Laila Tarpila
Yle
Helmikuun 20. päivänä oopperalaulaja Wäinö Sola tapaa Vaasassa jääkäriluutnantti Lasse Gulinin ja lähtee tämän mukana Mäntyharjulle. #musiikinkevät1918
Sisällissodan puhjettua tammikuun lopussa, oli tenori Wäinö Sola juuttunut Vaasaan. Kulutettuaan pari viikkoa aikaa hotellissa yhdessä kohtalotovereiden kanssa, päätti hän liittyä paikalliseen suojeluskuntaan.
Aluksi Sola toimi kansliatöissä, mutta hän kävi myös kuriirina Vilppulan rintamalla. Vaasaan palattuaan hän oli todistamassa jääkäreiden etujoukkojen saapumista laivoilla Saksasta. Sitten hän kohtasi jääkäriluutnantti Gulinin.
Olin ollut viikon päivät Suojeluskunnan kansliassa, kun helmikuun 20. pnä tapasin jääkäriluutnantti Lasse Gulinin, joka oli lähdössä rintamalle. Hän ehdotti että lähtisin hänen mukaansa.
Gulin oli määrätty Mäntyharjuun kokoamaan ja harjoittamaan nostoväkeä. Hänen oli määrä matkustaa seuraavana yönä. Minusta piti tulla hänen komppaniansa vääpeli.
Minulla ei ollut vähäisintäkään aavistusta siitä, mitä vääpelin tehtäviin kuuluu, mutta Gulin vakuutti opettavansa minut. Pääasia olisi, että hän saisi luotettavan ja asiaan innostuneen miehen.
Tiedusteltuani asiaa suojeluskunnan esikunnasta sain määräyksen lähteä. Kiirettä sai pitää. Oli ja myöhäinen ilta, ja aamuyöstä oli lähdettävä.
Oli kuin Helsingistä lähtiessäni olisin aavistanut mitä oli tulossa ja varustanut itseni erinomaisilla harmailla sarkavaatteilla ja saappailla. Ne olivatkin nyt hyvään tarpeeseen.
Satuin hotelli Ernstissä tapaamaan kauppaneuvos Fr. Tikanojan, joka keskellä yötä vei minut liikkeeseensä ja varusti lämpimällä villaisella alusvaatekerralla ja sukilla.
Jätin konserttikapistukseni ja muut vaatteeni Vaasaan. Nahkaisissa päällystamineissani olin valmis matkaan.
Nuoteistani en hennonnut luopua. Aavistin tarvitsevani niitä rintamalla, niin kuin sitten kävikin. Olin jo usean kerran saanut tilaisuuden laulullani innostaa sotilaiden mieltä ja kirkossa sankarihautajaisissa suorittaa asevelipalvelustani.
Toisena matkapäivänä saavuimme Pieksämäelle. Sinne koottiin Savon jääkärien värvättyä ensimmäistä pataljoonaa. Meidän osallemme tuli toisen komppanian muodostaminen. Sen harjoittaminen ja varustaminen oli Gulinin asia. Minun oli hoidettava vääpelin tehtävät.
Värvätty joukko oli hyvin kirjavaa, osaksi sellaistakin ainesta, jonka mieliala ei ollut erikoisen suopea, vielä vähemmän valkoisten asialle.
Komppaniaa ei saatu täysilukuiseksi. Sen suurin vahvuus oli 136 miestä, ja se siirrettiin Mikkeliin, missä neljä päivää harjoiteltiin miehistöä ja kunnostettiin varusteita.
Maaliskuun 2.päivänä tämä Gulinin joukko-osasto samoin kuin samoissa oloissa värvätty jääkäriluutnantti B. O. F. Larssonin 1. komppania, yhteensä noin 400 miestä, lähetettiin Mäntyharjuun, missä ruotsinmaalaisen luutnantti G. Cronstedtin komennossa jouduttiin sotatoimiin.
Seuraa tenori Wäinö Solan elämää sisällisodan 1918 kuukausina. Seuraavassa artikkelissa 3. maaliskuuta Sola on mukana täysissä sotatoimissa.
Lähteet
Kansalliskirjasto. Wäinö Solan arkistot.
Sola, Wäinö: Wäinö Sola kertoo. WSOY. Porvoo 1951.
Linkit
Yle Elävä arkisto Wäinö Sola laulaa ja esiintyy televisiossa omassa jäähyväisnäytöksessään 1949.
Yle Teema, Sininen laulu Oopperalaulaja Wäinö Sola
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
