Lapsella on uniongelmia.
  • Lapsi on jatkuvasti väsynyt ja kiukkuinen, eikä hän palaudu treeneistä.

– Usein aikuisillakin tyypilliset ylirasitustilan oireet korostuvat urheilevilla lapsilla ja nuorilla teini-iässä. Varsinkin lukion ensimmäinen luokka on sellainen rajapyykki, Pippa Laukka toteaa.

Nuori joutuu ottamaan enemmän vastuuta omista asioistaan ja paineet kasvavat myös tulevaisuuden suhteen. Varsinkin tunnolliset nuoret, jotka tekevät kaiken täysillä, ovat alttiita ylikuormittumiselle.

– Yksi tärkeä ja yksinkertainenkin sääntö on, että lapsi tai nuori lähtee harrastuksen pariin hymyssä suin, ja tulee sieltä myös takaisin kotiin samalla fiiliksellä. Jos näin ei ole, on jotain jo pielessä, Marko Yrjövuori muistuttaa.

Jos epäilet, että lapsella tai nuorella on ylirasitustila tai rasitusvamma, käänny ammattilaisen puoleen. Jatkuva kipu on merkki, että kaikki ei ole ole kunnossa.

Balettitanssijalasten jalkoja rivissä.
Balettitanssijalasten jalkoja rivissä. Kuva: Pixabay Akuutti,baletti,voimistelu

Liian yksipuolinen ja vääränlainen kuormitus altistavat rasitusmurtumille

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukalle lasten ja nuorten rasitusmurtumat ovat tuttu juttu omalta vastaanotoltaan. Suurin syy rasitusmurtumille on Laukan mukaan liian yksipuolinen ja vääränlainen kuormitus.

– Monelta lapselta puuttuu oikeanlainen kehonhallinta ja lihastasapaino, ja silloin asioita tehdään väärin. Se altistaa esimerkiksi selän rasitusmurtumille.

Ammattilaisten apua näissä asioissa tarvittaisiin ehdottomasti paljon lisää.

Kun lapsi yhtä aikaa kasvaa ja treenaa kovaa, on hän alttiimpi rasitusvammoille, kuten rasitusmurtumille. Lasten ja nuorten selän rasitusmurtumat ovat usein yhteydessä lajeihin, joissa selkään kohdistuu iskuttavaa rasitusta tai niveliä käytetään ääriasennossa.

– Harva lapsi osaa tehdä liikkeet oikein ilman ohjausta. Kovin moni valmentaja ei taas osaa katsoa lapsen lihastasapainoa tai näe vaikkapa jalkapallokentälle, juokseeko lapsi oikein. Nämä asiat tarvitsisivat aivan oman asiantuntijansa, Laukka muistuttaa.

– Esimerkiksi voimistelussa ja luistelussa ollaan jo kiitettävästi kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten henkilökohtaisiin lihastasapainokartoituksiin. Tällä tavoin huolehditaan urheilijasta ja pyritään jo ennaltaehkäisemään rasitusvammat. Ammattilaisten apua näissä asioissa tarvittaisiin ehdottomasti paljon lisää.

Tärkeä suojautumiskeino rasitusmurtumia vastaan on monipuolisuus. On tärkeää, että lapsi on liikkunut pienestä pitäen monipuolisesti ja treenit ovat monipuolisia varsinkin nopean kasvuvaiheen aikana.

Lapset laskevat talvella mäkeä.
Lapset laskevat talvella mäkeä. Kuva: Unsplash Akuutti,lapset (perheenjäsenet),talvi,pulkkamäki

Liikkumisen ilo ja kehittyminen ruokkivat motivaatiota

Liian kovaa ja liian paljon treeniä voi tappaa lapsen tai nuoren motivaation kokonaan. Silloin on vaarana, että tavoitteellisen urheilemisen lisäksi loppuu aivan kaikki liikunta.

– Jos kynttilää on poltettu molemmista päistä ja ilo urheilusta on kadonnut, voi liikunta jäädä pitkäksi aikaa. Se on iso ongelma, Pippa Laukka toteaa.

Kuormituksen määrän ja levon suhteen pitäisi olla oikea, kuitenkin niin, että myös kehitystä tapahtuu. Jos kehitystä ei tule, mielenkiinto harrastukseen loppuu usein nopeasti.

On vanhempien ja valmentajan vastuulla, ettei lapselle luoda ylimääräisiä paineita.

Kaikista lapsista ja nuorista ei tule Mikko Koivuja tai Lauri Markkasia, eikä tarvitsekaan, Yrjövuori muistuttaa. Joskus on ihan hyvä, että urheilu pysyy hauskana kuntoa ylläpitävänä kavereiden kanssa harrastamisena.

Mutta jos lapsi tai nuori haluaa urheilla tavoitteellisesti, tarvitsee hän vanhempien ja valmentajan tuen.

– Huipulle pääsy vaatii omistautumista melko nuoresta iästä asti, ja silloin myös tukijoukkojen pitää olla siihen valmiita, Yrjövuori sanoo.

Lapsen tai nuoren ei pidä joutua olemaan yksin vastuussa omasta urheilijan arjestaan. On vanhempien ja valmentajan vastuulla, ettei lapselle luoda ylimääräisiä paineita, eikä hänen motivaatiotaan tai energiaansa polteta loppuun.

Uima-altaassa oleva poika katsoo suoraan kohti.
Uima-altaassa oleva poika katsoo suoraan kohti. Kuva: Unsplash Akuutti,uinti
Yksi banaani ennen treenejä ei riitä.

Myös riittävä ruoan ja levon määrä ovat vanhempien vastuulla.

– Lapsi ei tarvitse älytöntä proteiinien ja hiilihydraattien erittelyä, vaan ennemminkin tavallista kotiruokaa. Paljon liikkuvalle lapselle on äärimmäisen tärkeää, että hän saa tarpeeksi energiaa ravintorikkaasta ruoasta. Yksi banaani ennen treenejä ei riitä, Pippa Laukka muistuttaa.

– Kun perheessä mietitään viikkokalenteria ja kuskausvuoroja lasten harrastuksiin, aivan yhtä tärkeää on miettiä, milloin lapsi ehtii levätä ja syödä. On vanhempien vastuulla miettiä, että nämä tukitoimet ovat kunnossa.

Kuten kaikkien lasten, myös urheilevien lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää, että hyvä keskusteluyhteys vanhemman ja lapsen välillä säilyy. Vanhemman on tärkeää kysyä lapseltaan, miten menee.

– Jos tuntuu, että arki on yhtä vuorikiipeilyä koko ajan, kannattaa miettiä, onko lapsen elämässä jotain liikaa. Yleensä lapsi osaa kertoa, missä vika on, jos asiat eivät suju niin kuin pitäisi.

– Tärkeässä roolissa on myös vanhempien, valmentajan ja opettajan keskusteluyhteys. Olisi tärkeää, että muutokset lapsessa tai nuoressa huomattaisiin ajoissa, eikä kokonaisrasitus pääsisi kasvamaan liian isoksi, Pippa Laukka vielä toteaa.

Rikki urheilemalla? Nooralotta Neziri kertoo omasta ylirasitustilastaan. Katso Akuutti.

  • Akuutin kysely: Riitelevät lapset latistavat lomafiiliksen

    Kesälomassa ärsyttävät eniten riitelevät lapset.

    Ihana, kamala kesäloma! Vaikka lomaa usein odotetaan kuin kuuta nousevaa, saattaa se myös kuormittaa ja nostaa pintaan kielteisiä tunteita. Akuutin kyselyn mukaan suomalaisia ärsyttävät lomailussa eniten riitelevät lapset, loman vähyys ja huono sää.

  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.