Hyppää pääsisältöön

”Japaninlippus messiin pakkaa” – kuukautisverellä maalattuja biisejä

Kuvassa sitruuna, jota pitelee kahdet kädet, naisen haarojen välissä
Sofan "Puolukoita"-ep julkaistiin helmikuussa 2018. Kuvassa sitruuna, jota pitelee kahdet kädet, naisen haarojen välissä Kuva: Iiris Heikka kuukautiset,KulttuuriCocktail,hip hop -musiikki,hiphop,rap,musiikintutkijat,feminismi,raplyriikka,puolukoita

Juuri kun kuukautisverellä maalatuista pääsiäsmunista ollaan päästy yli, kuukautisaktivismi hiipii pop- ja räplyriikoihin. Miksi menkoista pitää laulaa?

Kun kaksi feministiräppäriä räppää ”Nyt tippuu puolukoita, se on meijän supervoima”, viittauksia kuukautisiin ei tarvitse kauaa etsiä. Nämä sanat löytyvät räpduo Sofan vastikään julkaistusta Puolukoita-kappaleesta.

Esikuvia kuukautisteemaiselle musiikille ei ole paljoa. Vaikka elämme feministisen heräämisen ja kuukautisaktivismin aikaa, kuukautisista puhuminen musiikin kautta, oli kyse sitten pop-, rock- tai räp-sanoituksista, on edelleen harvinaista. Sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta musiikissa tutkinut musiikkitieteen professori John Richardson sanoo, että syy löytyy historiasta ja se on ilmeinen.

– Naisten kokemukset on haluttu pitää peitossa tai niistä on haluttu luoda romanttinen ja siisti kuva.

Romanttiseen ja siistiin kuvaan kuukautiset eivät sovi. Kuukautisiin liitetään totutusti negatiivisia piirteitä: häpeää, likaisuutta ja raivokohtauksia. Siitä näkökulmasta Sofan kappale on vallankumouksellinen. Puolukoita-kappaleessa kuukautiset nähdään luonnollisena ja positiivisena asiana.

– Jo se on kannanotto, että korostetaan kuukautisia hedelmällisyyden merkkinä, sanoo Richardson.

– Kappaleessa on myös viittaus Kalevalaan, jossa Marjatta syö puolukan ja tulee raskaaksi ilman miehen osallistumista. Puolukasta tulee hedelmällisyyden symbolin lisäksi naisen voiman symboli, jatkaa Richardsonin kollega musiikkitieteen yliopisto-opettaja Anna-Elena Pääkkölä.

Olennaista on se, kenen äänellä puhutaan. Suomalaisesta lyriikasta löytyy jonkin verran mainintoja kuukautisista, mutta naisten oma kokemus puuttuu. Samuli Putro laulaa Älä huuda mulle-kappaleessa alkoholiongelmaiselle naiselle, ettei kuukautiset ole syy olla kännissä. Rockyhtye Tiisu ottaa kuukautiset puheeksi Menkat -nimisessä kappaleessa: ”Ai sul on menkat. Nyt harmittaa mutta tahdon muutenkin olla sun kaa.” Jope Ruonansuun versiossa Känkkäränkästä, Menkkaränkkä pottuilee isälle ja pistää kaiken ”päin perskeleitä”.

– Jos puhutaan miesten äänellä, niin kuukautiset koodataan monesti negatiivisesta näkökulmasta: nainen huutaa, on tunteiden vallassa ja sekaisin. Näin pidetään yllä stereotypiaa epärationaalisesta naisesta, sanoo Richardson.

Kuukautisista puhuminen ja naisten näkökulman korostaminen laajentavat naisena olemisen skaalaa. Naisesta tulee totuttua representaatiota moniulotteisempi. Sofa kokee myös musiikkityylillä olevan paljon merkitystä.

– Räppi on usein puhunut naisen kehoista koristeina, palkintoina ja objekteina. Meille tuntui tärkeältä, että juuri räpin kautta voimme puhua naisten kehosta eri tavalla, sanoo Fanni Noroila, Sofan toinen jäsen.

Kuukautiset koodataan monesti negatiivisesta näkökulmasta: nainen huutaa, on tunteiden vallassa ja sekaisin.― John Richardson

Se, että yksityisestä tehdään yleistä, on poliittinen teko. Historiasta löytyy räpin lisäksi esimerkkejä muistakin genreistä, joissa musiikin avulla on rikottu tabuja ja puhuttu asioista, joita perinteisesti pidetään häpeällisinä.

– Punkin ja riot grrrl -liikkeiden mukana naiset rohkenivat puhua yhä avoimemmin koko kokemuksen skaalasta: ruumiillisista toiminnoista, seksistä, kokemuksista väkivallasta sekä monista arkisista asioista, sanoo tutkija John Richardson.

Nämä ovat aiheita, joista naisten ei ole totuttu puhuvan. Sen sijaan esimerkiksi romanttisia teemoja on pidetty naisille turvallisina ja hyväksyttyinä. Sofan Sonja Kuittinen ja Fanni Noroila ihmettelevätkin sitä, että maailma on pullollaan rakkauslauluja, mutta naisten kehollisista kokemuksista puhutaan todella vähän. Niinkin arkinen asia kuin kuukautiset on jäänyt suomalaisessa lyriikassa käsittelemättä.

Aihe on toisaalta ollut enenevässä määrin esillä kuukautisaktivismin myötä taiteessa ja julkisessa keskustelussa. Helsingissä toimii jopa Menkkaklubi-niminen DJ-kollektiivi, joka haluaa jo nimelläänkin demystifioida kuukautisia. Miksi kuukautisista pitää tehdä musiikkia?

– Koska fiktio, musiikki ja sanat luovat todellisuutta. Musiikin avulla puhutaan siitä, mikä on normaalia ja hyväksyttävää, vastaa Kuittinen.

Englanninkielisessä lyriikassa kuukautisiin liittyviä kappaleita on enemmän. Dolly Partonin PMS Bluesissa kuukautiset kuvaillaan ongelmien kautta, mutta humoristisesti. Parton laulaa muuttuvansa PMS-oireiden takia julmaksi ja inhottavaksi ihmiseksi. Kappale loppuu ajatukseen siitä, että kuukautiset ovat Partonille ainoa syy haluta olla mies. Toive kumotaan nopeasti sanomalla, että siinä tapauksessa hänellä olisi nytkin joku vanha nalkuttava ja rähisevä PMS-oireista kärsivä nainen vierellään.

Jälleen palataan siihen, kenen äänellä puhutaan. Naisten on oikeutetumpaa puhua kokemuksistaan myös negatiiviseen sävyyn. Sukupuolta ja seksuaalisuutta musiikin kentällä tutkinut Anna-Elena Pääkkölä muistuttaa, että kuukautiset ovat laaja aihe. Kuukautisia ja PMS-oireita käsittelevät kappaleet eivät ole täysin sama asia.

– Usein PMS-biisit eivät mainitse kuukautisvaihetta, vaan keskittyvät premenstruaaliseen vaiheeseen eli kuukautisia edeltäviin oireisiin. On kiinnostavaa miettiä, mikä ero näillä on sanoituksissa.

Myös Mary J. Bligen kappaleessa PMS, kuukautisia edeltävät oireet nähdään tuskaisena asiana, jolloin laulun kertoja tuntee itsensä surulliseksi ja rumaksi. Amerikkalainen pop-punk-bändi Tacocat taas laulaa kuukautisista iloisesti rallatellen. Kärsimisen sijasta kannattaa ottaa ”saikkua” ja lähteä surffaamaan.

Yhteistä näille kappaleille on se, että kuukautiset nähdään naisia yhdistävänä asiana. Kuukautisista kirjoitetut kappaleet ovat selkeästi omistettu naisille.

– En ole kuullut esimerkkejä kappaleista, joissa miehen suusta kuuluisi ymmärtävä tai sympaattinen kommentti kuukautisiin liittyen. Se piirtyy naisartistien ilmaisemaksi asiaksi, ja tämä kirjo vaihtelee traagisuudesta ylpeyteen, muotoilee Anna-Elena Pääkkölä.

Kuukautisista ovat vuosien varrella laulaneet muutkin ikoniset tähdet, esimerkiksi Angie Stone, Janet Jackson ja PJ Harvey. Lily Allenin Sheezuz-kappaleessa alleviivataan sitä, että kuukautiset ovat osa ihmisluontoa. Allen on sanonut kuukautismaininnan olleen yksi syy siihen, ettei kappaletta julkaistu sinkkuna. Kuukautisista laulaminen ei vieläkään sovi radioiden soittolistoille. Foorumit löytyvät isojen areenojen ulkopuolelta.

– Naisten kokemukset kuukautisista, seksistä, kehollisuudesta ja naisen näkökulman tuominen poliittisiin teemoihin on kasvamassa. Uusia sääntöjä tehdään jatkuvasti, ja vallankumoukset tulevat underground-skenen kautta mainstreamiin, uskoo Anna-Elena Pääkkölä.

Richardson ja Pääkkölä ennustavat vapautuneen ilmapiirin näkyvän tulevaisuudessa vielä enemmän sanoituksissa. Räpduo Sofa toivoo Puolukoita-kappaleen olevan alku sille, että kuukautisiin ja ylipäätään feminiinisiin ominaisuuksiin liittyvästä häpeästä päästäisiin vihdoin eroon.

– Naisen historia julkisena äänenä on lyhyt. Hiljalleen ovet aukeavat, ja asioista voidaan puhua uudella tavalla, sanoo Fanni Noroila.

– Vaikka niin, että miettikää, kuinka vahva naisen keho on! Me voidaan vuotaa viisi päivää verta ja silti me vaan jatketaan täysillä, täydentää Sonja Kuittinen.

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Kulttuuricocktail